Vaat Kveikly Now Kveik IPA

Ruskeanoranssi norjalaisella hiivalla käytetty virolainen ipa kaatui lasilliseen Tarton suosikkiravintola Barlovan terassilla. Vaahto on tiivistä valkoisuutta. Tuoksu on makeahko, muuten aika vaimea. Maku on hentoista hedelmää ja hitusen hiivaa. Kokonaisuus tai ensimaisto on paljon lupaava, mutta maku on vaimeampi, hedelmäinen, ei erityisen katkera, vähän yrttinen. 0,44 l, 5,3 %, 3/5 

Põhjala / Lindheim Cellar Series - The Cherry Of My Eye

Olutkellarin perukoilla majaili tallinnalainen tynnyrikypsytetty hapanolut. Väri on ohuempi punaviini, tuoksussa on marjaisuutta, happamia kirsikoita. Maku vie kyllä reippaasti punaviinitarhaan, hapanta, syvää kirsikkaisuutta, vaimeaa hiilihappoisutta. Etiketti sanoo että kirsikat on norjalaisia ja omenat on Virosta. Tunnelma on kyllä Belgiasta. Alkoholi ainoastaan lämmittää, sen maku jää kyllä vahvan rungon alle. On kyllä melkoinen punaviinin korvike. 330 ml, 10 %, 5/5

Lervig SuperSonic

Goodmanin Alkon vielä surkeammaksi muuttuneesta olutvalikoimasta löytyy kuitenkin kiinnostavia oluita, kuten norjalainen dipa. Ehkä etiketin räjähtävä ukkeli vaikutti ostopäätökseen. Olut on läpinäkymätöntö keltaoranssia, vaahto on valkoista. Tuoksussa on raikasta appelsiinia ja greippiä, makeita sellaisia. Maku on mehumaista tropiikkia. Humalat hitusen kuivattavat loppuliu’ussa kieltä. Appelsiini, mango ja sen kaltaiset hedelmät tuottava täyteläisen tunnelman, taustalla vähän sitruunan kirpeyttä. Täyttävä ja pehmeä olut, alkoholia ei tuntuisi olevan ollenkaan, etiketti kyllä väittää toista. 500 ml, 8,5 %, 5/5

Oslo Lost Love Blood Orange IPA

Alkosta ostin graffittietiketillisen norjalaisen veriappelsiini-ipan. Olut on sameaa oranssia. Vaahto katoaa nopeasti. Tuoksusta löytyy sitrushedelmiä ja makeutta. Maussa appelsiinien mukaan liittyy humalaisuutta. Kokonaisuus on täyttävä, makua on paljon, maltainen pohja ja pieni alkoholin kirpaisu täydentävät. Ensin vaikutti jotenkin kuivalta, mutta makeutta on kyllä ihan riittävästi. 330 ml, 7,1 %, 4/5

HaandBryggeriet Big Fat Cat IPA

Konepajalla sattuikin olemaan olutfestivaalit ja siellä vaihdoin ensimmäiset polettini norjalaiseen neipaan. Olut on aurinkoisen keltaista ja vaahto valkoista. Tuoksussa on oikeanlaista hedelmäisyyttä, tropiikkia siis. Maku on samaa hedelmäisyyttä, vähän multaakin. Maku on täyteläinen, jälkimakuilee vähän sitruunaisena. 

2 dl, 6.7%, 5/5

Nøgne Ø Dark Horizon 6 Imperial Coffee Stout

Norjalaisen panimon kulttioluen kuudennen version tilasin aikoja sitten Alkosta. Nyt aurinkoisen lauantai-iltapäivän kunniaksi päätin avata komean lahjapakkauksen. Pullollisessa olikin mustaa olutta, joka tuoksui maltailta, luumuilta ja hitusen marjoiltakin. Maku on sitten todella täyteläinen, makea, hitusen kahvia, enemmän paahtuneisuutta, aika kirpeääkin, salmiakkia. Alkoholi tuntuu kielen päällä jälkimaussa, armanjakkitynnyreissä kypsyttäminen maistuu myös, kahvin makua voi aistia vähäisesti poskissa. Muutama kulautus ja koko ruumis on täynnä makua, riittää koko iltapäiväksi. 100 IBU, 0,33 l, 15 %, 5/5

Seven Island Lervig West Coast Tropics A Rippin Double IPA Collab

Seitsemän saaren oluita on tullut maisteltua enemmän tummina, mutta nyt on norjalaisen panimon kanssa pantu ipaa. Väri on tiivistä oranssia ja vaahto on sakeaa, kermaista ja valkoista. Maku on sitruunaa ja trooppista makeaa hedelmää. Maku muuttuu vähän greippiin päin pysyen silti pehmeänä. Olut liikkuu liukkaasti suussa, maku on syvä. Jälkimaku kääntyy makean kautta kuivaksi. 440 ml, 8 %, 4/5

Nøgne Ø Hvit Jul

Jouluolueksi nappasin Tiiriön Citymarketista norjalaisen maustetun vehnäalen. Väri on kuultavaa kultaa ja vaahto on valkeaa. Tuoksussa on mausteita reilusti, olisiko vähän sitrustakin. Maistuu mausteilta. On kyllä koko maustelaatikko kaadettu mukaan. Kokonaisuus on pistävän kitkerä. Taitaa olla neilikkaa, kanelia, kardeumummaa ja kitkeriä humalia ja hiilihappoa. Ei kyllä osu kokonaisuus lähellä hyvää, oikeastaan pahaa. 0,50 L, 4,5 %, 1/5

Mikkeller Beer Geek Dessert

Olutkellarin vintagehyllystä nappasin lauantai-iltapäivän ratoksi jälkiruokaa. Tanskalais-norjalainen musta olut on pantu Lervigin panimolla ja se kuohuaa nopeasti ruskealla vaahdolla. Tuoksussa kaakaota, joka maistaessa muuttuu kahviksi. Makua tukee paahtunut mallas, humalointia löytyy jälkimaussa, joka antaa pientä poreilua. Itse oluessa ei ole juurikaan hiilihappoja, vaan se on jotenkin  vaan rentoa, paksua ja intensiivistä. Etiketti kertoo että mukana on myös vaniljaa, ei sitä voi kiistääkään.  11,2 fl oz, 11,0 %, 5/5

Amundsen Rebel King Imperial Stout

Ostin norjalaisen kapinakuninkaan aikoinaan Alkosta. Etiketin mukaan kapinakuningas vaati vihollismailtaan sovinnoneleeksi kaakaolla, kahvilla ja vaniljalla maustettua tummaa olutta, jotta hän ei tuhoisi vihollismaataan. Norjalaispanimo on maustanut mustan vähäisesti kuohuvan stouttinsa samoilla aineilla. Tuoksussa on parempaa suklaakonvehtia. Maku on kuivemman paahteista. Hörppy hörpyltä kuivuuden rinnalle ilmestyy makeutta täydentämään makupalettia. Kuivuus muuttuu lopulta miellyttäväksi asiaksi, makeus ei pääse liialliseksi. 330 ml, 8,5 %, 5/5

Amundsen Double Apocalypse DDH DIPA

Loman alkamisen kunniaksi on syytä avata hyvä olut.Tavallaan oluen hyvyyden arvailu etiketistä on vaikeaa, mutta valitsin 2020 kesäloman aloitusolueksi norjalaisen tupla-IPAn. Väri on sameahkon oranssia, vaahto on nopeahko. Tuokussa on ananasta ja hedelmiä. Mausta odottaa humalapommia, mutta sitä ei tunnu tulevan, enemmänkin hedelämäiseen suuntaan painoittuvat humalat. Maussa on vähän minttua tai eucalyptusta ja siellä suunnalla yhdessä trooppisten hedelmien kanssa ne humalat majailevat. Makeutta on mukavasti. Kyllä tällä oluella yksi kesäloma lähtee käyntiin helposti. Etiketti oli sen verran tyylikäs että liimasin sen läppärini kanteen. 330 ml, 8,5 %, 5/5

Lervig Nitro Latte

Viimeinen matkamuisto Prahan Beergeek-baarista, tarkoitus on vähän testata tumman oluen kykyä rauhoittaa mieltä. Norjalainen olut kaatuu lasiin aika ohuen oluisena, mutta lasissa olut on kyllä mustaa tai no vähän punertaa reunoista. Vaahto ei kauaa kestä. Tuoksu on selkeästi kahvilikööriä. Suussa olut tuntuu liukkaalta ja ohuelta, mutta makua on. Kahvilikööri tuoksuu vielä juodessakin. Maku on pehmeän maltainen, sopivan makea, kermakahvinen ja vähän laimennetun tuntuinen. Tuo laimennus ei kyllä stouttiin sovi. Etiketissä hippi repii silmiään, harvoin näistä olutetiketeistä tulee ahaa-elämyksiä. 500 ml, 6 %, 3/5

Mikkeller Einar... you are a funny man

Tanskalaisen panimon näkemys norjalaisesta Einarista on pantu Belgiassa ja oluttyylinä on New England IPA, eli NEIPA. Kansainvälinen olut on kauniin oranssia, tuoksu on raikkaan hedelmäinen ja vaahto on valkoista tiivistä kuplaa, joka pitsittää lasin reunan juodessa. Maku on hedelmäinen ja raikas. Humalat ovat vain hedelmäisiä. Loppuluisussa pieni kuivuus napauttaa kitalakea. Hyvää olutta on nautinto juoda. 500 ml, 6 %, 4/5

Solo To Skotidi Imperial Stout

Täydellisen mustaa stouttia nautiskelin tulevan talven kunniaksi. Olisikohan tänään ollut kesän ensimmäinen päivä kun tuntui vähän viileältä. Perjantaipulloksi ja lämmikkeeksi valikoitui sitten norjalais-kreikkalainen soolo, matkamuisto Ateenan Brew Str -olutkaupasta. Mustan oluen päälle syntyy reilu ruskea vaahto. Tuoksussa on suklaata. Kuohuavaa olutta piti heti hörpätä, jotta se ei olisi kuohunut lasista ulos. Ensihörppy maistui makealta ja konjakkiselta. Kuohunnan rauhoituttua maku paljastuu humalaisemmaksi, jopa vähän puiselle. Kahvia ja kuivaa suklaata löytyy paahteisen juoman makuyhdistelmästä. Pullonpäällinen oli aika tahmea ja korkin alta löytyi tahmaa reilusti, mutta sisällys on kyllä herkkua. Tulisipa talvi niin saisi nautiskella tällaisia tummia oluita. 75 IBU, 0,33 l, 9 %, 5/5

Solo Wuhan Hot Porter

Päivän kävelykierros Akropoliilla ja Plakan helteessä, mitäpä sitä muuta haluaisi juoda kuin kreikkalaista chili-porteria. Sen verran olen opiskellut kreikkalaisia aakkosia, että en luullut nimeä Moyoksi. Etiketti kertoo että kiinalaiset ystävät Wuhanista ovat lähettäneet pippurit ja eilen Brew Str -kaupan myyjä kertoi että Norjasta Kreetalle muuttanut mies on pannut oluen. Mustalta näyttää. Kahvia on tuoksussa. Vaahto on ok. Etiketti lupaili savua, havaitsen lähinnä kuivuutta. Chili on taustalla, ei hallitse mitenkään. Kahvi muuttuu tosi tummaksi suklaaksi. Vähän kitkeryyttä, toisaalta vähän tumman hedelmän makeutta. 330 ml, 5,5 %, 4/5

Nøgne Ø Julequad 2017 Belgian Quadrupel

Norjalainen jouluolut on tummanruskeaa. Tuoksu on vähän lakritsainen, reilusti mallasta ja joulun hedelmiä, luumukiisseliä. Maku on samanlainen, täyteläistä mallasta on reilusti ja tummia hedelmiä. Etiketissä mainitaan muscovadosokeri tuo varmasti tuota huuliakin tahmaavaa makeutta, siirappia. Alkoholi lämmittää nielua, täyteläisyys tuntuu vatsassa saakka. Jälkiruokaolueksi tämä lienee tarkoitettu, ei kyllä sovi suomalaisen ylensyönnin päälle, siksi joinkin tämän ihan iltapäiväolueksi. Aikamoinen makupommi. EBC 150, 28 IBU, 0,33 l, 10 %, 4/5

Nøgne Ø #100

Norjalainen Ø-panimo juhlisti aikanaan 100. oluttaan nimeämällä oluen #100:ksi. Nyt olutta saa taas Alkosta. Tyhmyyksissäni ostin yhden. Pullon avatessa tuoksuu niin kotoinen humala, kotoinen ikäänkuin mielikuvissa. Väri on ruskea ja lasin pinnalle kertyy hieno vaahto. Maku on täyteläinen, hedelmiä, makeaa, havuisen humalaista ja jotenkin poreilevaakin vielä. Pakko rauhoittua tämän kanssa. Oikeastaan kun otin tämän oluen maisteluun, niin jotenkin olut vei mennessään ja blogittelu meinasi unohtua.Vähän rusinaa, alkoholin lämmitystä, eiköhän pidä käydä Alkossa korjaamassa tyhmyydet ja laittaa pari satasta olutkellariin. Tämänkin parasta ennen päivä oli vuonna 2022, joten sen puolesta säilymisen pitäisi onnistua. Pullon pohjalle jää reippaasti hiivaa. Oluttyyli on vähän arvoitus, mutta nimetään nyt vaikkka øluttyyliksi. 80 IBU, 0,5 l, 10 %, 5/5

Nøgne Ø Imperial Stout

Synttärijuhlinnan päätin kruunata jollain erityisen hyvällä oluella. Olutkellarin kätköistä olin valinnut jo hyvissä ajoin ennakkoarvailujeni perusteella yhden herkun: Norjalaiseen Nøgnen panimoon olen oppinut luottamaan. Ø-merkki pullon etiketissä on vähän niinkuin laatusinetti. Imperial Stoutin nautin upouudesta lahjastani, Soda Shopin oluttuopista. Musta, rauhallisesti pullosta ulospulputtava olut tuoksuu mokkakahvilta ja yrteiltä. Maussa vilahtaa alkuun alkoholi. Suutuntuma on pehmeä. Mokkamaisuus valtaa kielenpäällisen, täyteläinen maku. Yrttimäisyys tuntuu mukavasti pisteliäältä, vähän vahvaa lakritsaa. Alkoholi vilahtelee välillä taustalla, mutta jotenkin siitäkin tässä makuelämyksessä osaa pelkästään nauttia. Lopulta mausta löytyy vielä mallasta. Kaikki maut sekoittuvat täydelliseksi olueksi, josta ei löydy mitään moitittavaa (ei edes norjalaista huonolaatuista huulirasvaa), vaikka ihan heti ei tee mieli juoda toista tällaista. Hitaastihan tätä pitää juoda, riittää vielä koko loppuillaksi. Ostan varmasti tällaisen tai parikin, jos jossain näen, tämän ostin aikanaan virolaisesta õllepoodista. 75 IBU, 0,5 l, 9 %, 5/5

Lervig Hoppy Joe American Red Ale

Maitokauppavahvuinen norjalainen Red Ale on samean punaruskeaa. Tuoksu on makeahko, maltainenkin, mutta maku on hapan ja kuiva. Happamuuden keskeltä paljastuu hunajaista makeutta. Maku on täyteläinen ja voimakas, makeus taittaa humalan terää vähän liikaakin. 0,33 l, 4,7 %, 4/5

Põhjala Batch Zero Transatlantic Amber Ale

Tarton Tollyn puiston viereisen nakkikioskin alla olikin pieni olutkauppa ja -baari. Sieltä tiskin takaa satojen pullojen valikoimasta silmiin osui Põhjalan ja Norway Brewing Companyn yhteistyöolut, jonka asiantunteva baarimikko heti esitteli valitun oluen ja myös tartolaisia oluita ja myös läheistä punaviiniä ja chilivodkaa. Mukavan asiantuntevaa toimintaa ja paikkakin on katu-uskottava ja karuntyylikäs, baari on avattu keväällä aiemmin toimineen kaupan kylkeen. Olut on makeaa ja maistuu tummemmalta kuin punertava väritys. Makeaa olut on, mutta ei liikaa vaan sopivasti.  Karamelliä ja lievää hedelmää, tunnelma ei vähennä makua. Serranon kinkkua en ostanut mukaan vaikka sitäkin oli tarjolla, pari olutta kylläkin. Uusi suosikkipaikka on löytynyt. 0,33 l, 8,7 %, 5/5