Põhjala Kosmos NEIPA

Tallinnalaista neipaa, väritys on samean keltainen, vähän epäpuhdas, vaahto on valkoista. Tuoksuu makeilta hedelmiltä ja vähän mullalta tai hiivalta. Maku on sitruunan värittämää kevyttä humalointia. Kevyttä humalaisuutta jälkimaussa, mutta kokonaisuus on enemmän raikas juontiolut kuin nautiskeluolut. Taisin ostaa oluen ihan panimolta, mutta taitaa olla saatavilla ihan marketeistakin. 33 cl, 5,5 %, 4/5

Pihtla Viikingi Karje Triple IPA

Saarenmaalainen tripla-IPA valikoitui oletettavasti Tartun Gambrinuksen hyllystä puhtaasti tyylikkään etiketin perusteella. Olut on melkein punaista ja vaahto on kirkkaan valkoista. Tuoksu leijuu jo tölkin suuaukosta, voimakas kataja. Maku on pehmeä ja makeahkokin, jälkimaussa on sitten humalia, vähän keksiä ja alkoholia. Etiketissä mainitaan että lopussa pitäisi löytyä kirsikoiden happamuutta, ehkä sitä löytyykin. Viikingin huuto kantaa kyllä hyvin, panimo on laitettava tarkkailuun. IBU 71, 33 cl, 10,5 %, 5/5

PG4 Deska Piwowara

Gdanskin rautatieaseman viereisen hotellin alakerrasta löytyi panimoravintola, josta maisteltavaksi valikoitui olutlauta. Ensimmäinen olut on Krollinger, vaalea mieto, kevyt kesäinen berliner weisse, happamuus on kevyttä, samoin sitrus on kirpeydeltää hentoinen. 1,5 dl, 3,3 %, 3/5

Toisena on Tafel. Se on meripihkanvärinen pitsittävällä vaahdolla kuohuava olut. Maku on pehmeä maltainen, ripaus humalaa jälkimaussa. Aika turvallinen. 1, dl, 4,8 %, 3/5. Kolmantena Pszeniczne Klasyczne on punertava vehnäolut. Tuoksussa on hiivaa ja banaania. Maku on samoilla linjoilla vehnäisyyttä on, banaania ja neilikkaakin. Maistelusnacksiksi oli paritettu silliä, aika erikoista, mutta toimiihan tuokin. 1,5 dl, 5,2 %, 4/5. Viimeiseksi Monachijiskie Ciemme, se on punertavaa tummaa olutta. München dunkel -tyylinen olut on maltainen, hippusen paahteinen. Jälkimaussa on vähän humalaa. Aika pehmeä suussa, jälkimakuun pyrkii humalaa. 1,5 dl, 5,6 %, 3/5. Olutlauta täydentyi hienosti pienillä snackseillä. 6 dl, 4/5 

Mikkeller Deception Session IPA

Olutkellarin perukoilta löytyi sinne unohtunut olut, sanotaan nyt vaikka että panimon perustajan suomenvierailun kunniaksi nappasin tämän esille. Olut tuoksuu hedelmäiseltä ja vähän hiivalta. Väritys on ruskeaan taittuvaa oranssia, hitusen sameaa. Vaahto on tiivis, valkoinen, täydellinen. Olut kaatuu nieluun humalaisena, rauhallisen vähäliikkeisesti. Hiilihapot on piilotettu humalien taakse. Jälkimaku jää suuhun pyörimään humalaisena. Terävää, mutta pehmeältä tuntuvaa, pirullisen pettävää kertoo myös etiketti, jossa enkeli ja piru varmaankin kamppailevat. 330 ml, 5 %, 4/5

Omnipollo Karpologi Pineapple Peach Passion Candy Sour

Tiistai-ilta ja pieni blogipäivitys, mitäs siellä olutkellarissa onkaan tai jääkaapissa. Jaahas siellä on tuollainen outo olut, vähäiset prosentitkin vielä, on sentään ruotsalainen laatupanimo kuitenkin, kyllä se on nyt vaan napattava käsittelyyn. Olut on kirkkaan kultaista, jääkaappikylmänä valoa vasten yllättäen seasta löytyy jotain hiukkasia. Vaahto on komea. Tuoksu on reippaan persikkaista. Maku on - on se vaan ananaista, ylimakeaa mutta hapanta. Ei tämä voi olla hyvää, ajatus tykyttää ohimoissa. Eihän tämä ole edes olutta, aika lähellä ananasmehua ollaan, sellaista ananasmehupurkin pohjalle jäänyttä nektaria maultaan, silti mukava happamuus. En ostaisi toista, tai no ostaisinpas, en muista mistä tämän hankin, ehkä Pienistä tai Alkosta. Aika mielipuolinen olut.  33 cl, 2,6 %, 5/5

Jannen 30. Lokakuuta

Olutmentorini ja työkaverini Janne täytti pyöreitä vuosia ja juhlisti sitä käymälle Lohjan United Gypsies Breweryssä panemassa juhlan kunniaksi olutta ja vieläpä lahjoitti työkavereille pullolliset. Voiko sitä synttäreitään paremmin juhlia kuin juomalla omaa olutta, onneksi olkoon! Lohjalaisen panimomestarin hellässä huomassa ja opastuksessa olueksi valikoitui Black IPA, ihan huippuvalinta sekin. Olut on melko tumman ruskeaa, jääkaappikylmänä vaahtoa kehkeytyy niukasti. Tuoksu on maltainen, jopa lakritsainen. Taloyhtiön syystalokoiden jälkeisen saunan jälkeen on mukava hiljentyä maisteluun. Maku on aika maltainen, humalia joutuu vähän hakemaan, mutta ne iskevät poskiin salakavalan kuivina viimeistään jälkimaussa. Pehmeä olut uppoaa kurkkuun helposti, toista olutta alkaa kaipaamaan jo lasin puolivälissä.  0,33 l, 6.2 %, 4/5

Le Coq Blanche Belgian Style Beer

Tartossa A Le Coqin -panimon turistimyymälästä ostin lohdutukseksi edes pari olutta, kun panimokierros olikin vain torstaisin. Pikkupullollinen witbieriä tuoksui avattuna simalta. Väri on sameaa oranssia, ei keltaista. Vaahtoa ei ole. Maku on aika vetinen. Missä se maku oikein on. Mausteista ja appelsiininkuoresta kertoo etiketti, mutta ne ovat kyllä vaikeasti ainakin aluksi maustettavissa. Makeaksi voisi kutsua, on tässä vähän sitruunaakin. Best before näyttää olevan viikon päästä, heinäkuun loppupuolella ostin tämän. 0,25 l, 5,8 %, 2/5

Thornbridge Crackendale Citra Pale Ale

Mielenhäiriö iski ja heitin pienen hölkkäilylenkin, sauna ja sitten palkinnoksi saunaolut. Terassilla oli miellyttävän viileää sulatella itseään. Olut on kullankeltaista, vaahto ei nouse juuri ollenkaan. Tuoksu on sitruksinen, aavistus tuntuu mukana olevan dallaspullaakin. Maku on pirteän kirpakka, alkaa vähän toivomaan että olisipa vähän kuumempaa terassilla. Citra-humala maustaa nimensä mukaisesti olutta sitruunalla, humalat ovat lempeitä. Olut oli vähän lipsahtanut yli Best Before -päiväyksen, mutta ei se nyt kyllä haitannut. Jälkimaku on kuivahko, hiukan hiivainenkin. Brittipanimo ei taida osata panna huonoja oluita ollenkaan. Tätä olutta on tutkittava lisää ja napattava supermarketista mukaan, kun tulee vastaan. 330 ml, 5,2 %, 4/5

Reketye Who Is Mr Flakes? Pale Ale

Unkarilainen pale ale on maustettu kaurahiutaleilla. Väri on keltainen, vaahto on tiivistä valkoista katoavaista. Herra Hiutale tuoksuu hedelmäiseltä, melkein ananasta, vähän sitruunaakin. Maku on greippinen, lopussa katkeruutta mukavasti, humalat peittyvät jotenkin taka-alalle. Vähän multaa ja hitusen hiivaa, eivät häiritse. Panimon logon ohrahemmot on syytä painaa mieleen, kannattaa napata mukaan, jos jossain vastaan kävelee. Tölkillinen matkamuistoja matkasi matkalaukussa Budapestin olutkaupasta Hämeenlinnaan. 330 ml, 5,1 %, 4/5

RPS Scissors Indie Pale Ale

Kivi-paperi-sakset-arvontaa ei tarvittu kun arvoin tämän oluen kaupan hyllyltä ostoskärryihin. Jonkun verran on tullut luettua hyviä arvioita tästä kuopiolaisesta panimosta. Etiketissä sanottiin että oluen maustamisessa on käytetty verigreippiä, joten olut näytti heti vähän punertavalta. Vaahto on tiivis valkoinen kerros, joka kestää oluen juomista. Tuokussa on hedelmäisyyttä, maku korjaa hedelmäisyyden suunnaksi greipin eli tietysti piti sanoa että verigreipin. Humalia on reilusti, kuivuutta riittää. Verigreipit kantavat makua pitkälle ja pitkään. Greippisyys hallitsee. 330 ml, 5,4 %, 4/5

Hopdoc maistelulauta

Kaunasin vanhasta kaupungista löytyy parikin olutbaaria. Iltapäiväolutpaikaksi valikoitui Gastropub HopDoc. Neljän oluen maistelulaudassa ensimmäinen olut oli Genys Baltas Melas -witbier. Vähän samea vaalea olut on hiilihappoinen, vähäinen sitruuna. 4,2 %, 2/5

Genys Tattoo Lager on lautaan kiinnitetyn lapun mukaan European Pale Lager. Ohuen keltaisen vaalea olut on maltainen, vähän tunkkainen tai tuhkainen ja olkinen. 4 %, 3/5

Volfas Engelmanin Is Stockholm Mango Milkshake Ale on laudan puolivälin saavuttamisen kunniaksi oikein maistuva olut. Väri on vähän likaisen oranssi. Kaunaslainen panimo on taikonut olueeseensa mangoa reilusti, aika makeaa. Vähän tulee mieleen kuohuviini. Lasin reuna muuttuu makeaksi. 5,5 %, 5/5

Viimeinen on myös kaunaslaisen Genys-panimon Dvi Laisves IPA. Tummempaa kuparia on värissä, maussa on humalia. Sitruunaista mäntyä, toisaalta vetisyyttä, kyllä tätä voisi isommankin lasin juoda. 6 %, 4/5 Maistelulautasellinen, n 5 %, 4/5

Palm Belgisch Amber Bier

Parikymmentä vuotta sitten majoituin pari viikkoa Mechelenin kaupungissa Belgiassa kasikymppisen pariskunnan yläkerrassa. Rik oli entinen panimotyöntekijä ja hänen suosikkioluensa oli Palm. Nyt vihdoin löytyi Suomesta tölkillinen tätä. Muistan hämärästi tätäkin aikanaan maistelleeni mecheniläisen talon olohuoneessa iltaolueksi. Nyt olut näyttäytyy kuparisena ja vaahto on kirkkaan valkoinen. Maku on maltaisen makea. Makeus on aika reipasta, mutta sen rusinaisuus ja hunaja sekoittuvat johonkin happamaan yrttimäisyyteen. Iltaolueksi sopii, varmaankin ihan tarkoituksella makeus kertoo että ei toista olutta, Nostalgiapiste taisi napsahtaa. 33 cl, 5,2 %, 5/5

The Flying Dutchman Strong Minded Brave Hearted Bold as Love IPL India Pale Lager

Hollantilaisen Suomeen muuttaneen panimomestarin kiertolaispanimo nimeää oluensa aina perusteellisesti. Tämä lager on humaloitu reippaasti, mutta tuoksu on reilun maltainen tai jopa ylikypsän hedelmäinen. Väri on samea oranssinruskea. Maussa humalat ova pääosassa. Maku kääntyy pilsnerimäiseksi. Hiilihapot tuntuvat vähän teräviltä. Ei tämä ole panimon parasta, jotenkin liian moneen suuntaan repeävä. 50 EBU, 330 ml, 5,2 %, 2/5

Ebeltoft Gårdbryggeri Skunk Jam I.P.A.

Mikkellerin olutkerhon paketista löytyi haisunäätä olutta, etiketissä oli kuitenkin hieno pääkallo. Oluen väri on raikkaan oranssi, tuoksu on hedelmäinen, persikkainen jopa. Vaahto on valkoinen ja se säilyy ohuena oluen pinnalla. Maku on onnistunut. Humalat ovat raikkaat ja ryhdikkäät, hedelmäisyys tuo makeutta. Vahvasti peukku ylöspäin tälle oluelle ja panimolle. Puolen litran pullo näyttää todella isolta, mutta olut loppuu liian nopeasti. IPA is alive! Ebeltoft jos tulee vastaan, niin en epäröi pullollisen ostamista. 50 cl, 7%, 5/5

NanoPruul Pelgulinna Õlu American Blonde Ale

Tallinnalaisen nanopanimon kuparinen olut kerää valkoista vaahtoa reilusti päälleen. Microbreweryistä on ollut juttua ja kait se tarkoittaa pienpanimoa, mutta itseltäni on mennyt vähän ohi että mikä on nanopanimo, varmaan kyse on todella pienestä panimosta. Pelgulinna on taas tallinnalainen kaupunginosa, Telliskiven ja Kalamajan vieressä, lieneekö seuraava in-juttu Tallinnassa. Olut tuoksuu sitruunalta. Maku on samanlainen. Sitruuna ei maistu Spriteltä vaan sitruunaiselta. Hiilihappo on sopiva sitruunalle, happamuus jää muhimaan nieluun. Hiilihapotettu sima ponnahtaa mieleen lopussa. Mukavaa nautiskelua tästä kyllä saa. Taisin ostaa tämän oluen Tarton Õllepood nr 1:stä vai olikohan tämä SIPistä. IBU 27, 330 ml, 4,7 %, 4/5

Lehe Keelatud Armastus Hefeweizen With Lime

Päivän siivoustalkoiden jälkeen vihdoin pääsi kotiin ja hetihän oli juhlistettava alkanutta syyskuuta todellisella kesäoluella. Vironkielen taitoni tulkitsee nimeksi kielletty rakkaus. Se on vähän likaista ja reippaasti kuohuvaa, olut siis. Tuoksussa on limen happamuutta. Maussa on vehnäoluen runko ja siihen on virolainen panimo, roiskauttanut reilusti meksikoväriä, limeä on reippaasti. Mukana on reippaasti myös korvapuustia. Onnistunut sekoitus. 330 ml, 5 %, 4/5

Apri-Goze In Der Hose Leipziger Gose

Hellepäivän koripallonheittely vaati nopeasti suolatasapainon tasausta. Onneksi jääkaapissa odotti hollantilaisen Jopen-panimon kylmä, vaaleankeltainen, vähävaahtoinen janonsammuttaja. Tuoksusta löytää aprikoosia ja taikinaa. Näyttää jotenkin mehulta. Maku on lievästi hapan ja aprikoosimainen. Happamuus on oikein miellyttävää, taustalla on makeutta. Jälkimaussa on mineraaleja, joita voisi kutsua myös suolaisuudeksi. Helleoluiden aatelia, jos Alkosta vielä löytyy ja helteet jatkuvat, niin kyllä tällaista janojuomaa aina tarvitaan. 330 ml, 5 %, 5/5

Espoon Oma Panimo Cheers From Metro IPA

Sellon Alkosta ostettu matkamuisto Espoosta on melko vaaleaa, kellertävään taipuvaa vähän sameaa IPAa. Pullo tuntuu todella isolta, etiketissä on taas postikortti Espoosta. Tuoksussa on vähän greippiä. Vaahtoa on vähän. Maku on ensihörpyllä vähän vaimea, runsas hiilihapotus ehkä taittaa terää. Lopulta greippi ja mäntyhalko saapuvat laiturille, mukavasti ehtivät mukaan metroon ennen ovien sulkeutumista. On sanottu että Espoossa ei oikein ole mitään omaa juttua, mutta onhan siellä ainakin oma panimo ja sen metro. Lopulta puumaisuus hiukan häiritsee. 0,5 l, 5,0 %, 4/5

Oedipus Thai Thai Tripel

Amsterdamilainen erikois-tripel on yhdistelmä tripeliä ja thai-mausteita. Olut on samean keltaista ja vaahto on valkoista ja kestävää. Maku on hapanta, makeutta, sitruunaa ja reilusti pippuria. Hiiva ilmoittaa jälkimaussa olemassaolostaan. Pippuri tehostaa otetaan jälkimaussa. Thaimaustekaappi on tyhjennetty pullolliseen, makuelämys on vahva. Tässä on varmasti haettu erikoisuutta ja siinä on onnistuttu hienosti. Lasin pohja tulee liian nopeasti vastaan, helteellä viimeinen kulaus poreilee kuin vaahto. Tämä pullollinen pakottaa laittamaan tutkan päälle Oedipus-panimon tuotteille. 33 cl, 8 %, 5/5

Honkavuoren Inkeri

Joensuunlaisen Honkavuoren panimon vehnäolutta on maustettu inkiväärillä. Väri on kotisimamainen, tuoksussa on myös simaa. Vaahto on kuohuviinimäisen isokuplainen. Suutuntuma on kupliva ja poreileva, vähän sitä parempaa simaa. Inkivääriä on sopivasti antamassa omaa potkua. Kohtahan on vappu, kyllä tämä on ihan hyvä yhdistelmä kuohuviinistä, simasta ja vehnäoluesta, tällä selviytyy vapusta yhdellä pullollisella. Pullollisen löysin Sellon Prisman Craft Beer -hyllystä. Kyllä tämä yrittää kesään selvästi ponnistaa, varmasti voisin terassilla napata tällaisen, jos vaan sattuisi olemaan tarjolla. Vehnäolut ja inkivääri sopivat hienosti yhteen. 0,33 l, 4,5 %, 4/5