NanoPruul Troopika American Pale Ale

Juhannusaaton perinteiset puutarhanhoidolliset työt pistivät hien virtaamaan ja kuusenneulaset niin mukavasti pistelemään, että palkinnoksi  avasin kylmän virolaisen pienpanimo-oluen. Panimon koko on nano, eli taitaa olla aika pieni panimo. Pienuus ei kuitenkaan haittaa oluenpanoa. Etiketissä kiemurtelee trooppisia värikkäitä käärmeitä, eivät pelota vaan olut kaatuu lasiin. Troopinen olut on meripihkaista väriltään ja  se kuohuaa pullosta kaadettaessa todella reilusti beigenä. Tuokusssa on tietysti trooppisia hedelmiä. Maku on lämmin, mangoa ja jotain muita hyvin kypsyneitä hedelmiä. Maltaan makeuteen sotkeutuu hedelmien makeutta, humalat ovat taustalla ja ponnistavat esiin jälkimaussa. Talkoojuomaksi ja janojuomaksi olisi voinut olla kevyempää, tämä täyttää suun kokonaan. Pullolisen ostin jostain virolaisesta supermarketista. IBU 32, 330 ml, 5,9 %, 4/5

NanoPruul Pelgulinna Õlu American Blonde Ale

Tallinnalaisen nanopanimon kuparinen olut kerää valkoista vaahtoa reilusti päälleen. Microbreweryistä on ollut juttua ja kait se tarkoittaa pienpanimoa, mutta itseltäni on mennyt vähän ohi että mikä on nanopanimo, varmaan kyse on todella pienestä panimosta. Pelgulinna on taas tallinnalainen kaupunginosa, Telliskiven ja Kalamajan vieressä, lieneekö seuraava in-juttu Tallinnassa. Olut tuoksuu sitruunalta. Maku on samanlainen. Sitruuna ei maistu Spriteltä vaan sitruunaiselta. Hiilihappo on sopiva sitruunalle, happamuus jää muhimaan nieluun. Hiilihapotettu sima ponnahtaa mieleen lopussa. Mukavaa nautiskelua tästä kyllä saa. Taisin ostaa tämän oluen Tarton Õllepood nr 1:stä vai olikohan tämä SIPistä. IBU 27, 330 ml, 4,7 %, 4/5