Lumi Stonewater English Pale Ale

Taisin napata tämän oluen Sellon Citymarketista matkamuistoksi Espoosta. Tölkistä kaateassa olut kuohuaa reippaasti, hyvä kun lasissa pysyy. Valkoinen vaahto on vahva ja kestävä. Oluen väri on on vähän likaisen ruskea. Tuoksussa on makea mallasta. Maku on mallasta, lievää makeutta, puista pähkinää. Kuivuus vie loppua kohden voiton, mutta ihan lopuksi pähkinä ja maltaan makeus palaavat. Pubitunnelmaan ei nyt kotona päässyt, kyllä tämä olut pitäisi juoda hanaversiona. 330 ml, 5,5 %, 4/5

Theakston Old Peculier The Legendary Ale

Kesän ensimmäinen lenkkeily antoi mukavasti potkua ja oikeutusta nauttia yksi olut terassilla. Arkadian Alkosta ostin aiemmin ihan nimen perusteella tämän oluen. Brittiläinen vanha erikoinen on yllättävän lähellä mustaa, joskin ruskeaksi paljastuvaa alea. Olutkellari-blogi on oluesta aiemmin blogittanut ja avannut jutussaan vähän oluen nimeämistä ja panimon tarinaa. Itse otin oluen suoraan jääkaapista, ehkä olisi pitänyt vähän antaa ensin lämmetä. Makua voisi sanoa vaimeaksi tai täyteläiseksi. Mallasta on ensin, sitten hedelmäää, lievää humalaa, yhdistelmä on täyteläinen ja rauhoittava. Jos tunnelman hämeenlinnalaisella kotiterassilla voi sanoa oluen voimalla kääntyvän brittipubiksi, niin olut ei ole huonoa.  Mallas, limppumaisuus ja hedelmät yhdistyvät ja mukaan hyppää vähän toffeeta ja lopuksi vähän humalaa. Jos jossain pubissa on tätä, niin tunnelmankin takia täytyy maistaa. 500 ml, 5,6 %, 4/5

Kimito Brewing Mosaic Vienna Pale Ale

Sameankirkkaan oransssia olutta kaatui lasiin, ohramaltaasta, hiivasta ja humalasta vaan syntyy kaikenlaista. Mallas on Viennaa, humala Mosaicia ja hiiva on US-05. Yksinkertainen on hyvää. Korkin sihahdus oli  voimakas, oluen päälle syntyy reilusti kuohkeaa vaahtoa. Tuoksu on todella hedelmäinen. Maku on persikkaa, ensin vähän hiivaakin, mutta sitten taustalta ponnistaa pinnalle humala. Hedelmäisyys on vahavasti esillä, humala pysyttelee taustalla, kunnes jälkimaussa tasapainottaa hedelmäisyyttä. Tasapainoinen ja pehmeä olut maistuu kotituunauksen jälkeen, täytyy laittaa ostoslistalle ja käydä Alkosta hakemassa kun siellä käy.  0,33 l, 5,6 %, 5/5

A. Le Coq Kihnu Jõnn Rauchbier

Espoonreissujen jälkeen sade onkin jo kotiterassilla tauonnut, mukavan lämmintä, hämärää ja kosteaa. Virolaisen merikapteenin lempinimen mukaan nimetty olut on kauniisti vaahtoavaa ja tumman oranssia. Tuoksussa on vähän pekoninkäryä. Maku onkin aika maltaisen makea, savua on lievästi, pikkuriikkisen banaania. Savua vähän kertyy, mutta makeus ei oikein sovi kuvioon.  Savuisen oluen ostin SuperAlkosta. 0,4 l, 5,6 %, 3/5

Fat Lizard & Tanker Fin / Est Beer Run BIPA

Suomalaisvirolainen yhteistyöolut kaatuu lasiin tumman ruskeana ja muuttuu lasissa vielä tummemmaksi. Oluen päälle ilmestyy höttöinen, vaaleanruskea vaahto. Tuoksu on mäntyinen ja maku myös. Maussa on myös paahteista mallasta. Hiilihapot poreilevat. Miellyttävää hapokkuutta. Jälkimaussa on sitten taas humalaa, joka kestää pitkään ja jossa mänty kääntyy kuuseksi. Ostin pullon Koht-ravintolan kaupasta pari viikkoa sitten. Nykyään yritän aina tsekata parasta ennen päiväyksen, tässä se oli EAN-koodin päällä, vähän vaikealukuisena. Tarkempi tutkinta kotona paljasti että päiväys oli 2.8.2017. Olut on kuitenkin miellyttävää ja tasapainoinen tumman alen ja IPAn sekoitus. Maku kestää pitkään.  60 IBU, 330 ml, 6,6 %,  5/5

Ball & Chain - Brouwerij De Molen & Sound

Nimipäiväjuhlinnan huipennus ei ollut tänään Kantolassa Iron Maidenin keikalla, vaan kotiterassilla ihailin nimipäivälahjaksi saatua Rento Designin olutkoria, no se on nettitietojen mukaan lasitarjotin, mutta mielestäni se kyllä sopii täydellisesti tulevien pullollisten säilytyskoriksi. Ihailun ohessa nautiskelin sitten yllätykseni aika tummaa savuolutta. Pullon läpi katsottuna olin arvioinut oluen aika vaaleaksi, mutta tummaahan olut olikin. Ensinuuhkaisu on pekonia. Makukin on vahvasti pekoninen, taustalla on hedelmää ja makeutta, sahtimaisuuttakin. Täyttävää, etiketissä lukee että smoked dubbelbock-ish, paahde, karamelli ja pekoni tasapainottelevat mukavasti. Suositeltava nauttimislämpö on 7 astetta, eli aika viileänä pitää juoda. EBC 79, 26 EBU, 330 ml, 7,1 %, 5/5

Brewdocs Rehti IPA Kontulan Piraattipanimo

Lääketieteellisen tarkasti panimomestari Joonatanin panema Rehti IPA sponsoroitiin blogistille arvioitavaksi. Vaahto on täydellinen ja väri on syvän oranssi. Tuoksu on hedelmäinen, maussa on vähän kuusta. Panimon  ja oluen nimet ovat mainiot, etikettiä vähän kaipaisi, mutta olut on selvästi tarkoitettu nautittavaksi eikä katseltavaksi. Maku on vähän pistävä, mutta toisaalta ohut. Tämän oluen yhteydessä ei ole ihan helppo puhua IBU:sta, se kun tarkoittaa myös Katsuuran International Budo Universityä, mutta IBUt ovat molemmat kunnossa. Panimo taitaa kuitenkin löytyä nykyään Töölöstä. 0,33l, 5,5%,4/5 sarjassa kotipanimot.

Saimaa Blonde Ale

Lauantai-iltapäivän olutta kotisohvalla, lasiin kaatui Saimaan Juomatehtaan sponsoroima Blonde Ale. Olut on väriltään ruskeaan taittuva ja kiva vaahto koristaa lasia. Olut tuoksahtaa greipiltä ja maku on samalla linjalla, joskin mallas täydentää maun mukavasti. Makua on paljon, hapokasta voisi myös sanoa. Blonde Ale muodostaa mukavan parin Vaalealle Lagerille, jos kesäterassilla olisi hanassa näitä molempia, niin olisi pakko juoda vuorotellen. 500 ml, 4,5%, 4/5

Historic Beer 1843 Stallhagen

Vuoden päättymisen kunniaksi Stallhagenin katsaus oluen historiaan korvasi kuohujuoman. Pari sataa vuotta uponneesta laivasta pelastetusta oluesta sovellettu uusintapainos on todella kevyttä, mieleen tulee kyllä amerikkalaisesta Budweiserista kerrotut vitsit. Shamppanjakorkin avauksen vaimea suhahdus vapautti painavasta pullosta kirkkaan sameaa vaaleaa olutta pienellä vaahdolla. Hiilihapollinen viimeisen päälle suodatettu kotiomenaviini tuli mieleen. Makua on vähän, yksi lisäpiste tulee historian havinasta tai mielikuvasta. 37,5 cl, 4,5%, 3/5

Lech Premium

Kyllä vaan koordinaatit vaikuttavat makuelämykseen. Lech-oluen päätin rahdata Warsovan vanhan kaupungin supermarketista Pullollisen kotiin, koska muistin että Gdanskissa Lech oli maistunut hyvältä. Nyt puolalainen Urho-oluen sielunkumppani maistui kuitenkin aika vaisulta. Tyylikäs vihreä pullo ja kauniin kirkkaan värinen olut maistuu vähän tympeältä, märältä pahvilta. Heh, olutblogistina joutuu maistelemaan kaikenlaista, niinkuin märkää pahvia. Hajussa on vähän heinää. Valju olut, Walesa olisi voinut ansaita paremmankin, mutta tällä taitaa kuitenkin Walesakin pysyä kiitettävästi puolalaisten huulilla. 

500 ml, 5%, 2/5

Primator Premium

Kotiin on niin mukava palata reissusta helteelläkin, varsinkin kun jääkaapissa odottaa kylmä olut. Tšekkiläinen pils tuoksuu ja näyttää kunnon oluelta. Maku on samalla linjalla, ei kitkerää vaan sopivan humalaista ja vähän kuplintaa. Makua on riittävästi, onnistunut tasapainoilu makean, humalan, kuplinnan ja siihen ei kyllästy.

0,5l, 5,0%, 5/5