Mallaskoski Tropical Black IPA

Black IPAa ei ole tullut maisteltu vähään aikaa. Oluttyyli on kyllä hieno, vähän niin kuin IPA, mutta toisaalta stout. Mallaskosken BIPA on mustaa ja vaahto on kermainen. Tuoksussa on paahteisuutta ja hitusen hedelmiä. Maku on paahteinen, kuivaa mäntymetsää. Hiilihappoja on aika paljon, kuivaa ja tummaa suklaata. Hyvä mieli tulee tätä nautiskellessa, lisää mustia ipoja. EBU 60, 33 cl, 6,5 %, 5/5

Olvi Daring Daughter Brut Lager

Etätyöntekijä säikähti aamupäivällä, kun ovikello soi. Postipatehan se siellä oli yllättäen toimittamassa lähetystä Olvilta. Daring Daughter on Olvin uuden toisen polven panimomestari Silja Hylkisen taidonnäytteitä. Saatekirjeen mukaan olut on ultra-dry lager, joka on kuivahumaloitu Crystal-aromihumalalla ja se on uusi oluttyyli Suomessa. Olut kaatuu lasiin pienellä vaahdolla ja suhteellisen kirkkaan oranssin värisenä. Tölkin kuvitus on fridakahloteräsmiesmaisen tyylikäs, julistemainen. Tuoksu on vaimeasti hedelmäinen. Mausta ei erityisesti saa kiinni ensihörpyllä, sillä olut soljuu vastustattomasti nieluun, mikä tarkoittaa että ei voi olla huonoa. Pehmeää suutuntumaa täydentää pehmeä humalointi. Sanoinkohan tarpeeksi selvästi että onpas pehmeää olutta.Tulipas hyvälle mielelle, kun tätä nautiskeli. Heti kun löydän tätä lähikaupasta, niin siinä samassa olut on myös ostoskärryssäni.   0,5 l, 5,5 %, 5/5

PCBC/SBC Turhapuuro Oat(meal) Pale Ale

Saimaan ja Paradise Cityn yhteistuotoksen musta tölkki ja houkuttelevan tuntuinen nimi helpottivat ostopäätöksen tekemistä. Taas innostus oluthyllyllä tuotti yllätystä. Mielessäni musta tölkki, oatmeal ja puuro yhdistyivät stoutmaiseen tuotokseen. Vielä kun takaetiketissä puhuttiin jotain hunajasta, niin yllätys oli aikamoinen, kun tölkistä tulikin lähes oranssia, sameaa olutta. Ei sitten riittänyt ymmärrys siihen että oluen nimessä mainitaan pale ale. Vaahto on vähän pitsiäjättävää. Maussa erottuu ensin hunajan makeus, sitten hedelmäiset humalat. Maltainen maku on tuo välillä mieleen jopa sahdin. PCBC ja Saimaa ovat tehneet aiemmin yhteistyönä ainakin olutcocktaileja, kai tämä on jotenkin jatkoa valitulla polulla. Olut on täyteläistä ja löysää, vähähiilihappoista. Aika hämmentävää olutta, tietty jos mukana on kaurapuuroa. 500 ml, 5,5 %, 4/5

Saimaa Brewing Weiß Bier Brewer's Classic

Sponsorilaatikon pohja alkoi jo häämöttää, kun kaadoin vehnäiseltä tuoksuvan weißbieren lasiin. Hiukan samea, kellertävä olut kerää päälleen isokuplaista vaahto, pieni siivu siitä jää sinnittelemäänkin. Maku on vehnäolueksi ohut, harjoittelijoille, toisaalta olut erittäin tasalaatuista. Vähän liian helppoa, kyllä vehnäoluessa pitää olla enemmän hiivaa ja banaania, tässä niistä löytyy vähän banaania tai nallekarkkia, hiivaa ei tunnu löytyvän. Mutta jokin tässä jää mieleen ja siis vaivaamaan hyvällä tavalla. Pitäisiköhän vehnäoluet olla aina pullossa, eikä tölkissä? 500 ml, 4,2 %, 3/5

The Flying Dutchman Jah Jah Rub A Dub Mango IPA

Olutkauppa Pienistä nappasin kiertolaispanimon mangolla maistetun IPAn, ihan pirteän värisen etiketin takia. Väritys on vähän haalean keltaista, vaahto vaikuttaa kuplaiselta ja ohuelta. Tuoksu on mangoinen. Ensi kulaus maistuu mangolta ja lievästi humalalta, suurimman huomion varastaa reilu hiilihappo. II-olutkin voi olla maukasta tai siis siinä voi olla reilusti makuja, vertailukohdaksi mieleen palautuu niin helposti ensimmäinen pullollinen eli Lahden Sininen. Ehkä tämä on vähän sellaista aikuisten limonadia, ensi greippilimua ja siitä sitten porttiteorian mukaisesti mango-IPAa ja lopuksi vahvoja porttereita. Kuplat ja humalat jäävät jälkimakuun. 35 EBU, 330 mle, 3,5 %, 3/5

Pühaste Pillerkaar

Suosikkipanimokseni muodostunut tartolainen Pühaste ei petä tälläkään IPAlla. Kaikki on kunnossa tässäkin oluessa, varsinkin kun on päivän kiertänyt ostoskeskuksia, niin kyllä kunnon IPA palkitsee mieltä, kieltä ja nielua, aah. Ensin tuoksahtaa hedelmät, sitten havupuut, maussa samat toistuvat, katkerot ovat helppoja, silti vakuuttavia. Vähän kevyt runko, vaahto kestää. Oluen väri on oranssi ja kirkkaansamea. Ei voi olla huono ominaisuus oluelle, jos sanoo että helpostijuotavaa, mutta silti maukasta. 0,33 l, 6,5 %, 5/5

Bomonti Filtresiz %100 Malt

Hellepäivän viilennyksekseen olut on kyllä hyvää. Turkkilaisen Bomontin suodattamaton versio on pullotettu huurteisenoloiseen pulloon. Pullon sisälmys on lageria, joka on pehmeää ja helppoa. Auringonpaisteessa tämä olut lämpenee nopeasti, joten on juotava nopeasti. Makuhermojen mielleyhtymiin kietoutuu puumaisuutta, vehnää ja maissiolutta. Pitää mielen viileänä yhden pullollisen ajan. Ehkä parasta turkkilaista? 50 cl, 4,8%, 3/5

Mufloni Mosaic Vehnäipa

Varmaan pitää käydä kesälomalla pyhiinvaellusmatkalla Porissa Beerhunters-ravintolassa, sen verran priimaa tavaraa on taas pukannut sieltä Alkon hyllylle. Olut on sameaa ja siinä leijuu hiivakökköjä, mikä ei varsinaisesti lupaa hyvää, mutta ensin itse en niitä edes huomannut, koska haju oli vähän haasteellinen ja sitten ensihörppy laittoi kriittisen mielen holdiin. Greippiä ja mäntymetsää löytyy riittävästi, aika hapanta, jälkimaku on riittävä. Vai seuraava pullolinen puuttuu. Loistava olut, sopii kesäloman aloitukseen täydellisesti. 33 cl, 6,0%, 5/5

Harviestoun Old Engine Oil Porter

Kuka sanoi että suklaakakun kanssa pitää olla kahvia, ei ainakaan olutblogistin työkaveri. Jannen sponsoroima skottiportteri nautittiin Mudcaken kanssa, tosin leipojalle sanoi että kyseessä on madcake. Yhdistelmä Porter ja suklaakakku kyllä toimii jos antaa mielen olla avoin. Moottoriöljyn värinen portteri on lempeä maultaan ja kuivanmakeahko ja pehmeä. Maun perusteella  on vaikea uskoa että oluen rakenne ei ole toffeemaisempaa. Madcakea jäi, olut meni kaikki,molemmille kuitenkin samat pisteet. 330 ml, 6%, 5/5