Maku/Bone Machine Luutarha Kveik NEIPA

Alkon hyllyllä odotti ostajaansa tyylikäs musta tölkillinen. Sisältö oli oranssia sameaa olutta, joka vaahtosi valkeana. Tuoksuna oli makeaa keltaista hedelmää. Ensihörppy kertoo että nyt on pehmeää, kveik-hiiva luo omaa rauhallisuuttaan ja puumaisuuttaan. Maku on todella vahva, hedelmäisyyttä ilman liikaa makeutta, kuivuutta enemmänkin, vähän hapantakin. Tuusulalainen yhteistyö brittien kanssa on osuvaa ja jotenkin mieleenpainuvaa. Olut katosi nopeammin kuin ehti lämmetä, olisi ehkä toiminut jääkaappikylmyyttä lämpimämpänä vielä paremmin. 0,33 l, 6,8 %, 4/5

Põhjala Gimme Danger Gluten-free Stout

Birgerissä lauantain iltapäiväkahviksi valitsin takahuoneesta löytyneen gluteiinittoman virolaisen stoutin. Olut on mustaa ja vaahto värjäytyy vaalaeanruskeaksi. Tuoksu on paahtunutta mallasta. Maku on samaa kuin tuoksukin, hiilihapot ryhdistävät makua. Kahvia ja suklaata, pientä mausteisuutta, täydellinen pehmeä iltapäiväolut rauhalliseen nautintohetkeen. Makeus pysyy aisoissa. Varmasti vielä parempaa jos olisi pakkasta tai edes vihmoisi vettä. 0,33 l, 10,5 %, 5/5

Sinebrychoff Karhu Pale Ale

Karhun uudemmassa tuotannossa on tyylikäs uusi karhu etiketissä. Vaahto on tiivis valkoinen ja kestävä. Tuoksu meni vähän ohi kun oli sen verran houkuttelevan näköistä ja saunan jälkeen oli vähän jano. Ensihörppy on pieni ja ujo, mutta maussa on sitrusta ja makeutta. Seuraavassa hörpyssä maun maltaisuus täydentyy humalien pirteään puraisuun. Rauhallinen ja hillitty kokonaisuus, pakko se on uskoa että onpas hyvää. Kyllä tätä varmasti pitää varata saunaolueksi. Ennen hörppyä nenään tulee sitruunaista makeutta ja kyllä se myös maussa tuntuu.  50 cl, 5,0 %, 4/5

Mikkeller Porter

Olukellarin kätköistä nappasin vuosikymmenenpäätösolueksi tanskalaisen, Belgiassa pantun, mustan portterin. Vaahto muodostui komeaksi samettimaiseksi raskaanoloiseksi ruskehtavaksi matoksi oluen päälle. Mikkellerin valikoimaan tämä tuntuu kovin tavalliselta oluelle, mutta perusjuttukin onnistuu Mikkelleriltä. Tuoksu on yrttinen, paahteinen, makea, jopa konjakkinen. Maku on tasapainoinen ja rauhallinen, paahteisuutta ja vähän kahviakin. Maussa täyteläisen paahteisuuden jälkeen pilkistää sitruunaista terhakkuutta, mikä tekee oluesta jännittävämmän. Olut pelkästään paranee juotaessa. 330 ml, 8 %, 5/5

BrewDog Old World Russian Imperial Stout

Kunnioitusta herättävä iso pullo skottilaista imperial stouttia on odotellut olutkellarin paremmalla hyllyllä pitkään. Tarkkaan ottaen pullo oli vähän yli best before -merkinnän, mutta eipä tuo tällaisissa vahvoissa stouteissa tunnu mitään haittaavaan, vähän päinvastoin. Väri on mustaa ja vaahto vaaleanruskeata. Olut kaatuu rauhallisella pulputuksella lasiin. Tuoksu on suklaata, karamellia ja paahdetta. Kahvia ja suklaata mallaksella maistuu vähän öljymäisen suutuntuman pyörityksessä. Alkoholikohan se vähän kipristelee. Humalia on miellyttävästi, ei katkerana vaan ryhdistävänä jälkimakuna. Rauhoittava olut lämmitää poskia. Vähän tekee mieli napata yksi joululahjaksi saatu konvehti (pientä varaslähtöä jouluun, lahjanantajan luvalla tämä). Pullo on iso, mutta jouluna on aikaa nautiskella. Pehmeää, silkkistä suorastaan, kyllä tällainen baltic portteri tai venäläinenkin on olutlajikkeena aika rauhoittava ja tietyllä tavalla täydellinen. Lopussa mukaan astuvat tummat hedelmät täydentämään täyteläisyyttä.   660 ml, 9,5 %, 5/5

Kees Zeeuwse Bolus Stout

Testasin Alkon verkkokaupppaa ja ostin kolme hollantilaisen Kees-panimon olutta. Kätevää kun verkkokaupasta tilatessa saa ilmaisen pahvilaatikon, kun normaalisti Alkosta en ole onnistunut tinkaamaan edes ilmaista muovipussia. Kees-panimo on jäänyt mieleen vaan yksinkertaisesti huippuoluistaan ja eipä tämä ainakaan tee poikkeusta. Olut on mustaa ja vaahto on ruskeaaa. Tuoksussa paahdetta, suklaata ja tilkka konjakkia. Suutuntuma on vähän tahmea tai hidasliikkeinen. Suklaata, paahtunutta mallasta, lakritsaa, pehmeää, nämä laatusanat pälkähtivät päähän juodessa. Etiketissä mainitaan myös kaneli, sitä pitää yrittää mausta löytää. Alkoholi kyllä tuntuu. Kyllähän tämä on niin hyvää että vähän harmittaa kun vahvuus pakottaa rauhallisuuteen. 330 ml, 10 %, 5/5

Brouwerij 'T Ij Ijndejaars

Saveur Biere suositteli tätä hollantilaista ruskeaa sahtimaista olutta talvella nautittavaksi, minä päätin nauttia sen juhannuksena. Hillityn makeaa ja maukasta, hiivat ilmoittelevat alkoholin tavoin olemassaolostaan tehden maistelusta rauhallista. Tuoksu on mausteinen, mallasta, appelsiiniä ja toffeekuutioita, samat elementit maistuvat myös juodessa. Erikoinen olut, makeus on verhottu mausteisiin ja lievään happamuuteen. Grillauksen odotteluun tämä on ihan sopiva aperatiivi, täyttää maullaan pitkäksi aikaa. 33 cl, 9 %, 5/5

Kees Caramel Fudge Stout

Vapunaaton juhlintaa rauhoitin hollantilaiselle suklaastoutilla. Väri on musta ja vaahto on heikko, tuoksussa on kaakaota. Ensimmäinen hörppy paljastaa että kyseessä on vaan yksinkertaisesti huippuolut. Maku on pehmeää, kuivaa kaakaota, vai onko se humalia. Rauhallinen, pehmeä, täyteläinen, voimakas ja kestävä olut soljuu nieluun hitaasti lipuen. Voimakas maku antaa mahdollisuuden nautiskella rauhallisesti, toffeen makeus ja suklaan kitkeryys ovat täydellisessä sopusoinnussa. 330 ml, 11,5 %, 5/5

Orval (Olutblogistien yhteispostaus)

Olutblogistien yhteispostauksena on vuoden lopuksi kunnioitusta herättävä belgialainen trappistiolut Orval. Orval tuoksahtaa hiivaiselta ja hedelmäiseltä. Väritys on samea kupari ja vaahto on vahva ja kestävä. Hiilihapot poreilevat ja maku on kuiva, omenasiiderimäinen. Joskus on tullut tehtyä kotiomenaviiniä ja kaukainen mielikuva siitä  iskeytyy aivoihin. Jälkimaussa on vähän pippuria ja täyteläistä painavuutta. Maku on kyllä moniulotteinen, tasapainoinen ja nauttimishetki on rauhallisuuteen pakottava. Oluen sain onneksi joulupukilta, sillä paikallisesta Alkosta ei Orvalia löytynyt ja Alkon verkkokaupassakin toimitusaikataulu valahti vuoden 2017 puolelle. 0,33 l, 6,9 %, 4/5

Mukana yhteispostauksessa ovat
Arde Arvioi
Beerspectives
Bisseparoni
Brewniverse
Bönthöö Bönthöö
Every Beer I Take
Hankala asiakas
Humalablogi
Huurteinen
Jaskan Kaljat
Kaunis Humala
Keikyblogi
Ladamatkaaja
Loppasuut
Musamiehen Oluet
Mushimalt
Olutkoira
Oluttoverit
Pari sanaa oluesta
Pullollinen
Punavuori Gourmet
Reittausblogi
Tuopillinen
Tuopin Ääressä
Tyttö ja Tuoppi
Viinihullun päiväkirja
Ölmönger

To Øl By Udder Means

Laktoosi-stout rauhoitti viikon hälinän. Musta olut pienen rauhallisen sadekuuron ja saunan jälkeen  asettaa maailman rauhalliseksi. Olueen heitetyt maitosokerit makeuttavat olutta lähelle äärirajaa, mutta yllättävän kuivaltakin olut maistuu. Makeutta riittää, mallas maistuu, kai tässä vähän kahvia ja suklaatakin on, mutta pelottavaltakin joskus tuntuva laktoosi heittää oman määräävän makumattonsa juuri sopivasti makuhermojen polulle. Maku on täyteläinen ja umpeenpaahtunut, lopuksi aavistus humalaa. Tuntuu niin leppoisalta hörppiä tätä, vähän tulee mieleen korvapuustin päällä oleva palanut raesokeri, olisiko makeutta vähän liikaakin. Vaahto on hieno ja sitä vaan riittää lasin pohjalle saakka. Taisin ostaa tämän utareoluen tartolaisesta Øllepoodista. 33 cl, 7 %, 5/5