Õllenaut Inkognitó Quadruple Infused with Brazil Santa Rita Coffee

Tarton Rüütlin olutkaupan hyllyltä löytyi aikamoinen erikoisuus. Olut on vaaleaa, kirkasta oranssinruskeaa, silti tuoksu on kuin kahviliköörikonvehdissa. Maku on kahvia ja alkoholia. Olutta juodessa tässä tulee samalla nautittua kahvit ja konjakit. Mieleen tulee selvästi tunnelmat kahdeksan vuoden takaa kun maistelussa oli Ultrapres. Makeus kertyy lopulta jälkimakuun. Erikoisolut, yksi riittää helposti. 330 ml, 10,6 %, 5/5

Westvleteren 12

Maailman parhaaksi useastikin valittu belgialainen quadrupel-olut, eli tosivahva luostariolut, maistuu kesän loppumisen merkiksi. Ostin oluen joskus kauan sitten jostain olutkaupasta, ja olen sitä sitten hypistellyt ja miettinyt että koska sen nyt voisi juoda. Korkissa oli merkintä 26.9.16, olikohan se nyt best before vai älä juo ennen kuin -merkintä. No tänään sitten päätin että nyt se on maistettava. Olut on tumman ruskeaa, vaahtoa täysin mustasta pullosta tuli vain nimeksi. Pullossa ei ole etikettiä, eikä mitään painatusta, kohokuviolla lukee trappistenbier, muu informaatio on korkissa. Ehkä maailman parhaalla oluelle on varaa. Tuoksu on maltainen, maku on aika makea, mausteinen, kylläinen ja maltainen. Onkohan tämä nyt taas edes olutta? Pehmeää, alkoholi vähän puraisee, mausteisuutta ja hiivaa, jotain outoja kokkareita pyörii oluen seassa, kun olutta oikein tarkastelee, mutta juodessa ei niitä huomaa. Paineita on tietysti antaa hyvät pisteet, kun on kyseessä on maailman paras olut, pakko myöntää että voisin juoda toisenkin. Vahvaa on, ehkä ei toista heti perään. 0,33 l, 10,2 %, 5/5