Founders KBS

Aurinkoisen päivän terassiolueksi valikoitui musta imperial stout, en sitä ihan siihen tarkoitukseen ole mieltänyt. Avasin sen ihan jääkaappikylmänä, mikä ei sekään ehkä mennyt ihan protokollan mukaan, ehkä se kuitenkin vähän paransi sopivuutta. Kentuckylainen aamiais-stout on mustaa ja pinnalle muodostuu kermaista vaahtoa. Maku on painavaa, muttei raskasta. Paahteisuutta riittää, suklaata ja kylmää vahvaa kahvia. Pullon pinnan tahamaisuus ilmestyy pian lasin pinnalle. Kyllähän tästä tulee likööri mieleen, sen verran täyteläistä tavaraa on. Mainio nautiskeluolut keväisellä ei-helteiselle  terassille, sopii varmasti myös pimeämpiin talvi-iltoihin.  Jälkimaku on todella pitkä ja pehmeä. 355 ml, 11,9 %, 5/5

Põhjala Jouluöö Chocolate-Vanilla Oak Aged Imperial Porter

Ja olut oli mustaa. Kävin Alkossa ostamassa glögiä, mutta tämä olut ei suostunut jäämään hyllylle. Glögi tavalllaan jäi sinne. Jouluöön korkin alta paljastuu suklaan tuoksua, lasiin kaadettaessa mokkavaahto on tyylikäs. Poskiin iskee salmiakkia, muuten maku on paahteinen, täyteläinen, kahvinen, mausteinen, lämmittävä ja tietysti suklainen. Olisiko pientä kitkeryyttä jälkimaussa, vähän limaairrottava, yskänlääkettäkö tämä onkin. Joululahja-ainesta. Nyt on kyllä pitkä putki huippuoluita, pitääkö tässä alkaa kriitisemmäksi vai tahallaan alkaa juomaan huonompia oluita. Viikolla vilahti ohi blogin 4-vuotisjuhlat, olkoon tämä nyt synttärijuhlaolut. Samalla jouluolut on blogin 775. blogitus. 0,33 l, 8 %, 5/5

Iku-Turso Gargantuaaninen Olut Panimo Hiisi

Panimo Hiiden oluet on nimetty muinaissuomalaisten hahmojen mukaan. Tämä merihirviö-olut on saanut lisäselvitykseksi gargantuaaninen. Tarkastin sanan tarkoituksen internetistä, ja kyllä oma onomatopoieettinen kielikorvani arvasi oikein että kyse on jättiläismäisestä oluesta. Olut on vähän läpikuultavaa mustaa ja päälle kehkeytyy ohut lyhytaikainen vaahto. Maku on paahteinen, suklainen ja mokkamainen. Näiden pehmeiden arvojen päälle rämähtää sitten greippimäistä humalaa reilusti. Koska Fazer tekee greippi-suklaata? Alkuun luulin että alkoholi olisi vähän maistunut, mutta loppua kohden sitä ei kyllä enää löydä. Makeutta on täsmälleen oikea määrä. Syksyn viileys on löytänyt uuden lämmittäjän, jättiläisoluen voi Alko-reissuilla poimia huoletta mukaan, jos vaan viileyttä sattuu riittämään. 330 ml, 9,0 %, 5/5

Vormsi Tammine Õlu Estonian Stout

Musta virolainen stout päätti työviikon. Monenmoista matkailua sisältänyt viikko on mukava päättää kotioloissa hyvää olutta nauttien. Nautin oluen vähän ohjeita kylmempänä, mutta ei se haitannut. Vähäisesti vaahdonnut olut on pehmeää, ei ole hiilihappo ollenkaan. Pehmeän paahteisen tasapainoisen maun sisältä löytyy kuusennäreitä. Vähän alkoholikin pilkistää vaivaiskuusen juurelta, salmiakkiajauhe tuntuu kuusenneulasten seasta. Jälkimaku on vähän pisteliäs. 33 cl, 9 %, 4/5

Pyynikin Vahvaportteri

Päivä turistina Tampereella -kierros koukkasi Sokoksen Alkon oluthyllyn kautta ja sieltä ostoskoriin poimin paikallisen mustan portterin. Tuoksussa on vähän lakritsaa. Maku on lempeä. Paahteisuutta on mukavasti ja makeus pysyy aisoissa. Jälkimakuna sitten pientä humalaa, joka jättää makeuden keskelle mukavaa pisteliäisyyttä. Sanotaan että nyt on tasapainoinen olut. Etiketti on sekava kuten hetkeksi internetin sekoittanut (?) sotkukuva. EBU 38, 0,33 l, 7,5 %, 5/5

Livonia Must Eksport

Tartonreissulta mukaan tarttunut musta virolainen portteri maistuu juuri sellaiselta kuin vaan voi olettaa tai toivoa. Olut on Viron "Seurasaaren" eli Tallinnassa sijaitsevan ulkomuseon oma olut. Vähävaahtoinen olut on paahteinen ja täyteläinen, vaikka aluksi kaataessa olut näytti kovin ohuelta. Patenttikorkkisen ja tyylikäsetikettisen pullollisen sisältö on yksinkertaista ja hyvää, vaikka jotenkin ensimmäisellä hörpyllä maku oli jotenkin ohut tai peräti outo. Maussa on vähän tummaa luumua, tahmeaa makeutta, mutta lopussa aavistukselllisen verran humalaa kokoaa maun mainioksi. Heti seuraavalla kerralla, kun menen Viron ulkoilmamuseoon, tiedän että baarissa lienee paikan parhaat "nähtävyydet". 500 ml, 8,2 %, 4/5

Mufloni Imperial Stout

Alkon käsityöläisoluiden tummien oluiden huippu taitaa tulla Porista. Yllättävän alkoholipitoinen, sitä ei kylläkään maista. Paahteinen musta tahmaava mönjä on sopivan katkeran makeaa. Alun vaahto on kyllä lähellä täydellisyyttä, mutta katoaa vähän liian nopeasti. Kahvia on maussa aluksi, sitten vähän lakritsaa, vähän kuivaa, mutta makeus sitten korjaa nuo ongelmat. Stadin Panimon American Imperial Porterin viereen kirjaan tämän Alkon ostoslistaani, toivottavasti tätäkin alkaisi saamaan pysyvästi Alkosta. Alkossa ollessani yksi nuori mies totesi tyttöystävälleen valitessaan yhden oluen käsityöläisoluthyllystä, että tämä on kiinnostava. Itse meinasin jättää tämän oluen väliin, mutta onneksi otin onkeeni tuon puolueettoman mielipiteen, Ei tämä ehkä ole mielenkiintoinen, vaan todella hyvää vaan.  33 cl, 10,0 %, 5/5

Óllenaut Kolmik Brown Ale

Ribsien grillausta ei vain voi aloittaa ilman oluen maistelua. Grillibrikettien sytytyksen jälkeen jää sopivasti aikaa nautiskella. Nyt maistelin Brown Alea kolmen (Kolmik) virolaispanimon yhteisreseptin Óllenaut-versiona. Tumman ruskea olut vaahtosi mukavasti jättäen ohuen vaahdon suojaamaan olutta. Maku on aika lyhyt, mutta jälkimaku on pitkä. Olut tuntuu aika löysältä, liian lievästi paahteiselta ja vähän tympeältä tai pähkinältä. Jostain syystä jälkimaussa vilahtaa hammastahna tai hienommin sanottuna menthol. Vähän on tynnyrinpohjantunnelmaa. Ei harmita vaikka ne kaksi muuta versiota (Lehe ja Vormsi) jäävät nyt maistelematta. 330 ml, 5,0%, 2/5

Santa's Little Helper 2013

Kinkun grillauksen vahtiouluena nautin tummaa pukin pikku apulaista, jonka Mikkeller oli pannut 2013. Kahvia ja mukavaa paahteisuutta, aika lähellä täydellisyyttä on tämä. Miinusta voisi hakea liian pienestä pullokoosta. Aika paljonhan oluen arvosteluun vaikuttaa tunnelma ja aatonaattona kun Bing Crosby laulaa ja kinkkua aletaan maistella, niin olutkin maistuu todella hyvältä. Mukava makeus peittää täydellisesti alkoholin maun, joka kuitenkin laittaa posket hohkaamaan. 330 ml, 9,1%,5/5

Ridgeway Imperial Russian Stout

Viime talven Alkon käsityöläisteemasta jäi englantilaisen panimon pullo nro 2749 kypsymään kohti joulua. Jouluun saakka ei jaksanut odottaa. Stout on mustaa, tuoksussa on suklaata, vaahto on lasinreunusta pitsittävä. Maku on paahteinen ja raskas. Alkoholi vähän pilkistelee välillä. Pullollista ei meinaa saada juotua tunnissa. Jälkimaku on pitkä, ja siinä on pientä katkeruutta. Mokkamaista, jotenkin tulee mieleen vakosamettiset housut, täyteläistä samettia, ja välillä vähän tyhjää, Mokkaa, humalaa ja alkoholia. Olisi pitänyt ostaa pari pullollista lisää odottamaan joulua, etiketissä sanotaan että oluelle ei ole parasta ennen päivää. 330 ml, 10%, 4/5, vähän liikaa alkoholia pullon pohjan lähestyessä. 

Lehe Lõbus Njuufa

Black IPA -olut on saanut nimensä Newfoundland-koirarodun mukaan. Mahtavan musta väri ja mahtava vaahto lupailevat hienoa makua, mutta mitä onkaan musta IPA (olen katsonut liikaa Jaakon matkassa -tv-ohjelmaa)? Jos laittaisi silmät kiinni ja yrittäisi arvata, että minkä väristä olutta juo, niin tästä kyllä voisi arvata mitä vaan. Humalaa on maltillisesti, mutta jotenkin tuon tummuudenkin voi aistia. Kyllä on hyvää, lievä IPA ja sitten päälle tummaa paahteisuutta. Tänään olisi ollut J-päivä, se päivä kun Ruotsissa ja Tanskassa toimitetaan jouluoluet ravintoloihin ja tämä tieto ei ollut saavuttanut minua ennen kuin tänään, joten tämä olut toimikoon Pullollisen joulunavaus oluena. 330 ml, 6,5%, 5/5

Double Oat Malt Stout

Stadin panimon panos Alkon käsityöläisolutsysteemiin on lähes musta kaura-stout, jossa tiivis kermainen kestävä vaahto. Tuoksu on vähän makea ja paahteinen. Oluen maku on myös paahteinen, vähän kahvinen, mutta erityisen pehmeä. Jälkimakuna iskee pisteliäs humala, vähän liikaa. Mukavasti suuhun jää tummaa makua pitkäksi aikaa ja pienen alkupoltteen jälkeen pisteliäs maku loppuu. Ehkä päivän lätkämatsin lopputulos laittoi tuon pisteliäämmän maun kummittelemaan. 0,33 l, 6,8%, 4/5

Sinebrychoff Porter

Viekää minut baariin veljet soi Bar Sivutaskussa lauantai-iltapäiväoluen taustaksi. Perinteisesti korkealle arvostettu Koffin Porter maistui suussa siirappimaiselta ja paahteiselta. Ruskea vaahto ja musta väri tukevat mukavasti mielikuvaa hyvästä oluesta, oudosti taustalla häilyy sitruksen maku. Pate Mustajärvi täydentää taustalta musiikimattoa, Gourmet Pub on muuttunut, olutvalikoima taitaa olla sama kuitenkin. 33 cl, 7,2% 4/5