Cerveja Sagres

Kirkas ja kultainen lager kaatui lasiin ja kuohusi valkeana. Sagres on se toinen portugalilainen iso panimo joka joku aika sitten kampesi itsensä ykköseksi ohi Super Bockin. Join oluen palautusjuomaksi, kävin vähän lenkkeilemässä Lissabonin mäissä. Olut on aika tuoksuton. Maku on kevyt, hiilihappoinen ja vähän kalkkinen. 500 ml, 5 %, 2/5

Linden Three Amigos Neipa

Raumanreissun matkamuisto kelpasi salibandyilyn palautusjuomaksi. Neipa on vaalean keltaista, aika läpinäkyvää, vaahtoavaa olutta. Tuoksussa on makeaa etelän hedelmäkattausta, ananasta. Maku on trooppista hedelmää, pehmeästi. Maku ei ole ohut, vaan mieluuminkin tiivis, ehkä vähän yksiulotteinen, mutta silti täyteläinen. Taustalla on vähän kalkkia. Hiilihappoja on ja makeutta löytyy sopivasti. 33 cl, 5,5 %, 3/5

Mikkeller Stedsegrøn Hazy Session IPA

Sameakin olut voi olla kirkasta, kun se on tarpeeksi kultaista. Valkoinen vaahto pitsiytyy lasiin hienosti. Tuoksussa on hedelmiä ja vähän ylikypsyyttä. Oluen nautin palautusjuomana salibandyn ja saunan jälkeen, mukavasti uppoaa. Etiketissä Mikkellerin heput yrittävät maastoutua jostain syystä pensasaitaan, ei ainakaan oluen huonouden takia. Hiilihappo kuplituttaa suussa, maku on maistuvan kuivan hedelmäinen. Jälkimaku jää poskiin rapeana humalaisuutena. Pullon pohjalle jäi vähän hiivaa, kaadoin nekin mukaan lopuksi. Samaa makua sieltäkin tuli. Rapeaa ruohoa, mäntyä, kypsää sitrusta, hiilihappoa, niistä syntyy kelpo kokonaisuus. 330 ml, 3,5 %, 4/5, sarjassaan varmaankin paras.

Aecht Schlenkerla Fastenbier

Joulun ja pääsiäisen juhlinta pyörii saman hepun ympärillä, ilmankos tietyntyyppiset oluet sopivat molempiin juhliin, ristiäisiin ja hautajaisiin. Pullollinen intoutui tilaamaan laatikollisen saksalaista savuolutta (pääsiäisen juhlintaankohan?) ollakseen edelläkävijä, ja niin kuin usein käy niin turhan innokasta hifistelijää näpäytetään, samaa olutta saa Alkostakin. Joka tapauksessa fraktuuraetiketillinen savuolut on hyvää. Tuoksussa on sopivasti tervaa ja savua. Samean ruskea Fastenbier on alunperin suunnattu paasto-olueksi, mikä on mielestäni sopivan huumoripitoinen jo ajatuksena: paasto ja olut, vielä kun maussa on reilusti palvikinkkua. No onhan olut jo todettu hyväksi palautusjuomaksi ja nyt siis tai jo pitkän ajan todettu sopivaksi ravinnonlähteeksi paastotessa ja ainakin keskiajalla Hämeen linnassa olutta juotiin sen verran että ei sitä kiinteämpää varmaan paljoa päälle jaksanut. Fastenbierissä savu myös maistuu, kokonaisuus on pehmeä. Ovelasti olut tuntuu täysi hiilihapottomalta, mutta jostain syystä se ei kyllä haittaa yhtään, olisiko humalien kirpeyttä jälkimaussa vähän. Täytyy varmaan aloittaa paasto, 40 päivää, olikos se nyt ennen vai jälkeen pääsiäisen, kyllä tämän kanssa voi aloittaa jo ennen pääsiäistä. 50 cl, 5,5%, 5/5

Nøgne Ø Brown Ale

Sunnuntain sähläilyjen ja saunan päälle maistelin palautusjuomaksi ruskea norjalaista brown alea. Olut vaahtosi kaadettaessa runsaasti ja vaahto oli pysyvää. Tuoksussa oli selvästi kahvia ja vähän maakellariia. Maku oli selvemmin kahvia ja karamellimallasta. Maultaan pyöreä ja tasapainoinen. Loppua kohti runko paljastuu ohueksi, kahvin maku säilyy kyllä, mallaskahvia. 0,5l, 4,5%,4/5

Bräurup Weizen

Lauantai-illan huumaa täydennettiin tuliaisoluella, joka tuli judon korkeanpaikan(?) leiriltä Itävallan Mittersillistä. Paikallinen hotelli-ravintola-panimo (v 1681) valmistaa kahta olutta, joista maistelussa oli nyt vehnäolut. Olut on sameaa ja kovasti kuohuvaa, varsinkin pullon patenttikorkkia avatessa (pullossa on 5 e pantti, yritetään laittaa palautumaan, josko tulisi toinenkin lajike maisteltavaksi). Maku on täyteläinen ja miellyttävä, banaania on vain vähän uita hedelmiä on enemmän, hiiva on voimakkaasti mukana leveässä maussa

0,75l kai, jotain 6%, 5/5 (tuliaislisällä)