Zeta Felicísima Weizen IPA

Valencian Alboraiasta peräisin oleva weizen-ipa-tyyppinen olut kaatui takaterassilla lasilliseen kirkkaan keltaisena ja tiiviillä kirkkaan valkoisella vaahdolla. Tuoksussa on enemmän vehnää kuin humalia, mukana pieni pihkakin. Maku on yhdistelmä vehnäistä pehmeyttä ja vähän humalia. Ehkä tyylien yhdistelmänä on pakko hakea kompromisseja, joten ipa eikä vehnäolut ei oikein pääse dominoimaan. Mutta kokonaisuus on kyllä pehmeä ja miellyttävä. Hienosti kyllä makeaan taipuva olut palkitsee takapihan uurastajaa pienen puutarhatyön jälkeen. 40 IBU, 330 ml, 6,3 %, 5/5

Olaf Brewing OTAN Olutta 31 x More Security

Savonlinnalainen Nato-olut on puhtaan oranssista ja vaahto on kirkkaan valkeaa ja ilahduttavan tiivis ja runsas. Tuoksu on maltaista ja puista. Luulin ostaessani että olut olisi lageria, viimeistään maku ja tölkillisen takana ollut teksti pale ale kertoivat oluesta enemmän. Maussa on kuitenkin aika paljon pilsnerimäistä voimaisuutta. Loppua kohti olut paranee, heinää ja kuivempaa kuusenpihkaa.   44 cl, 4,5 %,4/5

Rocking Bear Reposaari Double Hazy IPA

Lauantai-iltapäiväolut on Alkosta ostamaani porilaista IPAa. Väri on kuparinen ja vaahto on reilu ja tyylikäs kestävä matto oluen pääällä. Tuoksuu pihkaiselta kuusikolta ja vähän toffeelta. Maku on myös havuinen, hiilihapottumuus vahvistaa tai lätistää makua, miten nyt joka toisella hörpyllä asian kokee.  Tuplasumeutta ei kyllä näy. Jälkimaku on rennon humalainen. Pienen googlettelun jälkeen vaikuttaisi siltä että panimon toiminta on loppunut. 0,33 l, 7,7 %, 4/5 

Maku Auervaara IPA

Tuusulalainen panimo on jäänyt vähän unohduksiin, en osaa yhtään sanoa miksi. S-marketissa tutun graafinen tölkki oranssilla sävytyksellä  pakotti nappaamaan tölkillisen maistoon. Tuoksu on reippaan hedelmäinen ja raikkaan viileä. Väri on vähän laihaa oranssia, vaahto on mukava. Maku toistaa tuoksua, mukana on pari lastua pihkaista mäntyä ja joku kuivempi puupölkkykin on ollut makua antamassa. Kokonaisuus kääntyy loppua kohden positiiviseksi, oikeastaan aika tuju humalointilöytyy jälkimausta. 0,33 l, 5,5 %, 4/5 

Nokian Keisari Pils

Nokialaispanimon pilsneri kaatui lasiin todella vaaleana, lähes läpinäkyvänä. Saunaoluen vaahto on siisti, tiivis valkoinen kestävänoloinen hattu. Tuoksussa on lupaavaa ruohoisuutta. Alkumaussa on metallia, keskimaussa mallasta ja lopussa löytyy reilusti kuivaa humalaa. Yksinkertaisesti juotavaa olutta. Ehkä tuo kuivuus tuntuu liian metalliselta, jotenkin pistävän kuusista pihkaa. 0,5 l, 4,5 %, 3/5

Ruosniemi Piirimyyjä APA

Uudistuneen etiketin sisältä löytyi tehokas piirimyyjä. Sameahkon oranssi APA tuoksuu hedelmäiseltä. Vaahto on valkoinen, sitkeä, mutta pieni. Maussa yllättää reilu puumaisuus, aika kuivattavaa. Greippi vahvistaa otettaan juomasta pikkuhiljaa, lopuksi maku on aika greippinen. Greipin takana väijyy eucalyptus-puun pihkaa. Katkeruus vahvistaa jälkimakua. 33 cl, 5,2 %, 4/5

Berliner Pilsner

Matkamuistoni Berliinistä tuo mieleen hienosti Berliinin. Päivittäin aina aamuisin mietin että mihin kellonaikaan näen ensimmäisen ihmisen, jonka kädessä on avattu pullollinen olutta. Eipä tarvinnut koskaan kovin pitkään jännittää, vaikka ihan aamusta aloitin tarkkailun. Vain valokuvaa varten kaadoin pikkutilkan lasiin, muuten nautiskelin berliiniläiseen tyyliin suoraan pitkäkaulaisesta pullosta. Olut on kultaista, vaahtoa ei juuri kerry. Tuoksu on maltainen, vähän pihkainen, makeahko ja hienoista katkeroa. Maku toistaa tuoksun kuin kopiokone. Pullosta juotuna maku tuntuu ensin ohuemmalta, mutta pienen kuplinnan jälkeen se täydentyy maltaiseksi. En kyllä arvaa lähteä berliiniläistyyliselle kävelylle pullollisen kanssa, täytyy vaan kävellä sisätiloissa, josko saisi palan Berliinin tunnelmaa samalla tänne. Kyllähän tässsä taitaa tulla plussaa tunnelmasta, mutta silti oikein hyvää, arvio on kuitenkin oikein. 0,5 l, 5,0 %, 4/5

Maku Brewing Session IPA

Maku Brewingin sponsoroima Session IPAa maistelin saunaolueksi. Väri on keltaiseen taittuva oranssi. Vaahto kestävä ja kirkkaan valkoinen. Tuoksussa on kuusipuun pihkaa. Makun tölkkiin etiketti on liimattu tarralla, joka tuntuu sormiin mukavalta, tekisi ihan mieli juoda olut tölkistä. Maussa on humalia, miellyttävästi havuja. Pehmeä olut on silti katkera. Olisikohan tämä Makun paras olut, ostan jos löytyy kaupasta. 0,33 l, 5,2 %, 5/5

Lehe Suur India India Pale Ale

Suur India on perus-IPAa tai hyvää IPAa joka palauttaa uskon IPAan. Kuparinen olut siistillä vaahdolla, maistuu humalaiselta sitruunalta. Lasiin kaataessa vaahdon ja oluen yhdistelmä muodostaa pehmeän mainosfilmimäisen äänen. Kuusta ja pihkaa kertyy takaikeniin, se rauhoittaa mukavasti, pieni pullokin on siten iso. Olut hyppäsi itsestään ostoskoriin Tallink Starilla. Vahvuus tuntuu täyteläiseltä ja miellyttävältä, mielihyvää tietty lisää äskeinen vierailu Tarton Gambrinus Õllepoodissa, siitä tietysti kuuluu myöhemmin. 330 ml, 7,0 %, 5/5

Mikkeller 1000 IPA

Fanittamani tanskalaisen panimon Imperial India Pale Ale maistui saunan päälle. Olut on aika ruskeaa ja sameaa, päälle muodostuu kermainen kestävä vaahto, vähän niinkuin stoutissa tai portterissa. Tuoksu on pihkaa ja maku on katkeraa. Ensi siemaukset vaahdon läpi antavat vaikutuksen että nyt juodaan vaahtoa vaan. Olut tuntuu totisesti kuivuvan ikeniin. Jälkimaku on sitten humalaa ja reilusti. Jälkimaku tuntuu vaan kasvavan. Äärimmäisyydessään oluesta löytyy jotenkin myös makeutta. Mikä tämän arvosana nyt voisi olla, sen verran on asteikon reunalla koko olut että kait tästä voisi antaa arvosanaksi mitä tahansa. Hitaasti tätä pitää nautiskella, sen verran on potkua. Olin muuten ajatellut että tämä olisi ollut 1000. olut blogissani, mutta tarpeeksi kauan kun tällaista herkkua katselee olutkellarissa, niin lopuksi sortuu. Tämän oluen ostin aikoinaaan jostain virolaisesta olutkaupasta. 330 ml, 9,6 %, 5/5

Pyynikin America IPA Sessio

Pyynikin käsityöläispanimon kuudesti aukeavasta maistelupakista maistelin ensimmäiseksi American IPAa. Tuoksu on pihkaista ja makukin, väri on kauniin tasaisesti oranssia. Maussa on tätä maitokauppaongelmaa, johon tänään on sitten luvattu korjausta, eli promillerajaa ollaan kait nostamassa. Itse toivoin että promillerajaa olisi oikeasti nostettu, eikä vaan säädetty säälittävästi, kuten mediassa on ollut vihjeitä. 4,7:stä % 5,5:een %. Jotenkin tuollaista korotusta on vaikea ymmärtää, mutta onhan tällainen 17 % korotus prosenttirajaan hyvä alku. Oluesta paistaa tuo ohuus, humalaa on kyllä sopivasti. Kiva humalapommi tai ei ihan pommi, sitrusta on maussa myös, mutta jotain sammunnutta lyhtyä on maussa mukana.
0,33 l, 4,6 %, 4/5

Koff APA American Pale Ale

Koffin punainen oluttölkki on niin tuttu näky, mutta nyt kun mietin lähikaupan oluthyllyä, niin onkos siellä Koffin laatikoita ollenkaan, A Le Coq ja Karjala hallitsevat. Onko Koff siirtynytkin pois halvimman tölkin kilpailusta? Koffin APAn tölkkin kunnioittaa hienosti Koffin perinteistä tölkkiä. Mieleen tulee kyllä kaukaiset mökkireissut, Koffin keissi veneestä laiturille nostettuna parin muun vastaavan vieressä ja mietintä miten nämä nyt saisi kylmäksi, kun jääkaappiin ei millään mahdu.  Makua kyllä vähän täytyy jännittää että mitäs sieltä nyt tulee. Väri on kaunis samea oranssi, pieni vaahto sinnittelee oluen päällä. Tuoksussa on kutkuttavasti mäntyä ja pihkaa. Maku on hedelmäinen, sitrusta. Pientä ohuutta jälkimaussa. Kyllä tätä voi ottaa ostoskärryyn toisenkin kerran, eli seuraavan kerran kun ostan tölkillisen S-Marketista, niin eiköhän se ole Koffin APA. Helppoa sellaista parempaa kesäistä mökkijuomaa. 35 EBU, 50 cl, 4,5 %, 4/5

Mikkeller Stateside IPA

Pullollinen hyvää olutta kyllä piristää mieltä. Syntymäpäivälahjaksi saatu IPA oli jäänyt olutkellariin odottelemaan vuoroaan. Ruskehtava sameahko olut kehitteli suojakseen hienon kestävän vaahdon. Maku on havuinen ja pihkainen, yksinkertaisen hyvä. Katkeruutta tasaa jotenkin piilevä makeus. Jälkimaku kiertelee takaikenissä vaatien seuraavaa kulausta. Pullollinen hupenee pian, joten on vähän kiusattava takaikeniä pidemmällä huikkavälillä. Takaetiketissä mainittiin taas De Proefin panimo, tuntuu olevan aikamoinen tae hyvästä oluesta. 330 ml, 6,9 %, 5/5

Mikkeller Simcoe Imperial India Pale Ale

Pieni pintaremontti on valmis ja aurinko paistaa sopivasti terassille, lasissa tanskalaisbelgialaista imperial IPAa, radiossa soi U2 ja B.B. King, tilanne on siis suhteellisen hyvä. Olut on kyllä huolestuttavan sameaa ja hiivojako sielä lasissa pyörii. Kylmä olut maistuu hyvältä ja niin palkitsevalta, suu täyttyy greippisellä mäntypihkalla, siis hyvällä tavalla. Pehmeää, mutta taustalla väijyy pisteliäs koukku. Vahvuuskin huomauttaa mahdollisuuksistaan. 330 ml, 8,9%, 5/5

Mufloni Säppi APA

Porilaisia ei oluen teossa vaivaa mikään. Säppi on uutisen oranssia, kestävällä ohuella vaahdolla. Tuoksussa on pihkaa ja mäntymetsää, maussa on enemmän sitrusta ja kirpakkaa katkeroa. Ensin ajattelin että taas yksi humalaolut, mutta kokonaisuus pakottaa maistelemaan ja nautiskelemaan oluesta. Välillä vähäinen hiilihappo häiritsee, seuraavalla huikalla siitä nauttii. Liian pieni pullo tulee kyllä mieleen. 33 cl, 6,0%, 5/5

Hoppy Christmas

BrewDogin jouluolut on sameaa ja ruman ruskeaa, mutta kyllä sen avulla yhdet pikkujoulut saa tasoitettua. Pikkujoulut olivat sellaiset rauhallisemman oloiset, judoseuramallia. Hoppy Christmas on ei-perinteinen jouluolut, voisi kyllä sopia hyvin myös pääsiäiseen tai juhannukseen. Tämä sopii yhtä hyvin jouluun kuin piparit ja homejuusto.  Jotenkin tulee mieleen kurpitsa. Öljymäinen ulkonäkö ei miellytä, olisiko liikaa sokeria, maku on kyllä paraneva loppua kohden. Mukavasti ensin maistuu vähän pihkaa ja sitten pitkään makeita persikoita tai muita eksoottisia hedelmiä, sitten pieni kuivuus loppuun antaa vihjeen että voi maistaa uudestaan. 330 ml, 7,2%, 5/5 vaikka niin päätin että tämä BrewDog-fanitus voisi jo loppua, mutta kun absoluuttinen totuus vaatii tulla julki. 

Brewer's Special American Red Ale

Tölkin kyljessä on mukavasti Amerikan meininkiä vai olisikohan tuo pin up -tyttö kielletty näkymä 7-elevenissä. Kuvaan tuli suomalainen hymytyttö vartioimaan tilannetta. Olut on tymäkkää, kuivaa pihkaista kuusipölliä, olisiko pinoon eksynyt joku mäntykin. Väri on mukavasti punertava ja vaahto on hieno. Vähän maussa on pohjaan palamista tai yksioikoisuutta. Humalaa on riittävästi. 330 ml, 4,7%, 4/5. 

Mikkeller Cream Ale

Sameaa kermaolutta saunan päälle, suomalaisethan on kovia juomaan lehmänmaitoa, joten kerma-ale varmasti sopisi suomalaisille. Kerma-alesta tuli kyllä mieleen Putin-juustot, oluella ei kyllä taida olla mitään tekemistä kerman kanssa, internetissä kerrotaan että kyseessä on kanadalaisten Usan kieltolain aikana kehittelemä oluttyyppi, jossa sekoittuu ale- ja lager-hiivat. Lokakuu ei ole cream ale -kuukausi. Vähän pihkaa, pieni pelko että koska se kerma pulpahtaa pinnalle, ei onneksi pulpahtanut. Olut meni nopeasti, ehtikö sitä oikein maistelemaankaan. 330 ml, 4,9%, 4/5, lopuksi eläydyin kesään ja korjasinarvostelua. 

Mikkeller Jackie Brown

Jackie Brownin reseptilääkkeeltä näyttävän etiketin takaa paljastuu ensin voimakas humalan tuoksu. Sitten lasiin kaatuu tumman ruskeaa paksuhkoa olutta, jonka päälle jää pitkäkestoinen tiivis vaahto. Maku on voimakkaan humalainen, mutta paahteinen ja jos haluaa niin vähän kahvia ja lakritsia. Etiketissä sanotaan, että tätä ei saa nauttia hattu päässä. Kuiva kallioinen kesäinen metsä, jossa aurinko paistaa ja pihka tuoksuu, ehkä kohta saunaan ja uimaan... Mistä toi nyt tähän tuli, hyvää on. 330 ml, 6%, 5/5 

Kiitoksia olut-menttorilleni Jannelle tästä nautinnosta.

Mikkeller Hoppy Lovin' Christmas

Joulusähläyspäivä vol 2:n päätteeksi iltapalaksi oli nakkimix. Sen gourmet-tyylisessä valmistelussa tarvittiin taas ns vahtiolut. Mikkellerin jouluolut ei ole perinteinen vaan oikeastaan vähän niinkuin haastava. Voimakkaasti humaloitu olut tuoksuu ja maistuu humalalta. Maku on humalan lisäksi vähän makeakin ja pihkainen, mausteitakin löytyy, muttei mitenkään liikaa. En usko että tämä sopii nakkien kanssa nautittavaksi, ei taida oikein minkään muunkaan kanssa, parasta pelkällään maistellen nautittuna. Etiketti on tyylikäs, jotenkin tuli mieleen Cocco-Bill-sarjakuva.  Jouluolut, okei!? 330 ml, 7,8%,4/5