Brewski Mother Gose

Pien-olutkaupan hyllyltä varmasti ihan tyylikkään etiketin takia poimittu ruotsalainen gose-olut virittää pääsiäisen juhlintaan. Olut kuohuaa heikosti ja nopeasti, väritys on sellainen samea omenamehumainen. Tuoksussa on hedelmää ja aavistus happamuutta. Maku on vähän laihanlaista mangomehua, jälkimaussa on jykevä habaneron tunnelma. Jännästi alussa maistuva makeus houkuttaa ottamaan isompaa kulausta, jälkimaku sitten kertoo että astuit ansaan. Onhan tässä happamuuttakin, mutta se jotenkin jää huomaamatta. On kyllä erikoinen olut, tai onko tämä nyt edes olutta ollenkaan, aika haastavaa laittaa joku arvosana tälle, kaikki on mahdollisia 1 - 5. Käännän tämän kaikkien gosejen äidin arvosanan kuitenkin hyväksi. 330 ml, 3,5 %, 4/5

Vakka-Suomen Prykmestar Pääsiäisporter

Pääsiäinen polkaistiin oluen voimalla käyntiin. Alkon hyllyltä mukaan hypännyt  tumman mustanruskea porter tuoksuu reilun maltaiselta, vähän lakritsaltakin, mutta suklaa on päällimmäisenä. Vaahtoa on vähän kellertävänä kerroksena. Maussa varmistuu että kyseessä on pääsiäisen suklaamuna. Makeus on kohtuullista, mämmimäinen-sana vaan tunkeutuu aivoista esille. Jännittävästi hiilihapot kuplivat ja kaivavat mallasta uudelleen esille. Suklaa on aika kuivaa, voimakasta mutta ohutta ja kyllä se pääsiäismämmi puskee lopuksi taas esille. Kyllä tällä mämmin mielellään korvaa, mutta ei tähän kyllä kerma ja sokeri enää mahdu, sillä maku on aika voimakas, miellyttävän lempeän pistävä. 50 cl, 7,5 %, 4/5 

Mufloni Pääsisäine

Porilainen pääsiäisolut on tumman ruskeaa, vähän punaiseen taipuvaa ja vaahtoa syntyy heikosti. Tuoksu on maltainen, mielikuvat mämmiin on päänsisäisen oluen kohdalla haihdutettava. Maku on oiva, mallasta, humalaa, makeutta ja jälkimaussa katkeruutta. Humalaisuus jää suuhun sitten tasoittamaan seuraavan hörpyn makeutta. Ovelaa, tummat hedelmät siistiytyvät kun herra humala niin käskee.  English Strong Aleksi tämän määrittelee Ratebeer, jännittävä olut, sokkotestissä olisi varmasti listannut IPAksi. Luumut voisi laskea erikoisemmaksi mämmiksi ja sitä kautta tästä sitten saisi liittymän pääsiäiseen. Etiketissä mainitut appelsiini ja korianteri katoavat jonnekin. 33 cl, 5,5 %, 4/5

Laitilan Mämmi Cream Stout

Reissusta palatessa kotona odotti postilaatikossa uusi Olutposti-lehti, olutkellarissa Mämmiä ja pääsiäinen noin muuten. Laitila on aiemminkin tehnyt Mämmi-olutta, tähän on kuitenkin käytetty oikein Kymppi-mämmiä. Väri on musta, olut tuntuu niin liukkaalta, kun vertaa mämmiin. Maku on hyvä kopio mämmistä, kermasta ja sokerista. Mallas on pehmeää, makeahkoa mämmiä seuraa humalaa. Onhan tämä maailman paras mämmi-olut, kyllähän tätä voi joka pääsiäinen yhden pullollisen nauttia. Jääkaapista ei muuten löydy tänä pääsiäisenä mämmiä, joten tämä korvaa hyvin sen.  33 cl, 5,5, %, 4/5

Baird Beer Angry Boy Brown Ale

Pääsiäishartauden päätin aloittaa japanilaisen brown alella. Väritys vastaa ruskean pullon väriä. Vaahtoa kävi komeana edustamassa oluen päällä. Tuoksu on makea. Mieleen tulee pikaisesti kotikalja. Maku on makea ja silti yhtaikaa reippaan maltainen, vähän hedelmäinen. Tänäänhän on kiirastorstai, eli viimeinen ehtoollinen korvattiin nyt tällaisella vahvalla oluella, ihan mukavasti olut lämmittää, mutta alkoholi ei maistu. Kävin oikein varmistamassa Jeesuksen viimeisen ehtoollisen tarkimmasta dokumentista eli Leonardo da Vincin Pyhä ehtoollinen -taulusta (1498), että oliko tarjolla olutta. Kyllähän siinä pöydällä näyttää jotain laseja olevan, joissa on ollut jotain punaruskeaa nestettä. Aika varmasti kyseessä on ollut brown ale. Tämä olut on täyttävää ja oikein hyvää ja silti helppoa, eli paranee loppua kohden. 330 ml, 7 %, 5/5

Pühaste Kojanarr Blonde Ale

Tartolaisen panimon vaalea ale avasi pääsiäisen juhlinnan, mitä se juhlinta nyt pääsiäisenä onkaan. Vaalea läpinäkymätön olut kruunautuu vaahtohatulla. Maku on ritisevän kuplikkaan kirpeä. Tuoksussa on hedelmää ja hiivaa, jälkimaussa on vähän samaa pullahiivaa. Muuten maku on ensin vähän piilossa hiilihappojen kuplien takana. Sitten ponnahtaa kitkeryys ja katkeruus. Selvästi enemmänkin juhannukseen kallellaan oleva olut. Makua on harkittava pitkään, toinen pullollinen ehkä selventäisi. IBU 45, 0,33 l, 5,8 %, 4/5

Aecht Schlenkerla Fastenbier

Joulun ja pääsiäisen juhlinta pyörii saman hepun ympärillä, ilmankos tietyntyyppiset oluet sopivat molempiin juhliin, ristiäisiin ja hautajaisiin. Pullollinen intoutui tilaamaan laatikollisen saksalaista savuolutta (pääsiäisen juhlintaankohan?) ollakseen edelläkävijä, ja niin kuin usein käy niin turhan innokasta hifistelijää näpäytetään, samaa olutta saa Alkostakin. Joka tapauksessa fraktuuraetiketillinen savuolut on hyvää. Tuoksussa on sopivasti tervaa ja savua. Samean ruskea Fastenbier on alunperin suunnattu paasto-olueksi, mikä on mielestäni sopivan huumoripitoinen jo ajatuksena: paasto ja olut, vielä kun maussa on reilusti palvikinkkua. No onhan olut jo todettu hyväksi palautusjuomaksi ja nyt siis tai jo pitkän ajan todettu sopivaksi ravinnonlähteeksi paastotessa ja ainakin keskiajalla Hämeen linnassa olutta juotiin sen verran että ei sitä kiinteämpää varmaan paljoa päälle jaksanut. Fastenbierissä savu myös maistuu, kokonaisuus on pehmeä. Ovelasti olut tuntuu täysi hiilihapottomalta, mutta jostain syystä se ei kyllä haittaa yhtään, olisiko humalien kirpeyttä jälkimaussa vähän. Täytyy varmaan aloittaa paasto, 40 päivää, olikos se nyt ennen vai jälkeen pääsiäisen, kyllä tämän kanssa voi aloittaa jo ennen pääsiäistä. 50 cl, 5,5%, 5/5

Yeastus Christus

Lucia-neidon tarinaan sopii tällainen hiiva.  Ehkä tämä Saison-IPA Kööpenhaminasta on enemmän pääsiäisolut, makuna on aika voimakkaasti hiiva, ei tätä kai ole tarkoitettukaan Jeesuksen syntymäpäivien juhlintaan. Mieleen tulee omenasiideri. Ei maku ole paha mutta haastavaa tai totuteltava, vähitellen makuun kyllä oppii. Olut on haastava ja vaikeahko vähän niinkuin Lucian tarinakin. Lucia-neito tapettiin kristinuskonsa takia, pyhä henki muutti hänet ensin niin painavaksi että häntä ei saatu siirrettyä, sitten yritettiin polttoa, mutta tikari kurkkuun sitten vasta tehosi. 

330 ml, 7,4%, 4/5

Hoppy Christmas

BrewDogin jouluolut on sameaa ja ruman ruskeaa, mutta kyllä sen avulla yhdet pikkujoulut saa tasoitettua. Pikkujoulut olivat sellaiset rauhallisemman oloiset, judoseuramallia. Hoppy Christmas on ei-perinteinen jouluolut, voisi kyllä sopia hyvin myös pääsiäiseen tai juhannukseen. Tämä sopii yhtä hyvin jouluun kuin piparit ja homejuusto.  Jotenkin tulee mieleen kurpitsa. Öljymäinen ulkonäkö ei miellytä, olisiko liikaa sokeria, maku on kyllä paraneva loppua kohden. Mukavasti ensin maistuu vähän pihkaa ja sitten pitkään makeita persikoita tai muita eksoottisia hedelmiä, sitten pieni kuivuus loppuun antaa vihjeen että voi maistaa uudestaan. 330 ml, 7,2%, 5/5 vaikka niin päätin että tämä BrewDog-fanitus voisi jo loppua, mutta kun absoluuttinen totuus vaatii tulla julki. 

Laitilan Kievari Mämmi

Pakkovalinta pääsiäisolueksi oli tämä mämmistout. Musta olut kerää päälleen mukavan vaaleahkot vaahdon. Varmasti tämä riittäisi ateriaksikin värin puolesta ainakin. Pientä vetisyyttä on, no oluthan on suurimmaksi osaksi vettä. Kivaa kuplintaa ja kahvin makua on ujutettu tähän limppumaiseen nesteytettyyn mämmiin. Ehkä kuitenkin vuoden viimeinen mämmi. 33 cl, 5,8%, 4/5

Ørbæk Påske Bryg

Syövätkös norjalaisetkin mämmiä, tuli heti mieleen kun tätä maistelee. Ehkä tuo etiketin pääsiäispupu ja pitkäperjantai vähän auttoivat mieltä kysymyksen mietinnässä. Mausteita on mukavasti, etiketti lupaa kardemummaakin. Jälkimakua analysoidessa löytyy viitteitä mausteista.  Mukavan makea, silti hiilihappoakin mukavasti. Ihan hyvää, kyllähän tätä voi aina pääsiäisenä juoda, onneksi pääsiäinen on vain kerran vuodessa, vähän niinkuin mämmiäkin. 50 cl, 7,2%, 4/5. 

Chimay Tripel Peres Trappistes

Etiketin mukaan ainakin trappistiolutta juomalla tekee hyvää, sehän sopii pääsiäisen hyväksi työksi. Tämä pakottaa uudelleensijoittamaan itseni maailmassa, henkisesti. Hiivaa, kuivuutta, hiilihappoa ja lopuksi maustekoukku (pippuri) on analyysinä. Hienosta analyysistä huolimatta suutuntuma on yllättävän mauton, maku tulee esiin vasta nielaistessa, mutta jälkimaku on täyttävä. Väri on punaiseen taittuva ja samea. Olut paranee juomalla. Tuo kyllä pätee kaikkiin maailman oluisiin. 

0,33 l, 8%, 5/5 

St Feuillien Tripel

Pääsiäistä odotellessa maistuu belgialainen luostariolut. Miksi muuten tämä on muka pääsiäisolut? Kyllä tätä sopii nautiskella muinakin aikoina, no miksei pääsiäisenäkin. Olut tuoksahtaa hiivaiselta. Maku on myös hedelmäinenkin, ja hiivaisen raikas. Ei tätä kyllä voi janoonsa juoda, pakottaa nautiskeluun, mukavan voimakas potku. Piristäisi varmasti pääsiäistäkin. 33 cl, 8,5%, 5/5

Kukko Pils

Laitilan Kukko Pilsissäkin on vähän metallin makua ja mukana maistuu myös varsinaissuomalaisen mullan sivumaku. (No nyt meni kyllä arvostelu hifistelyksi.) Olut on kirkasta ja sopisi hyvin janojuomaksi ja mikä ettei Kukko sovi hyvin pääsiäiseenkiin (ei muni) 33 cl, 4,5%, 3/5

Kwak

Pääsiäisgrillauksen lämpötilan valvontaan valikoitui Kwak. Kwakiahan pitäisi juoda siitä erikoistiimalasin muotoisesta lasista, lasivalikoimasta ei kyllä sellaista löytynyt. Alkuperäisen lasin idea oli etiketin mukaan se että sen sai talteen hevosvaunun kannattimeen ja sellaistakaan ei grillissämme ei ole. Olut on kastanjanruskeaa ja maultaan aika mietoa ehkä vähän makeaa (ei mämmiä tarvita tänä pääsiäisenä). Joskus kauan sitten Kwakin juomisesta joutui Birgerissä(?) maksamaan 50 mk:n pantin, lasista, mausta selvisi kait vähemmällä. 75cl, 8,4% ja 4/5

Double Bock Strong Lager A Le Coq

Pääsiäistä ennakoiden tuplapukki, vai hetkinen pukkihan kai viittaa enemmän jouluun, no ennakoidaan joulua. Vahvaa olutta mutta makua on aika vähän, tavallista lageria. Mutta kyllä menee kurkusta alas ilman vaikeuksia ja janokin ehkä lähtee. Kuvassa olevan kirjan mukaan arvon aina seuraavan kappaleen soittimesta, Spotifystä siis. 33 cl, 7%, 3/5