Lammin Sahtia

Vanhempien kreikanmatkan tuliainen olikin Tuuloksesta. Sahti oli kuitenkin naapuripitäjästä. Sahti on sameaa, ruskeaa ja kuohuamatonta. Tuoksussa on katajahaarikkaa ja makeaa banaania. Maku on viljaista, lempeää, banaania, hiivaa ja ripaus sitä katajaakin. Sahti on tietty myös hyvin täyttävää, pientä kirpeyttä löytyy poskista parin huikan jälkeen. Panimohan on Hämeenlinnan ensimmäinen tämän nykyolutbuumin aikana, toinenkin hämeenlinnalainen panimo ilmaantui vihdoin vähän aikaa sitten. Tällä on vaan aika pitkät perinteet. Toivotaan kovaa kilpailua. Tuuloslaista sahtia on aikanaan tullut nautittua, kyllä Lammillakin tunnutaan osaavan.  Pitänee poiketa itsekin panimolla tai Tuulosen myymälässä. 50 cl, 7,5 %, 4/5

Karksi Hele Eripruul

Tavallisen tiistain kunniaksi nautin tavallista virolaista lageria. Etiketti sanoo että on perinteistä, samat perinteet on kyllä Suomenlahden tälläkin puolella. Ei ole pahaa, mutta ei oikein ole muutakaan mainittavaa. Peruslagerissa maistuu lievästi makeaa, hiilihappoa on täsmälleen sopivasti, pientä pahvinmakua lopussa. Kaikki on tässä oluessa pientä. Jotenkin kuitenkin ihan on ok, mutta marraskuun ilta ei paranna ohuehkon lagerin pisteitä. 0,5 l, 5,0 %, 2/5

Švyturys Tradicinis Sviesusis Alus

Liettuan suosituimman oluen äiti tai olisiko perinneolut maisteltiin nälkää odotellessa, mikä on hommana yksi lomailun parhaita juttuja. Aika tavallista lageria, vaahto on tiukka ja väri on puhtaan kirkkaan vaalea, maussa on pieni makean malmin maku. Alkoholi ei maistu.  500 ml,  6,0 %, 3/5