Helatorstaiaatto on ehkä vähän unhoon jäänyt juhlapäivä, sen kunniaksi pääsin ensi kerran lenkille shortseissa ja terassioluelle ilman paitaa, takapihalle kuitenkin vaan. Hollantilainen olut on kirkkaankeltaisesta ja vaahto on valkeaa. Tuoksu on ananasta ja muita hedelmiä. Maussa on hedelmiä paljon, mutta oluesta on kyse. Humalat ovat lempeitä jälkimaussa. Maku on täyteläinen ja raikas, tuntuma on jotenkin kermainenkin. Pientä tuhkaisuuden aavistusta, sovitaan että se ryhdistää. Oluen loppumista alkaa pelätä jo lasin puolivälissä. 330 ml, 7,5 %, 5/5
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pelätä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pelätä. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 12. toukokuuta 2021
torstai 26. tammikuuta 2017
St-Ambroise Erable
Montrealilaisen McAuslan-panimon vaahtera-olut oli kauniin vaahterasiirapin väristä ja sitähän tämän oluen maustamisessa on käytettykin. Tuoksussa oli mallasta, vaahto oli lyhytikäinen. Maku oli makeaa, jotenkin juodessa alkoi pelottamaan että jostain pulpahtaa klöntti vaahterasiirappia. Maussa oli toffeeta ilman suolaa. Kanadalaiset mainostavat nykyään että Canada is already great, tämä olut varmaan voisi upota etelärajanaapureille. Yritin kovasti miettiä että missä tilanteessa tällainen mallassiirappi on oikeastaan tarkoittettu nautiskeltavaksi. Loppua kohti nostaessa lasin huulille pölähti nenään toffeeta, makua alkoi siinä vaiheessa vähän pelätä. 341 ml, 4,5 %, 2/5
Tilaa:
Blogitekstit
(
Atom
)