Arany Ászok

Budapestilaisen supermarketin kylmäkaapista valitsin tämän kultaisen oluttölkin. Tätä juodessa tuli mieleeni jonkun kirjoista sanoma viisaus, älä koskaan valitse sellaista pokkaria jonka kannessa on käytetty kultaisia kirjaimia. Budapestilainen olut on kultaista ja todella kirkasta, kaataessa vähän tulee jo epäusko, kun väritys on kovin vaaleaa. Vaahtoa oli ihan kivasti, mutta se katosi. Tuoksu on mitäänsanomaton, kuten ohut makukin. Ehkä sitruunaviipale auttaisi. Jotenkin sitä luulee löytävänsä vähän humalaa, mutta nesteen kadottua suusta voi todeta että ei siellä mitään ollut. Parasta taitaa olla hiilihapot, kyllä niistä röyhtäys syntyy, mutta se ei tuo mitään makuakaan. Vissyvedenjuojien portti oluisiin. 0,5 l, 4,3 %, 1/5

Schneider Weisse TAP 6 Mein Aventinus

Münchenin parhaan panimon tai panimoravintolan tumma ja vahva vehnäolut on hyvää. Väri on  mahonkinen ja tuoksu on kypsän hedelmäinen, lievästi hiivainen. Vaahto on täydellisen tiivis ja kestävä, kaunis. Maku on täyteläinen, lievästi banaaninen, vähän makea, mausteinen. Jälkimaku onkin oikeastaan vähän hapan, toisaalta makena tuntuvat röyhtäykset eivät haittaa yhtään. Onpahan olueeseen saatu tasapainoisesti vähän kaikkea. Alkoholi ei maistu, mutta lämmittää. Alkosta ostin ja ostan kyllä toisenkin. 0,5 l, 8,2 %, 5/5 

Straffe Hendrik Brugs Quadrupel Bier

Brüggeläinen Halve Maan (eli puolikuu) -panimon quadrupel muodostaa lasin pintaan niin täydellisen samettisen tiiviin vaahtokerroksen että pitää hetki vaan ihailla. Kuvauksen jälkeen vaahto vasta näytti parhautensa. Tumman ruskea olut on makeaa, luumuista ja maltaista. Etiketissä suositeltiin juomaan viileänä ja niin tein. Alkoholia ei mausta löydy. Jälkimaussa maistuu mallas ja olisiko vähän kahvissa uinut kirsikka. Moniulotteinen maku täydentyy vielä humalilla lopuksi ja savuisuudella! Röyhtäyttää juuri sopivasti. Makeus vähän häiritsee välillä, nauttiminen kestää pitkään. Pullon ostin Saveur Bièrestä, kk-boxissa.  33 cl, 11 % 4/5

Ruosniemen Panimo Työmies RSB

Jostain syystä Ruosniemen panimon oluet ovat jääneet blogituksissani paitsioon. En tiedä onko syynä ollut oluiden erikoiset nimet. Nyt tulee korjaussarja osa 1. Työmies-oluen etiketissä on vähän neuvostoliittomainen työmies nostamassa tuoppia. RSB tarkoittaa Ruosniemen Special Bitteriä. Tuoksu on jotenkin vihtamainen tai olisiko jotain yrttejä. Vaahto on kestävä ja oluen väritys on pähkinäinen. Mallasta on, mutta maku on puinen ja tympeä. Oluessa on paljon hiilihappoa, jotenkin koko olut kuivuu ikeniin ennen kuin sen ehtii nielaista. Röyhtäyttää. Tiedän että Ruosniemen panimolla on parempia oluita. 33 cl, 4,7 %, 2/5

Pszeniczne Naturalnie Metne

Lieventääkseni viikon salibandykokemuksiani korkkasin saunajuomaksi puolalaisen Okocim-panimon vehnäoluen. Ostin pullon varsovalaisesta vanhan kaupungin pikku supermarketista, sellaisesta erikoishyllystä. Olut on aika kirkasta, suodattamattomaksi tätä etiketissä sanotaan. Mukavasti banaania, ei liikaa, vähän hiivaa, helppo vehnäolut. Ei ole tainnut pitkään aikaan tullut juotua vehnäolutta, tuntuu että tätähän on kaivannut. Mukavasti vielä laittaa röyhtäyttämään, ei ehkä paras seurapiiriominaisuus, mutta en anna sen nyt haitata. Salibandynöyryytyksistä keksin että niissähän oli PIskun miehet asialla, Erkka ja Joni Keep Your Heads Up! ;-) Onneksi nyt tuli damagea vain vasempaan kyynärpäähän, joten se ei haittaa blogistia ja päässä vammasta ei ollut tietenkään haittaa. Olut on hyvää. 500 ml, 5,0%, 5/5

Harnas Okocimski Jasne Pelne

Puolalalaista Carlsbergiä maisteltiin Varsovassa. Kyllä tuli Lapin Kulta mieleen tästä perinteikkäästä puolalaisesta oluesta. Aika pehmeää hiilihapotonta, mutta silti röyhtäyttävää, se mausta oli kerrottavana. Sopisi varmasti hellekesän hiekkarannan janonsammutukseen. Kiva vaahto, netistä luin että olut erottuu hyvin puolalaista muista oluista, koska sen etiketti on sinipohjainen, just. 500 ml, 6%, 2/5

Benediktiner Weissbier

Oranssinen saksalainen vehnäolut sopii hyvin janojuomaksi. Taloyhtiön kesän ensimmäinen ruohonleikkaus janotti sen verran, että olut kuivuu mukavasti ikeniin. Ensin tuntuu että hiilihappoa on tässä oluessa oudon vähän, mutta jälkimaku on sopiva röyhtäyttävä. Maku on jotenkin mieto, ei ole liikaa banaania ainakaan. 

0,5l, 5,4 %, 4/5

Neuzeller Apfel Bier

Omenamehuun sekoitettua olutta maistelin Turun ammatti-instituutin vierailun jälkeen, mahtui Turunreissuun toinenkin koulu, se tunnetuin, tosin vain lounaan merkeissä. Apfel Bier on kyllä todella omenaista, hyvää omenamehua, oluesta muistuttaa lähinnä röyhtäys, ei senkään jälkimaku. Juodessa tuli mieleen että kuinkahan paljon tässä on sokeria. Mitä enemmän tästä katoaa lasista, sitä makeammalta tuntuu. 0,5 l, 4,8%, 2/5

Weihenstephaner Oktoberfest Festbier

Tunkkaisen raikas lauantai-iltapäiväolut kaatui hanasta tuoppiin Sibeliuskadun Public Cornerissa. Vehnää, hiivaa ja riittävästi hedelmää maustavat kirkasta olutta, jossa on vähän sameuttakin. Ei mitään erikoista (Lahdenkaan), mutta ihan hyvää. Kyllähän tuon pitäisi riittää oluelle. Maku on vähän lyhyehkö, röyhtäykset ihan ok. 50 cl, 5,8%, 4/5

Chimay Gran Reserve

Belgialainen trappistiolut on tummaa, ensi puraisu tuntuu laimeahkolta, mutta jälkimaku on sitten täyteläinen, sopivasti maku jää poreilemaan kielelle ja kurkkuun (pieni röyhtäys tähän väliin). Ostin tämän pullollisen Tarton lähiön Maxima-supermarketista. Tämän pikkupullon vieressä olisi ollut samanlainen 5 litran pullo, ehkä osoitteesta www.isopullollinen.fi käy sen sitten joku ostamassa. Maximassa oli kyllä kaikkea autonrenkaista kattiloihin ja pölynimureihin ja tietysti täysi ruokakauppa ja valtava olutvalikoima ja halvat hinnat. 75 cl, 9%, 5/5

Keisari Strong IV Münchener

Nokian panimon olut on ihan ok, mutta koska se Nokian jätevesiskandaali häviää mielestä?
Rauta maistuu ensin, sitten ei mitään enenkuin röyhtäyttää, ehkä liian vähän tai liikaa hapokkuutta, maistuisiko alkoholi vähän liikaa.
33 cl, 5,7%, 3/5