Põhjala CocoBänger

Tallinnalainen imperial stout kaatuu lasiin hitaan ja raskaanoloisena. Väritys on musta, vaahtoa ei juuri synny ja se katoaa heti. Tuoksu on mämmiä ja karamelliä. Maussa on makeutta, kahvia, suklaata, toffeeta ja kookosta. Maku on vahva ja vahvuuden tuntee mahassa saakka, kun olut sinne saakka hitaasti valuu. Aika vahvaa ja makeaa, pikkuhiljaa tätä pitää hörppiä. Kookos jää lopulta taustalle. 330 ml, 12,5 %, 5/5

Valmiermuižas Riga Porter Blackcurrant

Vähän innostuneena Riian keskustan Black Magic Barin Riga Balzam valikoimista valitsin Valmiermuižasin olutkaupasta Mieran Ielan päästä tämän mustaherukkaportteirin. Väri on äärimmäisen tumman ruskeaa ja vaahto on kermaista ja kestävää. Tuoksu on paahdettua ja makeaa mallasta. Maku on maltainen, missä ne mustaherukat oikein on? Makeutta on, marjaisuutta löytyy myös, aika lähellä mämmiähän tämä liikkuu. Pieni katkeruus yrittää tasoittaa makeutta, mutta yleisvaikutelma on maltainen. 0,33 l, 6,5 %, 3/5

Anderson's Estoni Porter

Musta tartolainen portteri tuoksuu paahteiselta maltaalta ja kahville, paahdetta on reippaasti. Maku on paahteinen, vähän jopa kärähtänyt, kuivaa. Välillä maku ohenee ja välillä on melkein mämmiä. Oluella palkitsin itseni cd-levyhyllyjen hävittämistyöstä. 0,33 l, 6,5 %, 4/5

Anderson's A Roasted Development - Tawny Port BA

Lauantai-ilta, Tarto, Rüütli, Gambrinus Õllepood, Andersonin  imperial baltic porter, lomapäivä, vatsa täynnä georgialaista ruokaa, otollinen on hetki blogitukselle. Tartolainen olut on mustaa ja se kuohuaa vähän beigeä. Vaaleanpunaisella vahalla sinetöidyn pullollisen sisältö tuoksuu paahdetulta maltaalta, siirapilta ja mämmiltä. Maussa aineet vaihtaa järjestystä. Lakritsia ja salmiakkia ilmestyy, portviiniefekti jää taustalle.  Täyteläisyyttä, makeutta, suolaisuutta, mallasta on ainakin riittävästi. 0,33 l, 11,5 %, 4/5

Põhjala / Sofia Electric Baba Tonka Imperial Stout

Virolais-bulgarialainen tonkapavuilla maustettu musta stoutti kuohuaa vaimeasti ruskealla. Tuoksussa on karamelliä ja makeutta. Ensihörppy tuntuu suussa öljymäiseltä, alkoholia, vähän mämmiä, toffeeta, tonkapapuja ja vähän kuivia hedelmiä. Makua on paljon ja se on voimakasta, sokerisuus tahmaa alahuulen lasin pintaan. 330 ml, 12 %, 4/5 

Mallaskoski Tiltu Oatmeal Stout

Tommyknockersin hanasta löytyi mustaa ja nopeasti kuohuvaa olutta. Tuoksu on kevyen marjainen. Maussa on mämmiä, vai onko se tämä pääsiäinen joka sen saa maistumaan. Maussakin on vadelmaa ja makeutta. Paahteisuuttakin on maltaassa, mutta makeus jotenkin jyrää. Kokonaisuus on jotenkin ohut. 0,5 l, 8 %, 3/5 

RPS Tropical State of Mind

Kuopiolaisen panimon trooppisen mielentilaoluen etiketissä luki että cold brew stout, joten päätin sitten juoda tämän oluen kylmänä. Väri on mustaa, oluen joukossa uiskenteli pari hiivahippusta, vaahtoa ei muodostunut. Tuoksussa on mallasta ja trooppista hedelmää, näin pääsiäisenä ei voi välttyä mämmimielikuvalta. Maussa on mallasta reilusti, makeaa hedelmäisyyttä, kylmää kahviakin vähän, siitähän se etiketin cold brew taisi tulla. Tuntuu ohuelta, hiilihappoja on kohtuullisesti. Etiketti kertoo että hedelmäisyys tulee passion-hedelmästä ja agavesta. Vähän vilahtaa mentholia ennen maltaista jälkimakua. Paranee lämmetessään. 330 ml, 5,0 %, 3/5

Mallaskoski Nemesis No. 3 Barrel Aged Imperial Rye

Lauantai-iltapäivän rauhaa lisäsin seinäjokilaisella mustalla imperial ruis-stoutilla. Vaahtoa ei juuri syntynyt. Olutta on kypsytetty yhdeksän kuukautta konjakkitynnyreissä. Hiilihapot ovat varmaan siinä kadonneet kokonaan, olut tuntuu ensihörpyn jälkeen aika löysältä, kun se lipuu suusta nieluun. Ensinuuhkaisu viestittää makeutta ja mallasta, mämmiäkin. Hörppy maistuu voimakkaalta, punaviinimäiseltä, tuntuu liukkaalta, mutta öljymäiseltä. Parin hörpyn jälkeen alkaa paljastua jotain pehmeää konjakkia, alkoholia ja punaviiniäkin vaan on mukana ja niin on sitä lakritsaakin. Pikkukulaus kerrallaan tätä on lipiteltävä, sen verran on väkevää. Makeus tuntuu alussa olevan vähän liikaa, mutta alkoholipitoisuus vaatii tai kaipaa makeutta ja se tasoittaakin sitä sopivasti.Alkoholia taitaa olla vähän liikaa, ei meinaa iltapäivä riittää. Pullollisen ostin joskus Alkosta. 33 cl, 12,8 %, 4/5

Vakka-Suomen Prykmestar Pääsiäisporter

Pääsiäinen polkaistiin oluen voimalla käyntiin. Alkon hyllyltä mukaan hypännyt  tumman mustanruskea porter tuoksuu reilun maltaiselta, vähän lakritsaltakin, mutta suklaa on päällimmäisenä. Vaahtoa on vähän kellertävänä kerroksena. Maussa varmistuu että kyseessä on pääsiäisen suklaamuna. Makeus on kohtuullista, mämmimäinen-sana vaan tunkeutuu aivoista esille. Jännittävästi hiilihapot kuplivat ja kaivavat mallasta uudelleen esille. Suklaa on aika kuivaa, voimakasta mutta ohutta ja kyllä se pääsiäismämmi puskee lopuksi taas esille. Kyllä tällä mämmin mielellään korvaa, mutta ei tähän kyllä kerma ja sokeri enää mahdu, sillä maku on aika voimakas, miellyttävän lempeän pistävä. 50 cl, 7,5 %, 4/5 

Iso-Kallan Baltic Porter

Musta, vähäisesti vaahtoava olut tuoksuu maltaiselta, vähän jopa mämmiltä. Maku on maltainen. Pikimusta olut tuntuu suussa ohuelta, makua on kyllä reilusti. Humalat ryömivät esille lempeästi. Alkoholi puraisee hiukan. Täyteläinen maku hidastaa koko iltapäivää, täyttää kyllä vatsankin nopeasti. Makeus on varsin maltillista, mieluummin aika kuivaa. 0,33 l, 7,0 %, 4/5

Mufloni Pääsisäine

Porilainen pääsiäisolut on tumman ruskeaa, vähän punaiseen taipuvaa ja vaahtoa syntyy heikosti. Tuoksu on maltainen, mielikuvat mämmiin on päänsisäisen oluen kohdalla haihdutettava. Maku on oiva, mallasta, humalaa, makeutta ja jälkimaussa katkeruutta. Humalaisuus jää suuhun sitten tasoittamaan seuraavan hörpyn makeutta. Ovelaa, tummat hedelmät siistiytyvät kun herra humala niin käskee.  English Strong Aleksi tämän määrittelee Ratebeer, jännittävä olut, sokkotestissä olisi varmasti listannut IPAksi. Luumut voisi laskea erikoisemmaksi mämmiksi ja sitä kautta tästä sitten saisi liittymän pääsiäiseen. Etiketissä mainitut appelsiini ja korianteri katoavat jonnekin. 33 cl, 5,5 %, 4/5

Laitilan Mämmi Cream Stout

Reissusta palatessa kotona odotti postilaatikossa uusi Olutposti-lehti, olutkellarissa Mämmiä ja pääsiäinen noin muuten. Laitila on aiemminkin tehnyt Mämmi-olutta, tähän on kuitenkin käytetty oikein Kymppi-mämmiä. Väri on musta, olut tuntuu niin liukkaalta, kun vertaa mämmiin. Maku on hyvä kopio mämmistä, kermasta ja sokerista. Mallas on pehmeää, makeahkoa mämmiä seuraa humalaa. Onhan tämä maailman paras mämmi-olut, kyllähän tätä voi joka pääsiäinen yhden pullollisen nauttia. Jääkaapista ei muuten löydy tänä pääsiäisenä mämmiä, joten tämä korvaa hyvin sen.  33 cl, 5,5, %, 4/5

Black Rye Imperial

Mallaskosken tumma ruis-imperiaali sai luvan päättää manflun. Musta olut täydentyy vain heikolla vaahdolla kaadettaessa. Ruis tuntuu kyllä, mämmiä nestemäisesti, ruisleipää, vähän tahmaavaa makeutta, kaikkea löytyy. Makeus kuitenkin katoaa, liekö alkoholi joka sen peittää vai onko kuivat humalat. Joka huikalla ensin makeaa, sitten tasottuu ruisleipäiseksi mallasuutteeksi, loppuhuipennus jää uupumaan, mutta miellyttävää ja tasapainoista raskasliikkeistä mustaa nestemämmiä.  33 cl, 11,4 %, 4/5

Panimo Hiisi Loviatar Rye Wine

Barley Wine ei ole ihan suosikkioluttyyppejäni, mutta työntäyteisen työviikon päättämiseen päätin kokeilla Jyväskylässä käyntini kunniaksikin Panimo Hiiden Rye Wineä. Tuoksu on maltainen, vähän mämmirove tulee mieleen. Väri on harmooninruskea ja vaahto on heikko. Maku on voimakas, makea, maltainen. Humalaa tuntuu mukavasti jälkimaussa. Elämys on sekava, todella hyvää, mutta en halua toista ainakaan tänä vuonna. Olenkohan jotenkin alkanut hifistelemään liikaa, kun täytyy todeta että Barley Wine on ihan kiinnostava oluttyyppi. Kaadoin tämä oluen ihan viinilasiin, se kyllä antaa tälle ns nautiskeluoluelle sellaista outoa pehmeää pyhyyttä. Kyllähän ennakkoarvio ja sen jälkeinen alkuarvio oluesta, muuttui ihan ylistykseksi olutta (viiniä)  juodessa. Alkoholi ei maistu, mutta nähtävästi tehoaa. Kyllähän tällaisen voisi toisenkin juoda, ehkä ensi viikolla, en tiedä onko olutta enää Alkossa saatavilla. IBU 95, 330 ml, 10,5 %, 5/5

Founders Dirty Bastard Scotch Style Ale

Viikon päätökseksi oli pikkujoulut ja sen jälkeen tarvittiin yksi olut tasamaan tunnelmaa. Kotona odotti amerikkalaisskotlantilainen ale ja uusi Viinilehti olutjuttuineen. Tumma vähän likaisen samea olut tuoksui maltaiselta ehkä vähän mämmiseltäkin. Maku on makea, nopeasti suun täyttävä, karamellimäinen, mutta ei liian makea, humalakattaus tasaa makeutta. Alkuun tuntuu että on vähän turhankin siirappista, mutta olut alkaakin rakentua kokonaisuudeksi vasta, kun se on nielty. Nielusta vatsaan muodostuu sellainen olutrunko. Suuhun jää vähän liikaa rusinaa tai jopa mummun jälkiruokaviinejä. Aika voimakas on tuo olutrunko. Pikkujoulut olivat muuten judoseuran ja ne päättyivät ennen yhdeksää, eli olutta ei tarvittu sellaiseen tasaukseen. 355 ml, 50 IBU, 8,5 %, 4/5

Relex Honey Porter

Relex Oyn olutkerho sponsoroi blogistia itsetehdyllä porterillaan. Portteri on tumman ruskeaa, siis mämminväristä. Maku on kuivaa aluksi, parin hörpyn jälkeen siihen sopivasti tottuu. Runko on vähän ohut, mutta jostain paahteen seasta löytyy myös makeutta, varsinkin lasin tyhjentyessä mukavaa lämpöä kehittyy korviin. Mielleyhtymää löytyy kyllä mämmiin. Relexin tulevaisuus näyttää hyvältä, olutkerho ainakin tietää mitä tekee, omat algoritmini ennakoivat kerholle menestystä. Hunajaa ei mausta löytynyt, ehkä makeutta olisi voinut olla enemmän, mutta tyylipuhdas portteri kuitenkin, loppua kohden paranee, isommat pullot! 0,33 l, 5,5%, 4/5

Laitilan Kievari Mämmi

Pakkovalinta pääsiäisolueksi oli tämä mämmistout. Musta olut kerää päälleen mukavan vaaleahkot vaahdon. Varmasti tämä riittäisi ateriaksikin värin puolesta ainakin. Pientä vetisyyttä on, no oluthan on suurimmaksi osaksi vettä. Kivaa kuplintaa ja kahvin makua on ujutettu tähän limppumaiseen nesteytettyyn mämmiin. Ehkä kuitenkin vuoden viimeinen mämmi. 33 cl, 5,8%, 4/5

Ørbæk Påske Bryg

Syövätkös norjalaisetkin mämmiä, tuli heti mieleen kun tätä maistelee. Ehkä tuo etiketin pääsiäispupu ja pitkäperjantai vähän auttoivat mieltä kysymyksen mietinnässä. Mausteita on mukavasti, etiketti lupaa kardemummaakin. Jälkimakua analysoidessa löytyy viitteitä mausteista.  Mukavan makea, silti hiilihappoakin mukavasti. Ihan hyvää, kyllähän tätä voi aina pääsiäisenä juoda, onneksi pääsiäinen on vain kerran vuodessa, vähän niinkuin mämmiäkin. 50 cl, 7,2%, 4/5. 

Santa Paws

Joulupukki totetutti blogistin toiveita ja toi uusia olutlaseja. Maitokaupasta löytyi vielä Brew Dogin scotch ale. Olut tuoksuu pelottavasti maustesekoilulle, mutta jo ensimmäinen huikka pelastaa. Maku on täyteläinen ja vastaa mustan värin antamaa mielikuvaa. Maussa on mämmiä ja sopivasti makeutta, jälkimaku on täydentävä ja ripaus humalaa löytyy myös. Etiketissä sanotaan että olut sopii siihen  hetkeen kun pitää joulunpyhinä pelata mummun kanssa Pictionaryä. 

330 ml, 4,5%, 4/5

Erdinger Weissbräu Dunkel

Tumma vehnäolut on mielestäni jotenkin outo yhdistelmä, mutta saksalainen Erdingerkin on sellaista päättänyt tehdä. Tuoksussa on mämmiä ja maussa on liikaa banaania, ja kyseessä on kuitenkin olut. Hiilihappoakin on reilusti (liikaa), tumma väri antaa muita mielikuvia, joten makumaailma on jotenkin sekava. Maku paranee oluen lämmetessä todella merkittävästi! Älä juo kylmänä. 0,5l,5,3%,4/5