Laško Zlatorog Temno

Slovenianmatkan viimeinen olutmatkamuisto oli tummaa lageria. Tuoksussa on makeutta, mallasta ja tervaa. Väri on tummanruskeanpunertava. Vaahtoakin on jonkun verran, mutta katoavaista. Kovasti täytyy yrittää hakea kesälomamuistoja, mutta olut ei oikein niitä tuo mieleen. Sloveniassa maistuivat paremmin vaaleat ja jopa vehnäoluet. Helppoa tätä on juoda, ei ihan peruslageria, vaan mallasta ja paahdetta on enemmän. Makeuttakin sopivasti, pientä ohuutta kuitenkin vaanii. Makeus on salakavalaa, hampaisiintarttuvaa jopa, makeutta ei ole kuitenkaan mitenkään liikaa vaan ihan sopivasti. Ei tämä tuonut muistijälkiä kesältä, eikä jättänyt nytkään. 0,50 l, 4,9 %, 3/5

Panimo Hiisi Ruisperkele Rukiinen Extra IPA

Isänpäiväolut odotteli juomista ja työviikon kahden päivän Microsoft-pilvipläjäys vaati perkeleellisesti olutta. RuisIPA on vähän samea oranssi, mukava vaahto kestää. Tuoksu on purukumimaisen hedelmäinen. Maussa on sitten hedelmiä ja havuja vahvalla mallasperustalla. Oudon helppo tätä humalapommia juoda, olisiko ruis joka makeuttaa. Mukavasti humalat, makeus ja vahvuus sekoittuvat helpostijuotavaksi nautinnoksi. Toinen pullollinen kyllä menisi, jotta pisteytyksen saisi kohdilleen, no onhan se yhdenkin jälkeen. 330 ml, 8,5 %, 5/5

Mufloni DIPA

Tsernobylin ja Suomi-Ruotsi 4-4 -jääkiekko-ottelun muistelua tukevoitti yksinkertaisesti nimetty kotimainen ale. Katkeruus on kohdillaan, vähän alkoholiakin taitaa olla maussa mukana. Tuoksussa on hedelmiä ja koivunlehtiä. Maussa vilahtaa vähän multaa ja puuta. Makeus tasapainottaa humalia.  Etiketti on kyllä ruma. Puumaisuutta on jälkimaussakin. 33 cl, 9,0 %, 5/5

Vuorineuvos Imperial Stout

Nobelin arvoinen oivallukseni on että huonomman oluen jälkeen pitää nopeasti juoda parempi olut, vaikka olisi 13. päivä ja perjantai. Ruosniemen Vuorineuvos laittaa makumaailmaa kohdilleen. Olut on mustaa ja päälle ilmestyy kaadettaessa kunnon vaahto. Maku on makea, muuta sitä tasapainottaa humalan kirpeys. Makeutta ei ole liikaa, mutta sen tuntee huulissa saakka että makeuttakin on mukana. Olut on raskasliikkeistä, ja olisiko häivähdys lakritsasta mukana, vähän ehkä jotain yrttejäkin taustalla. Tätä pitää nautiskella, mutta samalla tekee mieli taas maistaa uudestaan. Ruosniemen panimon oluiden nimeämistyyli on hauska, minkä lie oluen paneminen siellä on havaittu mukavimmaksi. Noin yleisesti, tummat oluet maistuvat aina vaan paremmilta. 

33 cl, 9,5%, 5/5

Innis & Gunn Toasted Oak IPA

Viski- ja rommitynnyreissä kypsytettyjen oluiden innoittamana Innis & Gunn on päättänyt kypsytellä tätä olutta vain tammitynnyreissä. Väri on tehokkaan oranssi, maku on vähän niinkuin rajoitettu. Ensituntumalla jälkimakua ei ole, mutta pikkuhiljaa maku täydentyy. Katkeroa ei oikein erota, vaan ensipuraisun makeus sekoittaa makuelämystä, olisiko jotenkin umpeenkypsynyt. Rommitynnyreistä irtoaa kyllä paremmat efektit kuin pelkästä tammesta, sopii varmaan paremmin majaville, ei tämä Alkon käsityöläisolut ole kyllä pahaakaan.

330 ml, 5,6%, 4/5