Käbliku Hullumaja Puhvet

Hullujenhuoneen buffetti on virolaista ipaa vahvimmillaan. Ostin tölkillisen panimon taproomista eli Ihamaru-pizzeriasta.Väri on sameahko oranssi ja vaahto on kestävää ja valkeaa. Tuoksussa hedelmiä ja vähän hiivaa. Maku on kuten arvata saattaa, niin humalainen. Humalat kimpoilevat kielestä poskiin, alkoholikin vähän pilkistelee, makeuttakin on mutta se jotenkin katoaa humaloinnin alle. Humalapommin jälkimaku on pitkä ja voimakas. Äärimmäinen olut on, yksi kerrallaan riittää. 440 ml, 11,7 %, 5/5

Mikkeller Beer Geek Vanilla Shake

Olutkellarin takaosastoa tulee tutkittua nyt tarkemmin, kun tämä koronaeristys vähän rajoittaa uushankintaa, onneksi huoltovarmuuskeskukseni on ollut tarkkana. Takahyllyltä tämä tanskalainen imperial stoutkin löytyi, ostopaikka on ollut joku virolainen olutkauppa ja ostoajasta on ainakin yli pari vuotta. Pullo antaa avatessa voimakkaan vaniljaisen tuoksun. Olut on pikimustaa ja näytti vähän ohuelta ja nopealiikkeiseltä kaadettaessa, eikä vaahtoa syntynyt lainkaan. Lasissa tunnelma vähän korjaantuu, varsinkin kun on ensimmäisen maltaan täytteisen kulauksen saanut nielaistua. Maussa on paahteisen maltaan lisäksi makeutta, yskänlääkettä, kahvia, lakritsaa ja jälkimaussa on sitten vaniljaa, joka jää kielelle pyörimään ja odottamaan seuraavaa mallaslähetystä. Huuli takertuu sokeriseen lasin pintaan hörpätessä, vähitellen olut rauhoittaa koko kehon, kun ensin on saanut vähän punaa poskiin ja korviin. Pullollinen on maksimiannos tätä, varsinkin kun alkoholiprosentteja on toistakymmentä. 330 ml, 13 %, 5/5

Jannen 30. Lokakuuta

Olutmentorini ja työkaverini Janne täytti pyöreitä vuosia ja juhlisti sitä käymälle Lohjan United Gypsies Breweryssä panemassa juhlan kunniaksi olutta ja vieläpä lahjoitti työkavereille pullolliset. Voiko sitä synttäreitään paremmin juhlia kuin juomalla omaa olutta, onneksi olkoon! Lohjalaisen panimomestarin hellässä huomassa ja opastuksessa olueksi valikoitui Black IPA, ihan huippuvalinta sekin. Olut on melko tumman ruskeaa, jääkaappikylmänä vaahtoa kehkeytyy niukasti. Tuoksu on maltainen, jopa lakritsainen. Taloyhtiön syystalokoiden jälkeisen saunan jälkeen on mukava hiljentyä maisteluun. Maku on aika maltainen, humalia joutuu vähän hakemaan, mutta ne iskevät poskiin salakavalan kuivina viimeistään jälkimaussa. Pehmeä olut uppoaa kurkkuun helposti, toista olutta alkaa kaipaamaan jo lasin puolivälissä.  0,33 l, 6.2 %, 4/5

Mufloni APA

Pullolisen 1K, eli 1024. olut, on kotimaista APAa. Kirkkaan hopean värisen tölkin pintaa koristaa yksinkertaisen tyylikäs tarraetiketti. Tölkin sisältä kaatuu lasiin keltaista olutta, mutta ensi tölkistä on hörpättävä sihautuksesta noussutta kirkkaan valkoista kuohua, sama kuohunta jatkuu kaadettaessakin. Tuoksussa on sitruunaa. Maussa on miellyttävästi humalia, posket jäävät niitä maistelemaan pitkäksi aikaa. Vaahtoa kertyy aina kaadettaessa reilusti. Sitruunaa ja kuusenhavuja on makuna. Pientä kitkeryyttäkin on, mutta se on sopivaa. Lopulta kuusenhavu voittaa sitruunan. Maitokauppaolueksi tällaista on joskus kauan sitten kutsuttu, kait tätä voi sellaiseksi edelleen kutsua. Taitaa olla niin että täytyy käydä uudestaan Lidlissä maito-ostoksilla. 50 cl, 4,5 %, 5/5

Amager Batch 1000 India Pale Ale

Tanskalaisen Amager-panimon 1000. olut on puhdas oranssi IPA. Tuoksussa on sitruunaa ja hedelmiä, maussa on taas greippiä ja humalia tietysti. Makeutta ja katkeroa on lähes täydellisessä suhteessa, en kyllä edes tiedä mikä suhde olisi parempi. Etiketti kertoo että humalia on käytety reilusti ja erilaisia: Herkules, Amarillo, Chinook, Simcoe, Citra, Mosaic, Sorachi Ace ja Centennial. Voimakkaasta humaloinnista huolimatta olutta on helppo juoda. Humalat laittavat posket odottamaan seuraavaa kulausta. Alkosta voi poiketessaan poimia pari tällaista lisämaisteluun.  50 cl, 6,5 %, 5/5

Pōhjala Rukkirääk

Virolaisen huippupanimon rukiinen ale on moniulotteinen olut. Ensin tuoksu on sitrusmainen, vaahto on mahtava ja väri on punaruskea. Maku on rukiinen, makea ja vähän toffeinenkin. Jälkimakuna pirskahtelee humalaa, vähän poskiin ja nieluun jää makeutta. Jostain syystä arvioivaan mieleen paukahtaa sana ontto. Ontto olut kuitenkin sen verran täyteläinen että heti perään ei tee mielii toista samanlaista. Ontto vai täyteläinen, siinäpä pulma, yhtä hyvää kuin ruisrääkän laulu. 0,33 l, 5,9 %, 4/5

Founder's Porter

Saunomista on riittänyt taas, nyt saunan päälle vähän tummempaa olutta. Musta amerikkalainen Porter tuntuu kuivalta, mutta makua on silti mukavasti. Maku täyttää lopuksi suun ja posket, mutta pientä pisteliästä katkeruutta väijyy taustalla. Saunakin lämmittää, mutta kyllä tämä Founderskin mukavasti laittaa poskiin punaa. Olut paranee koko ajan pohjan lähestyessä, kitkeryys ja kuivuus ovatkin hyviä asioita. Maku hönkäilee kurkusta lämpimänä höyrynä. Olut on niin kuin sitä herkkukaupan liian tummaa suklaata, jossa onkin chiliä, vähän kitkerää mutta mielellään ottaa vielä toisenkin palan. 355 ml, 6,5%, 5/5

Jää Vabaks! Õllevõlur

Tarton ostosmatkani tärkein kohde oli tietysti Rüütlilla klo 14-22 aukioleva  Ōllepood. Hienot valikoimat olivat täydentyneet takahuoneen maistelutilalla, jossa oli pitkäperjantain kunniaksi asiantuntijoita uhraamassa itseään oluen jumalille. Itse valikoin mukaan erilaisia oluita ja lopuksi vielä heräteostoksena yhden virolaisen saunaoluen, Jää Vabaks!. Saunan jälkeen ruskea kuohuva olut maistui makealta ja maltaiselta. Humalaakin on kyllä mukana, mutta se lähinnä tuntuu kuivuutena. Alkoholi ei maistu,  poskien hehkunta johtui saunasta, ehkä se tuntuu kuitenkin. Jotenkin sekava kokonaisuus ei oikein vastannut odotuksia, syytönhän olut tietysti siihen on. Liikaa alea, liian vähän IPAa. 33 cl, 7,2%, 3/5

Mufloni Talviporter

Talviporter lähti mukaan Goodmanin uudesta Alkosta. Olihan siellä muitakin jouluoluitakin mutta valikoima ei ollut ällistyttävän suuri, ihan ok kuitenkin. Porilainen portteri tuoksahti suklaalta kaatuessaaan hidasliikkeisesti lasiin öljymäisenä. Maku on vähän kuiva. Etiketissä mainitaan ainesosaksi nugget, sillä ei ole onneksi mitään tekemistä kanan kanssa.Hiilihappoa ei ole. Maku jää poskiin väijymään, mutta siinä on pientä pistävyyttä. Tässäkin oluessa makuun tottuu mukavasti, eli isommalla pullolla olisi saanut paremman arvion. Tämä arvio oli myös ensikosketukseni Chromebook-läppäriin, näppäimistö on ainakin ihan mukava, onhan se mallia Lenovo. 33cl, 6,0%, 4/5

Royal Dutch Post Horn

Hollantilaisten postimiesten välipalajuomassa ei maistu yllättäen isoista etikettimerkinnöistä huolimatta alkoholi. En tiedä mikä tässä nyt sen maun peittää, vähän on makeutta, onko jotain mallasta. Poskia kyllä alkaa kuumottaa. Kitkeryyttä häivähtää nieltäessä ja kyllähän se alkoholikin alkaa maistumaan, kun lasi alkaa tyhjenemään. Ennakkoluuloihin nähden olut on parempaa, mikä ei näy kyllä pisteytyksessä, mikä on kait ok. 

500 ml, 8,5%, 2/5

Exp 366 (IPA is dead)

BrewDogin IPA is dead -paketin 2. olut on olutterroristi ja sillä satuin avaaman lomani. Maku on aluksi tylppä, eli ensin humalaa suuhun, sitten olut katoaa jonnekin, maku jää hetkeksi, mutta sitten se muka katoaa. Parin hörpyn jälkeen huomaa, että maku ei ole kadonnut mihinkään vaan humalapommi on salaa virittänyt itsensä poskiin - olutterroristi. Katajaa on maussa tai siis giniä kait, en ole tainnut katajaa edes koskaan oikeasti maistaa. Vähän tällainen 4-pack sekottaa arvostelua, ehkä olisi pitänyt maistaa kaikki samalla kertaa? 330 ml, 7,2%, 5/5

American Black Lager

Middle of the road -musiikki tulee vähän mieleen tästä Stadin Panimon mustasta lagerista. Helppoa, kaikkia miellyttävää kamaa on tarjolla. Musta on hyvä väri, lager on helppoa ja vähän IPAn makua päälle lienee ollut  reseptinä. Greippiä on jälkimaussa, posket kuivuvat, mutta jälkimaussa on jotain tylyyttä, umpeenpalanutta. Ei ehkä niin easy-listening, kun aluksi luuli. 0,33l, 5,3%,4/5

Kuohu Valioluokka Pale Ale

Amerikan kalpea kaljaa S-marketista kannoin innokkaana kotiin. Kupariseen taittuva APA maistui ensi huikalla pettymykseksi vetiseltä, vähän niinkuin olisi laimennettu vedellä. Ei kai sellaista tehdä oikeasti? Kyllä tuota katkeroa pikku hiljaa poskiin kertyy. Tuntuma on pehmeä, vähähiilihappoinen, lisä ei olisi pahitteeksi. Samaa olutta olisi ravintoloissa internet-tietojen mukaan tarjolla vähän vahvempana. Olisi varmaan parempaa, tämäkin tosin paranee loppua kohti, olisipa ollut isompi tölkki. 33 cl, 4,7%, 3/5

Keisari 66 American Pale Ale

Saunan päälle nautittiin vähän ginillä maustettua nokialaista olutta tai siltä ainakin tuntui. Aika mukavasti alkoi poskia kuumottaa katkero tai sauna. Ei heti uskoisi että tällaista saa lähi-S-marketista. Väri on tuollainen kupariintaittuva ja vaahto kunnollinen. 50 cl, 4,2%,5/5

Plank Bier Heller Weizenbock

Saksalaisen Michael Plankin panimon vehnäolut, maistuu yllättäen sitruunalta. Samea olut vaahtoaa tiukasti ja maku on ovela, vähän niinkuin happaman tylppä. Yllättäen kesken juontia tuntui, että hiilihapot olisivat kadonneet johonkin. Poskissa tämä maistuu. 50 cl, 7,8% ja 3/5