To Øl Cryo Out Loud Triple IPA

Tanskalainen triple-ipa näyttää vähän harmaankeltaiselta, vaahto valkealta. Tuoksu on greippinen ja syvän humalainen. Maku on enemmän persikkaa kuin greippiä. Humalat ovat voimakkaita, lämmittävät kurkkua yhdessä alkoholin kanssa, olut vähän poreilee kielellä. Jälkimaku on kirpeä. Makua on paljon. Sain pullollisen isänpäivälahjaksi, mieluinen lahja, ehkä pitää käydä Alkossa lisäostoksilla. 44 cl, 10,2 %, 5/5

Raudonų Plytų Bocmano Ūsai Amerikietiškas IPA

Liettua Klaipedassa pantua amerikan IPAa kaatui lasiin perjantain kunniaksi. Olut on tumman oranssia ja tuoksuu hedelmäiseltä ja sokeriselta. Maku on hedelmäinen, sitruunaa, hapantahan tämä oikeastaan on. Uutta huikkaa ottaessa kyllä mallasta on reilusti, no makuja on paljon, ja ovathan osaset hienosti tasapainossa. Toisaalta makujen harmoniaan ei oikein pääse mukaan, on niin paljon maisteltavaa. Vähän simafiilis tulee mieleen. 22 EBC, 45 BU, 330 ml, 6,0 %, 3/5

Maku Pale Ale

Maku Brewingin lähettämä laatikko odotti kotona. Oluet kylmään ja ensimmäiseksi arviotavaksi saunaolueksi osui katkera vaalea ale. Hieman hedelmäistä tuoksua, maku on enemmänkin katkera. Maitokauppavahvuisen oluen katkeruus on kyllä vahvaa. Vaikea uskoa että näin vahvamakuisen oluen yhteydessä tulee mieleen sana ohut, jotenkin maussa on sellaista ohuutta. Etiketti lupailee sopivuutta illanistujaisiin, tässä on kyllä jotain koukuttavuutta. 0,33 l, 4,5 %, 4/5

Maku Brewing IPA

Nimipäiväjuhlinnan huipennukseksi testasin uudet tasting-lasit. Lasiin kaatui Maku Brewingin IPAa. Tuoksu on makea, maku sitten täydentyy lievällä katkeruudella, happamuudella, kuivuudella, humalalla. JälkiMaku antaa maisteltavaa humalan muodossa, lasin pintaan muodostuu vähän brysselinpitsiä. Alkossa on taas jotain mukavaa haettavana. 0,33l, 7,3%, 5/5

Founder's Porter

Saunomista on riittänyt taas, nyt saunan päälle vähän tummempaa olutta. Musta amerikkalainen Porter tuntuu kuivalta, mutta makua on silti mukavasti. Maku täyttää lopuksi suun ja posket, mutta pientä pisteliästä katkeruutta väijyy taustalla. Saunakin lämmittää, mutta kyllä tämä Founderskin mukavasti laittaa poskiin punaa. Olut paranee koko ajan pohjan lähestyessä, kitkeryys ja kuivuus ovatkin hyviä asioita. Maku hönkäilee kurkusta lämpimänä höyrynä. Olut on niin kuin sitä herkkukaupan liian tummaa suklaata, jossa onkin chiliä, vähän kitkerää mutta mielellään ottaa vielä toisenkin palan. 355 ml, 6,5%, 5/5

Hemelinger Spezial Schankbier

Bremeninistä mukaan lähtenyt saksalainen lager puhdistaa nielua. Aika tutunmakuista bulkkilageria mukavanoloisesta pullosta. Maku on tai siis ei ole. Osataan sitä muuallakin tehdä kotimaista olutta, joka maassa itseasiassa osataan. 0,33l, 4,7%, 2/5

Porter Mocno Dojrzale

Iltapäivä-olut valikoitui vahvaksi ja tummaksi, koska vierailu Nooran Viinibaariin vakuutti siitä että viinibaarissa on tarkoitus juoda viiniä, jotenkin oudolta näytti kun naapuripöydässä oli viinibaarissa lasissa lonkeroa, joten iltapäiväolut olikin viiniä. Kotona oli sitten korjausliikkeen paikka. Puolalainen tumma portteri on matkamuisto Varsovasta, ja sen ostin vanhan kaupungin pikku supermarketista, taisi olla oikein erikoishylly näille porttereille. Musta olut ja kestävä vaahto on lupaava aloitus, tuoksussa limppua, maussa mallasta, paahtunutta mallasta, makeaa, alkoholi pysyy näkymättömyyksissä (piti kirjoittaa edellinen sana käyttäen runkona makua, mutta en taipunut). Loppua kohti makeutta on sanotaanko riittävästi. 500 ml, 8,9%, 5/5

Pōhjala Virmalised India Pale Ale

#IPAday :n kunniaksi maistelin Viron tuliaisia. Virmalised on juhlan kunniaksi oikein maukas IPA. Ensi hörppy maistui vetiseltä ja sitruunalta, mutta tilanne korjaantui täydellisesti hetkisessä. Tuoksu on mäntyinen, maku on katkera ja vähän jopa valkopippurinen. Väri on oikeanlainen ja vaahtokin on mukava. Makua riittää, suuhun jää sopivaa greipin kuivuutta, joka korjaantuu ainoastaan pikku kulauksella. Kiehuntaa riittää vatsaan saakka. 0,33 l, 6,5%, 5/5

La Pirata Viakrucis

Kataloniantuliainen paljastui taas kelpo olueksi. Kärsimystä ei ole tarjolla, vaan american IPAa. Tuoksussa on oikeastaan appelsiinia, maussa löytyy enemmän mäntyä. Oudolla tavalla lievää vetisyyttä, maku ikään kuin irtoaa juomasta ja jäljelle jää vetisyyttä, makua kyllä riittää. Sekavasti sanottu, sopii päivän säähän. 33 cl, 5,8%, 4/5

Moritz Epidor

On suosittava kotimaista,
varsinkin Kataloniassa. Epidor on paikallisen Moritz-panimon vahvempi ja tummempi lager. Mallasta ja makeaa, olisiko jopa hunajaa on maussa, väri muistuttaa muista janojuomista. Ei sovellu janojuomaksi raskaan Mar Bellan -rantapäivän jälkeen, ehkä olisi enemmän edukseen lokakuussa. Kylmänä oli kuitenkin El Bornin supermercatissa ja myös omalla terassilla.  33 cl, 7,2%, 3/5

Dubults IPA

Bambalyne pubin testaus osa 2 aloitettiin liettualaisella Dubults IPA -oluelle. IBU on etiketin mukaan 72. Mukavan maukasta ja humalaista, pientä sameutta löytyy kuparisessa oluessa. Vaahto jättää pitsin lasin reunaan kadotessaaan. Maku täyttää suun jälkikäteenkin, pientä kuivuutta, ei liikaa katkeroa vaan sopivasti. Tasalukuolut lipsahti taas ohi ilman herkistelyä, tämä olisi siihen tehtävään ollut sopiva. Nyt on yli 300 olutta blogitettu, joten tällä ipalla juhlistetaan nyt sitä.

0,5l, 7,2%, 5/5

Hibernation Ale

Lepotila-olut on alt-tyyppinen denveriläisolut. Onko näissä alt-oluissa aina joku tietokonevinkki, kuten oli ctrl-alt-deletessäkin? Tämä tuoksuu makealta, ja maussa on lakritsaa ja kaakaota, eräänlainen Sukulaku-olut, no ei tämä kyllä ole niin makeaa. Aika vahvaa pitää nautiskella, jotenkin kyllä sana esanssi tulee mieleen, voiko tämä nyt olla ihan oikeaa olutta? Makuja on paljon, suu ei pysty erittelemään kaikkia, onko vähän liikaakin makuja. Lämmittää mukavasti, kyllä tämän avulla pääsee lepotilaan. Sanotaan nyt että tyylikkäästä etiketistä yksi pluspiste. 335 ml, 8,7%,5/5

Oppigårds Amarillo

Kyllä Ruotsissa osataan olutta panna. Ainakin Oppigårdissa, toinen maistamani (http://www.pullollinen.fi/2012/12/oppigards-oktoberfestbier.html) olut Dalarnasta. Humalaa, katkeruutta, ovelaa makeutta ja pitkä maku, aah hyvää. Oppi ei taaskaan kaatanut ojaan! 33 cl, 5,9%, 5/5

Pan

Vrhunsko hrvatsko pivo, kertoo etiketti. Kroatialainen (HR) perusolut maistui rantapäivän jälkeen hyvältä, lähes kuivuu ikeniin. Jotain makuakin oluessa on mutta ei nyt löydy oikein sopivaa laatusanaa, perusolutta hyvää sellaista. Pan on hyvin pantua. 50 cl, 4,8%,3/5

Brakspear Triple

Englantilaisen oluen etiketissä kehuttiin tuplatippa-menetelmää (double drop), hyväähän sillä tulee oluesta. Makua riittää, täyteläistä on, hissukseen nautittavaksi sopiva.  Etiketissä on mehiläinen, ei ole tietoa miksi, ehkä se viittaa hunajaan, sen makua en kyllä havainnut, maltaista makeutta kylläkin ja sehän on ihan eri asia kuin hunaja, siis "meillä" olutasiantuntijapiireissä. 33 cl, 6,7%, 4/5

Saku Originaal

Eräs arvostamani olutasiantuntija sanoi että Sakussa on maku. Saunaolueksi nautittua Sakua siemaillessani mietin että pitääkö tuo paikkaansa. Ehkä tässä on koffia terävämpi maku, mutta ei mitään erikoista luonnetta. Jälkimaku on pidempi. 33 cl, 5,2 % ja 2/5.

Red Seal Ale

Kalifornialainen pale ale maistuu ensin seitinohuesti simalta, mutta humalan katkeruus palauttaa oluen takaisin kaidalle polulle. North Coast Brewing on nimennyt oluen punaiseksi hylkeeksi, syy ei varmasti liity makuun tai tosin omakohtaista dataa hylkeen mausta ei ole. Oikea maisteluolut, eli sopivan pahaa.
335 ml, 5,6%, 5/5