Laško Weissbier

Piranin auringon alla kaipaa varjoa ja juotavaa. Molempia löytyy. Laško Weissbier on hieno esimerkki oluen janonsammutuskyvystä. Vehnäolut on kauniin ruskean sameata ja päälle kertyy todella tiivis valkoinen kestävä vaahto. Tuoksu on makeahko banaani. Maku on enemmän banaaninen kuin hiivainen, mutta kyllä molemmat vehnäoluen perusmaut on edustettuina. Nautiskeltava, mutta helppo, jano lähtee. 0,5 l, 5,3 %, 4/5 

Mikkeller George

Grillaaminen talvella on helppoa ja mukavaa, varsinkin kun grillin syttymisen jälkeen voi nautiskella valkeassa lumessa täydellistä mustaa olutta. Norjalais-tanskalaisena yhteistyönä syntynyt öljyinen paahteinen olut on nautintoainetta. Tuoksussa tuntuu konjakki, maussa tuntuu paahteen alta reilusti lakritsaa ja kahvia. Paksun tuntuinen olut jättää lasiin öljymäistä kalvoa. Makeus ja katkero ovat juuri oikeanlaisia, onneksi grillausten valmistumiseen menee vielä pitkään, niin saa rauhassa maistella makea jälkimakua.  Pullollinen on ollut niin pitkään olutkellarissa, että hankintapaikka on unhoittunut. 330 ml, 12,12 %, 5/5

Lehe Aus Karu Tuleb

Virolaisen Lehe Pruulikodan mausteinen stout taitaa sijoittua jouluolut-genreen, sen verran on mausteita laitettu karhuolueeseen. Tuoksu tuntui vähän viinimäiseltä. Lasissa on kuitenkin mustaa olutta, vaahtoa ei synny, vähän lasin reunalle kuitenkin. Maku on paahteinen, sen päällä leijuu neilikkaa, kahvia ja muita mausteita. Humalat tasottavat lopuksi makua. Makeutta on sopivasti, lakritsa pompsahtaa esille. Välillä havaittavissa pientä ohuutta, vaikka olut on oikeasti oikea makupommi. Oluen oluen tuonut matkamuistoksi Virosta. Pikkujouluhenkisesti ajattelen että hyvää on, maun vahvuus laittaa nautiskelemaan. 330 ml, 7,5 %, 5/5

Panimo Hiisi Loviatar Rye Wine

Barley Wine ei ole ihan suosikkioluttyyppejäni, mutta työntäyteisen työviikon päättämiseen päätin kokeilla Jyväskylässä käyntini kunniaksikin Panimo Hiiden Rye Wineä. Tuoksu on maltainen, vähän mämmirove tulee mieleen. Väri on harmooninruskea ja vaahto on heikko. Maku on voimakas, makea, maltainen. Humalaa tuntuu mukavasti jälkimaussa. Elämys on sekava, todella hyvää, mutta en halua toista ainakaan tänä vuonna. Olenkohan jotenkin alkanut hifistelemään liikaa, kun täytyy todeta että Barley Wine on ihan kiinnostava oluttyyppi. Kaadoin tämä oluen ihan viinilasiin, se kyllä antaa tälle ns nautiskeluoluelle sellaista outoa pehmeää pyhyyttä. Kyllähän ennakkoarvio ja sen jälkeinen alkuarvio oluesta, muuttui ihan ylistykseksi olutta (viiniä)  juodessa. Alkoholi ei maistu, mutta nähtävästi tehoaa. Kyllähän tällaisen voisi toisenkin juoda, ehkä ensi viikolla, en tiedä onko olutta enää Alkossa saatavilla. IBU 95, 330 ml, 10,5 %, 5/5

Pühaste Patt

Hämeenlinnan kesäteatterin Elämä janottaa -musikaali teki tehtävänsä ja olutkellarin perukoilta oli kaivettava hyvä olut nautiskeltavaksi, sillä kyllähän sedät jaksaa heilua. Tartolainen porter on lähes mustaa, tuoksussa löytyy paahdetta, vähän kuin köyhän taivas. Suussa olut tuntuu silkkisen pehmeältä, vähän kuin silloin kun tapasin mä naisen. Pieni vaahtokerros kestää ohuena, vaikka luulisi että se ei käy. Sopivan vähän kahvia, suklaata ja olisiko vaniljaa, miksei asioista puhuta niiden oikeilla nimillä. Puolivälissä lasia miettii jo että mistähän saisi toisen tällaisen, ei kai vaan tuoli kaadu alta. Jälkimaussa sopiva määrä humalaa ja puumaisuutta asettaa miellyttävää tarvetta palata seuraavan huikan silkkiseen pehmeyteen, eli heti mulle kaikki nyt. Kierre on valmis, ihan niin kuin haluasia että lipputangon nuppi putoaisi päähän. Kyllä tätä voisi toisen todellakin juoda, mutta lääkkeeksi, vain lääkkeeksi. IBU 38, 0,33 l, 6,2 %, 5/5

Tommyknocker Imperial Nut Brown Ale

Tammiston Alkosta mukaanlähtenyt erikoisolut sopi mukavasti lämpimän perjantai-illan alkuun. Olut on likaisen ruskeaa, lähes vaahdotonta. Etiketissä sanotaan että vaahterasiirappia löytyy oluesta. Tuoksussa on mallasta ja salmiakkia tai jotain yrttejä. Maku on maltainen, ja varmasti siirapistakin johtuen makea. Lasin reunaan jää juotaessa tahmeutta. Haastava olut laittaa erottelemaan makeutta ja pientä humalaa sekä yrttejä. Liian makeaa, liian tahmeaa, yskänlääkettäkin, mutta silti jotenkin hyvää. Alkoholi on piilotettu kyllä taustalle, mutta alkaahan se lämmittää korviakin. Laiskaa makua, jota ja josta pitää nautiskella hitaasti, yksi riittää kyllä. IBU 57, 355 ml, 9,0 %, 4/5

Malmgård Imperial IPA

Lomamatkalta palautumisen aloitin tietysti hyvällä oluella. Malmgårdin olut odotteli jääkaapissa saunomisen päättymistä ja sitten se pääsi maistettavaksi. Tuoksu on hedelmäinen, vähän ylikypsiä hedelmiä ja vähän hiivaa. Väri on läpikuultamaton punaoranssi, vaahto on heikko. Maku on alkuun makeahko, sitten taustalta alkaa löytyä vähän mäntyä, vähän alkoholikin ilmoittelee itsestään vai onko se vaan humalaa. Malmgårdin erikoisuus emmervehnä nähtävästi pehmentää kokonaisuutta. Vahva maku pyörii vatsaan saakka. Mukava olut, jota pitää nautiskella. Moniulotteinen kuvaa makuyhdistelmää hyvin, vähän liukas suutuntuma. Etiketti on tyylikäs. 50 cl, 8.9 %, 4/5

Tanker Herald Masinaõli Black IPA

Vaatehuoneen remontin päättyessä huoneen nimeksi tuli holvi. Pääsinpäs valokuvaamaan virolaista mustaa ipaa holviin. Ehkä oluet olisi syytä tallettaa sinne, koska onnistuin rikkomaan yhden pullollisen normiolutkellarissani. Lohdutukseksi onneksi avasin tämän oluen. Mahtava vaahto kruunaa lievästi öljymäisen oluen. Olut on miellyttävää. Pehmeää ja vähän katkeraa, aavistus hedelmää, mallasta ja paahdetta. Taitaa olla Tankerin paras olut. Taitavasti yhdistelty nautiskelu ja toisen pullollisen himo. Jälkimaussa nieluun jää mukavasti tasoa nostavaa katkeroa ja aavistus makeasta. Menikö tänään joku pullo rikki, en muista enää. 330 ml, 6,6 %, 5/5

Mathildedahlin Pirske

Kylillä pantu kotimainen belgiolut maistui kyllä esikuviensa kaltaiselta. Tuoksu on hiivainen ja hapan. Maku on appelsiinia sisältävä hiiva. Mukava nautiskeluolut, maistuu kyllä ulkomaiselta.  Tämäkin on näitä Alkon käsityöläisoluita, jotenkin nimiyhdistelmä ja käsityöläisolut kulkevat käsikädessä tätä kylänraittia. Saisipa vielä kesällä tätä, niin varmaan noukkisin Alkosta terassijuomaksi tätä. Vehnäolutmainen hiiva yhdistyy makeuteen, mikä pakottaa hörppäämään pienen kulauksen kerrallaan. Puuttuvat sadasosat pisteytykseen lisätttiin kylätyylistä, lisäksi siitä että olut muistutti siitä että kesä on tulossa! 33 cl, 6,9 %, 5/5

Mikkeller Beer Geek Breakfast

Mustaa herkkua, riittäisikö tuo arvioksi. Tuoksu on kahvilikööriä, maku on  paahtunutta mokkaa, jota terävöittää humalat. Mikäs tätä on nautiskellessa, grillin hiilloksen valmistumista odotellessa, mukavasti lämmittää, kun ulkona on aika kirpakkaa. Hipoo kyllä täydellistä. Kaurapuuron sijaan tämä on kai suunnattu heavyusereille, mutta ei kyllä kannata odottaa tämän kanssa aamupalalle saakka. 330 ml, 7,5 %, 5/5

St Eriks Julale

Itsenäisyyspäivän juhlistamiseksi kaatui ruotsalainen tumma ale lasiin. Tuoksu on maltainen, mutta maku ei olekaan. Maku on yrttinen ja vähän humalainen, ensin maku tuntui vähän vetiseltä, mutta maku täydentyy suussa parin hörpyn jälkeen. Yrttejä on paljon, taitaa olla jopa jotain mintuntapaista jännästi loppuraikastuksena. Sopii nautiskeluun, ei varmaankaan sopisi kinkun kanssa. 330 ml, 5,4%, 4/5

Stallhagen Lemon Ale

Riihimäen Daddy's Pubin terassilta löytyi yllättävä olut, Stallhagenin Lemon Ale. Hylkyoluen pikkuveli on oikein pirteä yllätys. Pelkona oli että olut olisi sellainen teennäinen limetillä maustettu makea liemi. Onneksi ennakkoluulo oli väärässä ja oluesta paljastui oikein maukas, humalainen, kirpeähkö, täyteläinen ja nautiskeltava olut. Makua riittää mukavasti vatsaan saakka. 

 0,4l, 5,0%,5/5

Rochefort 10

Hellepäivän kääntyessä varjoon, ei vielä kylläkään paljoa viileämmäksi, maistui vähän liian kylmä belgitrappisti. Olutkirjon viinireunan nautiskeluosaston tumma olut on pehmeää, siis pehmeää, yrtttistä, vähän hedelmäistä ja rusinaista. Vähän turhan makeaa, pienikin pullollinen tätä voi olla liikaa. Voimakkaan oloista ja makua riittää pitkään. Hitaasti on juotava, maailman parasta olutta sanotaan, tieto laittaa mietintään omat arviointiperusteet. Ehkä hiihtoloman ilta-arviointina olisi ollut parempaa. 33 cl, 11,3% 4/5

St Feuillien Tripel

Pääsiäistä odotellessa maistuu belgialainen luostariolut. Miksi muuten tämä on muka pääsiäisolut? Kyllä tätä sopii nautiskella muinakin aikoina, no miksei pääsiäisenäkin. Olut tuoksahtaa hiivaiselta. Maku on myös hedelmäinenkin, ja hiivaisen raikas. Ei tätä kyllä voi janoonsa juoda, pakottaa nautiskeluun, mukavan voimakas potku. Piristäisi varmasti pääsiäistäkin. 33 cl, 8,5%, 5/5

Young's Special London Ale

Perjantaipullo oli tällä kertaa brittiläistä alea, joka etiketin mukaan oli käynyt vielä pullossa. Tuoksu oli yllättävän makea, fiksummat sanoisivat toffeinen. Ensipuraisukin oli toffeinen, mutta sitten ratsuväkenä paikalle hyökkäävät humalat. Oudon paljon hiilihappoa on tässä sameahkossa oluessa, aiheuttaisikohan se pienen metallisuuden jälkimakuun. Tuntuma paranee nautiskellessa. 500 ml, 6,4%, 5/5

Weihenstephaner Vitus

Saksalainen weizenbock tuoksuu heti alkuun banaanille. Maku jatkaa samalla linjalla. Mistä ihmeestä se banaaninmaku oikein tulee vehnäolueeseen, periaatteessa aika outo yhdistelmä, mutta olisiko se tuo hiiva, joka antaa tuollaisen maun. Aika öljyisen oloinen olut sekä näöltään ja suutuntumaltaan, mukavaa nautiskeluolutta kuitenkin. Alkoholi ei maistu, mikä sekin on mukavaa.

0,5l, 7,7%,5/5

Yule Smith Winter Holiday Ale

Jouluolutta nautittiin vuoden viimeisenä päivänä. Olut on samean ruskeaa ja tuoksuu humalalle, suklaalle ja yrteille. Makuna ensihörpyllä päälle puskee huono suklaa ja esanssi, ilmassa leijuu pientä pettymystä. Suklaan maku paljastuu virhearvioksi, taitaa olla vaan makeutta + humalaa. Maku on voimakas ja alkoholi lämmittää mukavasti, on juotava hitaasti, ehkä ensi vuonna kaiken saa juotua. Maku paranee ja täydentyy lämmetessään, nautiskeluolut, jonka juomiseen saa kulutettua saman ajan kuin mäyräkoirankin juomiseen tai ainakin melkein.

650 ml, 8,5%, 4/5

Hibernation Ale

Lepotila-olut on alt-tyyppinen denveriläisolut. Onko näissä alt-oluissa aina joku tietokonevinkki, kuten oli ctrl-alt-deletessäkin? Tämä tuoksuu makealta, ja maussa on lakritsaa ja kaakaota, eräänlainen Sukulaku-olut, no ei tämä kyllä ole niin makeaa. Aika vahvaa pitää nautiskella, jotenkin kyllä sana esanssi tulee mieleen, voiko tämä nyt olla ihan oikeaa olutta? Makuja on paljon, suu ei pysty erittelemään kaikkia, onko vähän liikaakin makuja. Lämmittää mukavasti, kyllä tämän avulla pääsee lepotilaan. Sanotaan nyt että tyylikkäästä etiketistä yksi pluspiste. 335 ml, 8,7%,5/5