Fat Lizard Ankle Slapper American Pale Ale

Nilkanläpsyttäjä ei viittaa panimon logossa olevaan liskoon vaan surffaajan jalkoja hellivään aaltoon. Espoolainen punertava APA vaahtoaa vaimeasti kun oluen kaataa aina yllättävästä topless-tölkistä. Tuoksuttelu paljastaa reippaasti trooppista makeaa hedelmää. Maku on yllättävän ohut, mihin ne mangot katosivat. Jälkimaussa on vain pientä humalointia. Olut on jääkaappikylmää, täytyy varmaan antaa vähän lämmetä. Ei sitä kauaa jaksa olutta kyllä lämmitellä. Tuoksu ei ihan vastaa makua, ei ole paksu maku, jälkimaku on lievästi humalainen. IBU 35, 0,44 l, 5,2 %, 3/5

Hitachino Nest White Ale

On tullut muutaman kerran olutkaupoissa ihailtua japanilaisen Kiuchi-panimon oluita, nyt sitten tuli taas Alkossa vastaan ja nappasin White Alen testiin. Olut on vähän likaisen keltaisen sameaa, vaahto on pikainen. Tuoksu on aika vaimea, heikosti mausteinen ja lievästi hiivainen. Maku on vehnäinen, sitruksinen ja mausteista tulee mieleen korianteri. Onhan tämä raikasta ja kesäisen kevyttä, kesällä voinee palata tämän oluen maisteluun, sen verran on miellyttävää mausteisuutta.. 0,33 l, 5,5 %, 4/5

Pump Flower Bière de Garde

Tsih, sanoi korkki, kun avasin tartolaisen Pump Breweryn belgioluen tai Wikipedia sanoo että pohjoisranskalaisesta oluttyypistä on kyse. Vaahto on kovasti kupliva ja nopea. Väri on  ruskea. Tuoksussa on hiivaa ja makeutta. Ensimmäinen kulaus on poreilevaa. Hiiva on aika mietoa, mallasta, makeaa, kypsiä hedelmiä, olisiko maussa myös vähän kuivaa banaania ja seitinohutta multaisuutta. Hiilihappo poreilee mukavasti jälkimaussa kielellä. Vähän lievä kokonaisuus, kesäterassille tämä olisi varmasti aika kohtalokas, sen verran lievää että usempi lasillinen varmasti uppoaisi. 330 ml, 6,2 %, 4/5

Stadin Panimo New England IPA

Etiketti täsmentää oluen tyypiksi Vermont-tyyppisen India Pale Ale. Olut kuohuaa pullon avauduttua, siten että kaato oli suoritettava nopeasti. Oluen väri on vähäisesti likainen oranssi, lievästi sameaa. Tuoksussa leijailee trooppista hedelmää, kuivaa ananasta. Maussa on helppoutta. Humalia tuntuu jälkimaussa. Etiketissä mainitaan että olut on Suomen paras ale 2018. Jotenkin lievä olut, vähän tulee mieleen antisaikojen arvoissa lukenut toteamus ei voittoa, kiitos kannatuksesta vai miten se nyt meni, eli ihan päävoittoa ei oluen kohdalle osunut, olisiko kuitenkin niukka sivuosuma. 0,33 l, 5,5 %, 4/5

Olvi American Brown Ale Born In The I.I.S.A.L.M.I. 5,0 %

Olvi lähetti maisteltavaksi uuden painoksen vähän itseltä unohtuneesta amerikkalaisesta brown alesta. Tölkkiin on ilmestynyt musta raita, kun alkoholiprosentti on noussut 0,3 %-yksikköä. Tölkin aukosta tulvahtaa voimakas humalointi. Väri on ruskeaa ja vaahto tuo mieleen brittipubit. Maussa on vähän paahdetta, mallasta, keksiä, olisikohan kuivuutta ja humalaa. Makupaletin alla vaanii lievä vetisyys, silti olut edustaa hienosti Olvin värisarjaa. Täytyypä muistaa S-marketin oluthyllyllä tämäkin. 0,5 l, 5,0 %, 4/5

Mikkeller Haven Organic German Pilsner

Mikkeller-panimo on järjestänyt Tanskassa Haven-festivaaleja, jotka ovat tarjonneet musiikkia, ruokaa ja olutta. Tämä pilsneri on vuoden 2018 festivaalien nimikko-olut. Tuoksun on maltainen, tölkin sihahdus oli vaimea. Väri on pilsneriksi vähän samea. Maku on ensin makea, mutta lievä humala löytyy hörpyn loppuosasta. Ihan vähän sitruunaa ja ihan vähän havuja, pääosassa on sellainen maanläheinen pilsneri. Ei ihan peruspilsneri, vaan vähän erilainen, uskoisin että festivaaliolosuhteissa tämä olisi todella mielenkiintoinen. 500 ml, 5 %, 4/5

Laitilan Kölssi

Remontoinnissa oli tänään eräänlainen välipäivä eli tavaroiden raivausta, joten olut oli sitten vähän kevyempää myös. Laitila on nimennyt oman oluensa vähän harmaan alueen taiteen mukaisesti. Sillä jos Kölsch on jotenkin suojattu nimi, niin Kölssi on samaa sarjaa kuin veta olisi ollut fetajuuston nimenä, se taidettiin kieltää. Mutta ehkä Kölsch ei ole sillä lailla suojattu nimi. Joka tapauksessa olut on kultaisen väristä ja vaahtoa on valkoinen, mutta häviää lähes kokonaan. Tuoksussa on vähän hunajaista makeutta. Maku on makeahko maltainen, aika lievä. Jälkimaussa tuntuu maltaisuus. Kokanaisuus on selkeä, mutta maku on liian ohut, helpostijuotavaahan tämä on. 50 cl, 4,7 %, 2/5

Mufloni Stout

Lidl-reissulta oli jääny olutkellarin takanurkkaan jääkaapin takaosastolle kotimainen stout. Porilainen vanhaa maitokauppaolutluokitusta kunnioittava musta olut tuli nautittua aika kylmänä. Tuoksu on paahteinen, vaniljainenkin ja kahvia. Maku on vähän outo sekoitus lievää paahdetta ja lievästi pistäviä humalia. Maku ei oikein ole tuttu, paahde yhdistyy vähän vetisyyteen tai ei ehkä vetisyyteen vaan johonkin humalan liemimäisyyteen. Kahviakin kyllä löytyy. Yllättäen hampaat tahmaantuvat. Pitäisi ehdottomasti juoda vähän lämpimämpänä. 33 cl, 4,5 %, 3/5

Mežpils Tumšais

Zviedru Vārti -ravintola on tietysti nimensä mukaisesti  Ruotsalaisen portin vieressä Riikan vanhassakaupungissa ja sieltä löytyi hanasta tummaa olutta. Täydellinen ulkonäkö koostuu mustasta väristä ja kermaisesta vaahdosta. Ensihörppy vähän paljastaa etttä kyse on ison panimon tuotoksesta. Eipä löydy sivumakuja eikä virheitä, monet muutkin maut on suodatettu pois. Viileähkö olut maistuu vähän maltaalta ja olisiko vähän karamelliä. Lievä maku jää kuitenkin muhimaan nieluun, vähän liian helppo. 50 cl, 5,8 %, 2/5 

Peter’s Brewhouse Dark Tumšs

Riikan vanhankaupungin ytimestä löytyi panimoravintola. Vaihtoehtoina panimon omista oluista olivat Gaišs, Sarkans ja Tumšs, vaalea ja punainen jäivät nyt lumisateessa maistamatta. Tumman ruskeaa ja mukavan lievästi kuohuvaa olutta ei liiat tuoksut vaivanneet, hanasta laskettu olut oli aika kylmää. Pääkadun läheisyyskö on asettanut makumaailnan turvallisen lieväksi, hiilihapot on terävät, makeutta on sen verran että se jää pyörimään nieluun. Muuten olut on ohutta.  50 cl, 5,0 %, 3/5

Lahden Erikois IPA

Lahtelainen IPA on kääritty olvimaisen oranssiin tölkkiin. Tuoksu on hedelmäinen ja humalainen. Väritys on kirkkaan perusoranssi. Vaahto on komean valkoinen ja kestävä, hieno. Maku on lievän humalainen, humalaisuus on helppoa, mutta silti maistuvaa. Ensihörppy ei luvannut liikoja, vähän pientä pettymystä, mutta maku täydentyy miellyttävästi. Maitokauppa-ipojen aateliinhan tämä menee, pieni laimeus haittaa kyllä. 1/2 l, 4,7 %, 4/5

Koff AL American Lager

Siniraitainen Koff-tölkki kyllä kiinnitti huomiota S-marketin hyllyllä. Mitäs tämä nyt oikein on? Keltaista sameutta jää vaahdon alle. Maku on lievä tai siis american lager kyllä kertoo ihan hyvin mistä on kysymys, lagerissa on sitrusmaisia humalia. Raikkautta, jääkö huuliin jotain makeuttakin. Katkeruutta on sen verran vähän että juomatahti voi olla reipaskin, mutta makua on kuitenkin sen verran että ei tämä ole ollenkaan hullumpaa. Jotain poretta puuttuu, mutta parempaa kuin isoveljensä selvästi, josko jossain terassiravintolassa olisi tätä valikoimissa. 50 cl, 4,5 %, 3/5

Ziguli Barnoje

Venäläinen lager on pakattu isoon koristeellisesti kuvitettuun tölkkiin, mukana on myös pakkasukko, eli olisiko tämä sellainen talviolut. Sisältö on kirkasta peruslageria. Lievää makeutta, ehkä lievän lievää humalaa ja oikeastaan kaikki on lievää. Olisiko hiilihappoa, jääkaappikylmyys ehkä vielä vähän latistaa. Tölkistä riittää helposti myös apublogistille. 1,0 l, 4,9 %, 2/5

 

Les Clandestines De Montferri Espelta Weissbier

Taloyhtiön hallituksen kokouksessa huomasin, että en kuulukaan enää hallitukseen. Olinpahan sitten muuten vaan paikalla. Pettymyksen tai onnentunteen tasoitukseen kaivoin sitten olutkellarista vanhempieni espanjantuliaisen. Todella reippaasti kuohuva sameahko mieto weissbier tasoitti tunnelmaa. Weissbieriksi olut oli lievän makuista, mutta oikeat ainesosat kyllä löytyivät. Hiivaa oli maussa todella vähän, enemmän sitruunaa, mutta kyllä oli pehmeää. Kait tuo espelta tarkoittaa spelttiä, eli tämä taisi olla siis vehnäoluen asemesta spelttiolut. 33 cl, 4,5 %, 4/5

Saimaan Brewer's Special Houston Brown Ale

Saimaan juomatehtaan sponsorilaatikon tummempaa olutta löytyi avaruustypyn koristamasta Houston Brown Ale -tölkistä. Houston, we have a problem. Maku on lievä, katkeruutta on mutta se ei jotenkin sovi mahongin väriseen olueeseen, ennakkoluulojako tässä on. Hienon tölkkiin painetun infoboxin mukaan oluessa on myös vehnää. Vähän sekava olut, vähän kuivaa ja puumaisuutta, orastavaa maltaista makeuttakin. Humala tuntuu jotenkin kireältä. Nautin oluen kyllä vähän liian kylmänä, suosituslämpötila olisi olllut 12 - 14 astetta.  500 ml, 4,7 %, 2/5

Pyynikin Red Ale Sessio

Pyynikin maisteluboxin red ale -olut tuoksui kuivalta ja aavistuksen toffeelta. Väri on kaunis punaruskea-rubiini. Maku on kuiva ja lievästi maltainen ja humalainen. Onko se oluen kylmähkö nautintolämpötila vai hiilihappoisuus, mutta maku on oudon lyhyt. Lievä olut tukevoituu kyllä loppua kohden, mutta puumaisuus pilkistää. Isommalla pullolla olisi varmasti parantanut. 0,33 l, 4,6%, 3/5

Stadin American Pale Ale

Joskus olut on kaunista, Stadin American Alea on ilo kaataa lasiin. Olut on jotenkin puhdasta vaikka onkin sameeaa, kaadettaessa kuplat pyörivät hienosti, väri on lähes tölkin yläosan värinen, oranssi ja vaahto on tanakkkaa valkoista. Oluen maku jatkaa puhtaalla linjalla. Tuoksun mukainen sitruksinen ja hedelmäinen humala potkaisee sopivasti. Kyllä kaatamisen lisäksi tämän oluen juominenkin on ilo, no ei se taida olla mikään yllätys, kun blogissa on kohta 700 eri olutta. Humala jää mukavasti pyörimään makuaistiin sopivan lievänä. Kyllä tätä olutta voi huoletta nostella lähimarketista ostoskärryyn. IBU 35, 0,5 l, 4,5%, 4/5

Prykmestar Kaura Stout

Tyylikkään pullon sisällä on tummanruskeaa olutta. Maku on ohuehko, eikä kyllä vastaa omaa näkeymystäni stoutista, mieluummin brown alea. Olut tuntuukin suussa ohuelta, lievästi tulee mieleen joku lautasen kulmalle jäänyt papu, jonka sitten lopuksi kiltisti haarukoi suuhunsa. Mutta oluttahan tämä kuitenkin on, nähtävästi kaura ei ole sopivaa oluen panemiseen. Lievää paahdetta hiipii lopuksi mukaan, mutta maku on lievä, vähän tahmeaa makeutta, liian kiltti olut. 50 cl, 5,0 %, 3/5

Vaat Jailhouse Brew Russian Imperial Outmeal Stout

Tallinnalainen vankilaolut on pantu Belgiassa, De Proefbrouwerij-panimolla. Tyylikkään etiketin mukaan tällaista olutta panijat tekisivät vankilassa. Itse maistelin olutta perinteisen joulukinkun grillauksen oheistoimintona tai toisinpäin. Stout on varsin mustaa ja siinä on kaunis kermainen vaahtokerros, joka kylläkin katoaa. Täyteläistä olutta värittävät suklaan ja kahvin maut, ovelan kuiva olut on kuitenkin lievästi makea. Nautin tämän oluen lämpinänä, kylmänä tällainen herkku menisi kyllä hukkaan. Etiketti on sinimusta, siitä tulikin mieleeni tämän vuoden kohujuttu siitä valko-kulta-mekosta. Vähän samalla tavalla olutkin on kuivaa tai makeaa, eli tämä on kuivaa, sopivan lievää kitkeryyttä. 0,33 l, 9,1%, 5/5

Koch 1872 Pilsner

Tallinnan sataman Koch-panimoravintolan  pilsneri on lievästi samean keltainen. Mainio janonsammuttaja toimisi varmasti myös suurina määrinä ravintolan terassilla iltapäivästä yöhön, yhden pullon annoskin on ok. Kukkaista aromia on hiukan, vähemmän havua. Helposti kulautus valuu nielusta alas, pientä poretta jää kielen päälle. Kyllähän toista pullollista jää kaipaamaan, mutta vähän liian lievää. 0,33 l, 5,0%, 3/5