Chimay Red

Lauantai-iltapäivänä Birgerissä piti ottaa vaan yksi olut, mutta erehdyin sitten ottamaan valokuvan belgialaisesta oluesta ja siitä tuli niin hieno että oli pakko sitten blogittaakin. Väri on punertavaa ja vaahto on samettisen tiivistä. Tuoksu on maltainen ja vähän hedelmäinen. Maku on täyteläinen, mallasta, hedelmät on yllättävän sitrusmaisia ja leipämäisyyttäkin on, makeus taittuu mukavasti lopun pieneen happamuuteen. Hiilihappoisuus raikastaa mukavasti. 0,4 l, 7 %, 5/5 

Pihtla Viljapuna Irish Red Ale

Kesäinen tuliainen Virosta oli red alea. Pikkaisen oli olutkellarin kirjanpito pettänyt, kun parasta ennen päivä oli mennyt yli. Ehkä siitä johtuen kuohunta oli reipasta. Olut on punertavan ruskeaa ja vaahto beigeä. Tuoksuttelu oli vaikeaa ensin, sitten kun vaahto laski niin tuokussa on reilusti mallasta ja sitten jostain tulee mukaan irtokarkkihylly. Maku on enemmän katkerampi kuin mikään karamelli.  Saarenmaalainen olut kuohuaa vielä reilusti täyttökaadollakin. Ennakkoluuloista huolimatta tämähän oli mainio olut. 33 cl, 5,8 %, 4/5

Etko Vanilla Ducks

Vanilja-ankan kuvittelin olevan vaaleaa, mutta helsinkiläinen double fruited sour yllättää. Väritys onkin punainen, vaahto on nopeasti kuohuavaa. Tuoksu on voimakkaasti marjaisa, makea ja vaniljainen. Maku on happamia marjoja, makeutta on sen verran että happamat marjat on juuri sopivasti happamia. Toistohörpyt eivät muuta mitään, maistelija ehkä vähän kyllästyy. Makua on paljon, kokonaisuus on pehmeä. 440 ml, 5 %, 4/5

Hoodlums Red Planet

Red ale Madridista, nautiskelin sen Stuyck  -baarissa. Olut oli melkiein mustaa, punaiseen taittuvaa vaalealla kuohuvaa nestettä. Tuoksuu makealta puulta. Maussa on enemmän punaisia marjoja. Puista makumaailmaa, marjat vähän hapantuneet, aika kuivaa. 25 cl, 8,2 %, 3/5

Ruby Moody Ale

Milanosta ei kovin helposti keskustassa löytynyt supermarkettia. Sellainen Carrefour-merkkinen kun löytyi niin myös oluthylly piti testata. Kaupan olut oli punertavan ruskeaa, tyylikkäällä valkealla tiiviillä vaahdolla.  Tuoksu on voimakkaasti makeaa mallasta. Maku jäljittelee  tuoksua, ehkä vielä makeus ja mallas ottavat voimakkaamman otteen, eihän kokonaisuuteen oikeastaan muuta ilmestynytkään. Ei osu ihan blogistin makuhermoon  milanolaisessa illassa. 50 cl, 6,7 %, 2/5

Birra Moretti La Rossa

Da Vincin Viimeisen ehtoollisen katselun jälkeen janotti sopivasti ja päätettiin poiketa nuorison suosimaan Bar Magentaan. Hanoista ei löytynyt suuria yllätyksiä, valitsin italialaista, etäisesti vaaleanpunaisena kuohuvaa punaruskeaa olutta. Tuoksu ja ensimaku on maltaista, ei ollenkaan ylimakeaa, joksi tätä luulin. Sellainen jotenkin metsäinen märkä havupuu maistuu, jälkimaku on kuivahko, vähän humalaa. 0,4 l, 7,2 %, 4/5

Anderson's Red Zeppelin

Tartolainen red ale on ruskeaa, kynttilänvalossa punaista ja se kuohuaa isosti. Tuoksuu maltaalta ja hiivalta. Maku on lempeän maltaista, vähän karemellistäkin, lopussa hitusen humalaa.  Pehmeys ja vaahto kantavat olutta loppuun saakka. Reilu kuplinta antaa ryhtiä 0,33 l, 4,5 %, 4/5

Haacht Rince Cochon Bier Rouge

Pariisinreissulla ostin matkamuistokseni olutkaupasta huolimattamuudessani belgialaista syvänpunaista olutta. Naapurimaasta kuitenkin, useinhan matkamuistot on kiinalaisia, joten en vajoa synkkyyteen tästäkään.  Vaahto on tiivistä valkoisuutta. Tuoksussa on vahvaa kirsikkaa. Kirsikkaa on myös maussa, makeus on hallittua ja hillittyä, mutta pikkuhiljaa makeus alkaa kertyä ehkä liiaksikin. 33 cl, 7,5 %, 3/5 

Käbliku Rosalinda Hibiscus Infused Saison

Virolainen saison hohtaa rubiininpunaisena, vaahtokin on pinkkiä. Tuoksussa on hiivaa.  Maku on hennosti hapan marjaisuus ja orastava kuivuus. Kovasti olut kuplii, mutta suussa se tuntuu vähän löysältä ja ohuelta. Mummon mehua siihen aikaan kun sokerista säästettiin. 25 IBU, 440 ml, 6,6 %, 2/5

Sori Vinum Secale Limited Release Rye Wine Aged in Kyrö Distillery Koskue Gin Barrels

Virolaissuomalainen olut onkin aika ruskeaa ja vähän jopa punaista. Vaahto todella tiivistä ja sitä riittää tasaiseksi matoksi oluen pinnalle. Tuoksu on tyylikkäästi makea, yrttinen ja maltainen. Barley wine -tyyppiset oluet eivät oikein ole miellyttäneet, mutta tämän maku onnistuu miettimään uutta suhdetta barley wineihin. Gini terävöittää makua lievästi. Kokonaisuus on kuitenkin pehmeä ja täyteläinen. Vähän hedelmäkakkua, maltaita, yrttejä, alkoholin potkua ja kaikki  nämä on ruis sekoittanut pehmeäksi ja helpoksi olueksi. Gini kurkistaa jälkimaussa miellyttävästi. 33 cl, 10,1 %, 5/5

Linden Is it Me You're Looking For? Sour Ale

Raumalainen hapanolut on punaoranssia, vaaleanpunaiseen taittuvaa vaahtoa on mukavasti. Tuoksussa on marjoja. Maku on hienoa tasapainoilua makeuden ja happamuuden välissä, taipuen lievästi happamuuden puolelle. Maussa hallitsee punainen viinimarja, mehuksi tässä on liikaa hiilihappoja. Jälkimaussa paljastuu vähän maitosokeria. On vaikeaa olla pitämättä, tällaista autoilijan kesäolutta voisi testata uudelleen kesähelteillä.  33 cl, 3,8 %, 4/5

Lobkowicz Čertovský Speciál

Prahanreissu eteni jopa kolmanteen päivään ennen kuin ensimmäinen blogitus osui kohdalle. Noin yleisesti voi sanoa että kyllä tšekkiläinen olut on pehmeää ja helposti juotavaa. Janon tämäkin olut sammuttaa, sitä kun Zizkovin kaupunginosan kiertely on aiheuttanut. U Bohousessa on reipas puheensorina ja rento tunnelma. Olueksi valikoitui viikon erikoisuus naapurikaupunki Jihlavan amber. Väri on ruskea, joka punertaa valossa reilusti. Vaahto on pehmeä höttö. Maku on tietysti pehmeä. Makea mallas kallistuu vähän karamelliin. Jano sammuu, ehkä toinenkin jihlavalainen ennen kuin kiertely jatkuu. Yllättäen lauantain vapaapäivä tarkoittaa Prahassa sitä että kaupat ja ravintolat ovat paljolti kiinni, joulutorit on tietty auki ja turistialueella kaikki. Onneksi pivovarejakin löytyy. IBU 24, 0,5 l, 6 %, 4/5

Käbliku Sambo Sour Fruit Saison

Sambo on venäläinen kamppailulaji ja virolainen sour-olut. Olut on ruskenpunaista ja reipas kaato muodostaa nopean kuohunnan lasiin. Oluen panemisessa on käytetty maitohappoa, mausteena mustaherukkaa ja kirsikkkaa. Tuoksussa on mustaherukkaa, happamuutta. Maku on marjainen eli mustaherukallinen. Happamuus tuntuu jälkimaussa enemmän. Alkumaistossa on reilusti kuplintaa ja aavistus makeudesta, mutta happamuus vie kyllä voiton. Kirsikkaa ei maussa oikein löydy. Kokonaisuus on happaman sekava, maussa on mehuisuutta, mutta ei kellarinmakua. Maitohappobakteerit viettävät makua vaarallisesti täyttävään punaiseen maitoon päin. IBU 5, 330 ml, 6.9 %, 3/5

EvilTwin Melvin's New Fashioned Blueberry Pie Filling

Lauantai-iltapäivä, Pien Shop & Bar ja erikoisolut on yhdistelmä, jonka soisi toistuvan aika useasti. Newyorklainen olut koostuu ruskeasta sokerista, mustikoista, laventelista, vaahterasiirapista ja raparperista, lopputuloksena on sour DIPA. Vaahdottoman oluen väri on punainen. Tuoksussa on kaikkea, jotenkin sekoitus muodostaa lakritsaista raparperia muistuttavan elämyksen. Maku on myös aika raparperinen, mustikkaa taitaa olla eniten värissä. Makua on maiskuteltava huolella. Happamuus on hapokasta, maku on kokonaisuus, jota on kiva analysoida, joka hörpyllä löytyy uusi makukulma. Jännästi raparperi jotenkin maistuu välillä lakritsalta. Pienessä on kyllä tunnelmaa. 1 pint, 9,5 %, 5/5 

Pühaste Mari

Jokaiseen Pühasten pullolliseen on melkein pakko tarttua, etiketinkin takia. Tämän nappasin virolaisesta supermarketista. Mari tuoksuu mummulan mehulta. Väri on samasta paikasta, eli punaista mehua, vaahtoa on hiukan enemmän. Oluessa on mukana mustaa viinimarjaa, vadelmaa ja mustikkaa. Eli ainekset on samat kuin mummulan kellarista löytyneistä mehuissakin. Makukin on kyllä aika sama, tässä on vaan vielä vähemmän sokeria. Hapanta mehuahan tämä on, hiilihapolla. Luultavasti alkoholiprosentti on sama kuin mehuissakin oli aikanaan, nyt alan miettiä lapsuuden päiviä mummulassa vähän eri kantilta. Ehkä tätä on tullut juotua jo tarpeeksi, lapsena toivoi limpparia, nyt kaipaa olutta. IBU 10, 0,33 l, 3,5 %, 2/5 

Lehe Punane Ja Must Raspberry Porter

Tallinnasta Tartoon on 180 kilometriä, sen suorittamisesta palkinnoksi oli Lehe Pruulikodan vadelmaporter. Olut on mustaa ja siinä on tiivis vaalean vaaleanruskean kestävä vaahto. Paahteisuuden ja pienen suklaisuuden alta henkii reippaasti vadelma. Makeaus tahmaa huulta vähän kiinni lasiin. Kokonaisuus on pehmeä, samettinen. Humalaa löytyy lopulta hörpyn takaosasta, sitäkin jännästi vadelmat ruokkivat. Välillä jää miettimään että onko vadelmaa vähän liikaa, mutta sen maku on kuitenkin mukava yllätys joka hörpyllä, kun paahde joutuu sille antamaan tilaa ja humalat sitten yrittävät lopuksi pyyhkiä muilla pöytää. 330 ml, 7 %, 5/5

Hallo Ich Bin Berliner Weisse Cassis

Pieni flunssanpoikanen on yrittänyt hiipiä systeemiini, perimätiedon mukaan mustaherukkamehu on sille myrkkyä. Mikkellerin olutkerhon laatikosta löytyi tällainen berliiniläistyyppinen mustaherukkainen vehnäolut. Tuoksu on vähän tympeä, esanssimainenkin, vähän fiilikset laskivat. Väri on kyllä mahtavan täydellisen punainen, vaahto värjäytyy pinkiksi. Maku nostaa pisteitä. Vähän hapanta, mutta makeutta riittää hampaiden tahmaamiseenkin. Marjainen, raikas, no onhan tämä parasta juomaani mustaherukkamehua. Alkoholiprosentti on alhainen, joten ollaan kyllä lähellä mehua. On tämä myös parhaimman makuista flunssalääkettä. Finrexinin on kyllä pakko parantaa makuaan. Hallo-sarjaan kuuluu muillakin tavoin maustettuja oluita, voivatkohan ne olla tätä parempia? 500 ml, 3,7 %, 4/5

Stadin Panimo Red Wheat Ale

Kirjahyllyn järjestelyn jälkeen oli taas hyvä syy palkita itsensä oluella. Jääkaapissa oli kylmä Stadin panimon punainen vehnäolut. Olut on kauniin ruosteenpunaista ja vaahto on täyteläinen ja kestävä. Tuoksussa on makeutta, vähän simaakin. Maku on täyteläinen, makean mallaksen ja sitrunaisen humalan tasapainoa hakeva. Vähän liika hiilihappo poreilee suussa. Ei heti uskoisi että kyseessä on perinteisen vanhan maitokaupparajan alla oleva olut, sen verran vahvalta tuntuu. 0,33 l, 4,5 %, 4/5

Käbliku Sambo Sour Fruit Saison

Oluesta näyttää tulevan punaista, jos siihen laittaa mausteeksi kirsikoita ja mustaherukkaa. Virolaisen panimon, neuvostoliittolaisen kamppailulajin mukaan nimetty(?) sour on todella punainen. Tuoksu on erikoinen, vähän kuin nuuhkaisisi juustopöytää. Etiketti kertoo että valmistuksessa on käytetty maitohappobakteereja. Oudolla tavalla mehumaisuus on ihan ok. Happamuus taipuu marjojen ja makeuden yhteydessä ihan mukavaksi kokonaisuudessa. Hörpätessä tuo juustopöytä tunkee liikaa esille. Erikoisuudessaan aika mieltäjakava olut, ihan hirveä outous tai kuningasten herkkua. IBU 5, 330 ml, 6,9 %, 4/5

Karma Pale Ale

Kreikkalainen iltapäivä suorastaan huusi toista olutta ja en oikeastaan vastustellut yhtään, kun Milosin Punainen Polkupyörä  (Κόκκινο Ποδήλατο) -ravintolan terassi kutsui pöytäänsä. Vähän punaiseen taipuva olut kuohuvaa kauniisti valkoisella vaahdolla. Maku on maanläheinen, vähän kuiva, maltainen, sitruuna tuo mukavasti rapsakkuutta. Etiketissä silmälasipäinen leijona  vahtii nautintoa vähän uhkaavana. Hiiva taisi olla pullon pohjalla vähän, mutta kadettaessa se näytti jymähtävän paikoilleen. Maku täydentyy suussa vähitellen, aika virkistävää. Makeuttakin on riittävästi, tekee vähän mieli toista samanlaista olutta. 330 ml, 5,4 %, 4/5