Narvan Kajo Pale Ale

Kesäkuun alkaessa olutkelllarista löytyi vesilahtelainen pale ale. Pullollisen korkki on laitilalaista mallia. Olut on ruskeaa heikosti läpikuultavaa, vaahtoa ei synny. Tuoksussa on makeutta ja mallasta. Katkeruutta ei oikeastaan löydy, enemmänkin sellaista bitter-tyyppistä sahtia. Pientä sitruunan kajoa löytyy maun jälkipotkussa. 33 cl, 5,3 %, 3/5

Pump Flower Bière de Garde

Tsih, sanoi korkki, kun avasin tartolaisen Pump Breweryn belgioluen tai Wikipedia sanoo että pohjoisranskalaisesta oluttyypistä on kyse. Vaahto on kovasti kupliva ja nopea. Väri on  ruskea. Tuoksussa on hiivaa ja makeutta. Ensimmäinen kulaus on poreilevaa. Hiiva on aika mietoa, mallasta, makeaa, kypsiä hedelmiä, olisiko maussa myös vähän kuivaa banaania ja seitinohutta multaisuutta. Hiilihappo poreilee mukavasti jälkimaussa kielellä. Vähän lievä kokonaisuus, kesäterassille tämä olisi varmasti aika kohtalokas, sen verran lievää että usempi lasillinen varmasti uppoaisi. 330 ml, 6,2 %, 4/5

Bevog Hagger Blend 0615

Syyskuu ja sateet, kyllä ne antavat luvan juoda barley wineä. Itävaltalaisen panimon paperipussisarjan olut on pakattu tyylikkäästi ja korkki on vielä sinetöity vahalla. Paperipussisysteemihän on suosittu Amerikassa: ruskeasta paperipussista voi juoda ihan luvalla Budweiseria vaikka autossa, mutta ei kait tämän juomista katsottaisi läpi sormien. Sisältö on  tumman ruskeaa, vaahtoa ei ole. Tuoksussa on kypsiä tummia hedelmiä, paahdettua sokeria ja mallasta. Maku on makea, täyteläinen ja kypsää luumua, alkoholi tuntuu kurkunpäässä. Kahvia ja kaakaotakin löytyy. Olut on tehty useista eri eristä, yhteistä niille lienee ollut tynnyrikypsytys. Rommia ainakin on ollut jossain tynnyrissä. Puolikas pullollinen on riittävästi, sen verran vahva ja moniulotteisen maukas olut on. Olut liikkuu vähän niin kuin omissa sfääreissään. Liekö nyt olutta ollenkaan, lähentelee likööriä. Ehkä vähän liian makeaa, toisaalta alkoholimäärä vaatii jotain tasoittavaa. Pullolisen ostin joskus aikoja sitten Tarton Aparaaditehtaan olutkaupasta. 0,33 l, 12,3 %, 4/5

Pime Öö PX Pedro Ximenez Sherry Barrel Aged Imperial Stout

Iltapalaa J. R. Schrammi Kellerissä, ennen sisään astumista sanoin että ei taida jaksaa mitään vahvaa portteria. Sitten tiskille tilaamaan ja katse kiinnittyi Põhjalan Cellar seriesin sherry-olueeseen ja kuin itsestään sellainen oli pian edessäni. Pullollisen päällä oli avaamista vaikeuttava sinetti, onneksi korkki kuitenkin aukesi. Olut on mustaa ja rauhallisesti soljuvaa, vaahto on ruskea ja lyhyt. Heti huomaa että nyt on sokeria, lasin reunaan tulee siirappista tahmeutta. Olut tai onko tämä nyt taas edes olutta, on painavaa sherryä tai portviini kai sopisi portteriin paremmin. Vatsa on täynnä jo ruoasta ja tämä maltaisuus ei kevennä oloa yhtään. Makeutta on vähän liikaa, alkoholi tuntuu maistumatta, taustalla häilyy multaisuutta. Aika äärirajoilla tämä kyllä on, taivaallisen hyvää tai vähän liian viinimäistä. 0,33 l, 13,9%, 4/5 

 

Susanna's Housewarming Saison Mango Saison by Humalove

You're awesome. Have a beer! Ehkä tuo on paras teksti, mitä voi korkkiin painaa. Tuoksu on vaimea, väri on vähän sameahko oranssi. Mustalaispanimon saisonin hiilihapot jylläävät alkuun, meni alkuun vähän nenään. Onneksi tunne oli vain väliaikainen, seuraavat huikat paljastavat mietoa hedelmäisyyttä, persikkaa, no pitäisi sanoa kuitenkin mangoa. Sopivan lievästi hiivaa, pippuria löytyy taustalta. Olut paranee joka huikalla, ensin pelotelleet hiilihapot oikeastaan tuovat hedelmät ja valkopippurin esille. Reipas alkoholipitoisuus ei maistu. Kyllä tätä täytyy käydä hakemassa Alkosta lisää, best before 20/07/2018. Vähän tuli mieleen se hetki, kun maistoin elämäni ensimmäisen kerran Hoegaardenia. 33 cl, 7,0 %, 5/5

Westvleteren 12

Maailman parhaaksi useastikin valittu belgialainen quadrupel-olut, eli tosivahva luostariolut, maistuu kesän loppumisen merkiksi. Ostin oluen joskus kauan sitten jostain olutkaupasta, ja olen sitä sitten hypistellyt ja miettinyt että koska sen nyt voisi juoda. Korkissa oli merkintä 26.9.16, olikohan se nyt best before vai älä juo ennen kuin -merkintä. No tänään sitten päätin että nyt se on maistettava. Olut on tumman ruskeaa, vaahtoa täysin mustasta pullosta tuli vain nimeksi. Pullossa ei ole etikettiä, eikä mitään painatusta, kohokuviolla lukee trappistenbier, muu informaatio on korkissa. Ehkä maailman parhaalla oluelle on varaa. Tuoksu on maltainen, maku on aika makea, mausteinen, kylläinen ja maltainen. Onkohan tämä nyt taas edes olutta? Pehmeää, alkoholi vähän puraisee, mausteisuutta ja hiivaa, jotain outoja kokkareita pyörii oluen seassa, kun olutta oikein tarkastelee, mutta juodessa ei niitä huomaa. Paineita on tietysti antaa hyvät pisteet, kun on kyseessä on maailman paras olut, pakko myöntää että voisin juoda toisenkin. Vahvaa on, ehkä ei toista heti perään. 0,33 l, 10,2 %, 5/5

Põhjala Pesakond Black Forest IPA

Tartosta hankitun olutpullon korkissa oli oranssi hintalappu, jossa oli 3,50. Korkin alla oli mustanruskeaa punertavaan taittuvaa olutta. Olut on virolaisen sarjakuvan 20-vuotisjuhlien juhlaolut, ainakin etiketti on tyylikäs, siitä tulee mieleen joku Pahkasian hahmo. Olut tuoksuu hedelmäiseltä. Oluen pinnalle kehittyy loppumaton samettinen vaahto, hienoa. Maussa tuntuu hienosti hedelmät, sitten hetkellisesti mallas ja lopuksi salmiakki. Sitten alkaa maistua kuusipuu, humalat esiintyvät pyöreinä ja pehmeinä. Haluan toisen. 0,33 l, 5,4 %, 5/5

Malmgård Barley Wine

Kotimainen punaiseen taittuva tummanruskea Barley Wine on lähes kirkollinen kokemus. Pullo on iso ja tyylikäs. Korkin sihautuksen jälkeen tuoksu on maltainen ja makea. Ensikosketuksella olut maistuu makealta, sitten heti humalaa joka piilottaa makeuden. Lasin reunaan tarttuu makeutta, nieluun humalaa. Kyllä tuo alkoholikin sieltä kurkistaa, samea olut hiljentää nauttimaan. Pienempi pullo maistuisi paremmalta, sitten voisi kaipailla toista pullo, näin ison annoksen jälkeen toinen pullollinen on liikaa. 50 cl, 10,4%, 4/5

Mikkeller Monk's Brew Belgian Dark Ale

Naapurissa on valmistujaisjuhlat ja kitaristi heittää Eric Claptonin Tears in Heavenin, ja aidan tällä puolella lasiin kaatui tummaa ja makeaa olutta. Munkin panema olut on kuumotellut pitkään omassa olutkellarissa, pidempäänkin olisi voinut odotellut sillä korkissa oli päivämäärä vuodelta 2020. Maku on makeaa mallasta, olisiko aavistus mentholia. Vaahto on kestävä ja etiketissä on tietysti Mikkellerin hattu ja jostain syystä kai munkkeihin viittaava pääkallo. Pikku huikka kerrallaan pullo tyhjenee, aika voimakasta, silti pehmeää siis pehmeää. 330 ml, 10%, 4/5

Historic Beer 1843 Stallhagen

Vuoden päättymisen kunniaksi Stallhagenin katsaus oluen historiaan korvasi kuohujuoman. Pari sataa vuotta uponneesta laivasta pelastetusta oluesta sovellettu uusintapainos on todella kevyttä, mieleen tulee kyllä amerikkalaisesta Budweiserista kerrotut vitsit. Shamppanjakorkin avauksen vaimea suhahdus vapautti painavasta pullosta kirkkaan sameaa vaaleaa olutta pienellä vaahdolla. Hiilihapollinen viimeisen päälle suodatettu kotiomenaviini tuli mieleen. Makua on vähän, yksi lisäpiste tulee historian havinasta tai mielikuvasta. 37,5 cl, 4,5%, 3/5

Bomonti

Turkkilainen, istanbulilainen 100% maltaasta tehty olut on tyylikkäässä etikettömässä pullossa, logot ja tekstit on painettu suoraan pulloon, mikä näyttää sisällön kirkkauden jo ennen lasiin kaatamista. Tuoksussa on ruohoa ja maussa on maltaisuutta. Maku on ensin lyhyt ja lopussa paljastuu vähän makeaa siirappia, sitten lopulta maltaisuus alkaa pyörimään jälkimaussa. Twist-korkki on aina mukava. Säbäilyn ja saunan jälkeen olut kostuttaa mukavasti marraskuu viimeisenäkin päivänä ikeniä, mutta kyllä tämä Turkin aurinkorannoilla toimisi paremmin, sieltähän tämänkin sponsori on tänne Pohjolaan toimittanut.  50 cl, 4,8%, 3/5

Bavaria Premium

S-marketin hyllyllä on tullut tutuksi tämän hollantilaisen oluen pikkuveli 0,0%. Isoveljen mausta tulee mieleen korkki, aika kuivaa ja takapotkuista, joku ehkä tykkääkin. Sanotaan että on yksinkertainen olut eli peruslager.

25 c, 5,0%, 2/5

Gauloise

Belgialainen iso samppanjakorkillinen olutpullo sisältää tummahkoa tummaa olutta. Aika paljon happoja, näinkin tummaksi olueksi, mutta ei herätä erityisiä tuntemuksia. 75 cl, 8.1% ja 4/5

Petrin oluttietoutta.