Runqarage Straight Outta Hämpton Black IPA

Piti mennä kauas että pääsi lähelle, lohjalaisesta United Gypsiesissä  hämeenlinnalaisten veljesten panema musta ipa palasi olutreissulta kotiin. Kolanvärinen olut kuohuaa vähän harmaaseen taipuvana. Tuoksu on heikko maltaan paahteisuus. Maku on paahteinen, alkumaku on hiilihapoton, mutta loppuluisu on hiilihappoisempi, miten se on edes mahdollista. Tölkillisessä mainittua musiikkia en arvannut kuunnella, kun luin Suisto-klubilla panimon järjestämän tapahtuman esiintyjälistan. Humalat napsahtelevat mukavasti suussa, ihan sopivan humalaista. 330 ml, 5,0 %, 4/5

Sagres Preta

Lissabonilaisen rannikkopyöräilyn jälkeen palkitsin itseni tummalla oluella. Väri on kolamaista, vaahto on myös kolamaista. Vähän mallasta, olisiko pala suklaatakin, makeaa hillitysti. Aika kevyt tumma lager. 33 CL, 4,7 %, 3/5

Someron VIPA Vihaisen Panimomestarin Ale

Helteellä pienikin työ aiheuttaa ison janon. Takapihan nurmikonleikkauksen jälkeen avasin somerolaisen VIPAn. Väri oli melkein kolamainen, vaahto oli heikohko. Tuoksussa on makeutta jopa rusinaa. Maku on maltainen, mieleen tulee brittipubit. Jännän makea tuoksu muuttuu suussa  katkerammaksi, mutta ei tämä kyllä mitään vihaista IPAa ole. Humalia on sopivasti, voi tätä joku vihaiseksikin varmaan sanoa. Ihan janojuomana tämä ei uppoa, mutta oiva olut on kyllä. Pullollisen  ostin Pusulan Pikkuomenasta. 0,5 l, 5,5 %, 4/5

Mallaskosken Panimo Black Wheat Blueberry

Taloyhtiön kevättalkoiden jälkeen terassin auringonpaisteessa maistui mustikkainen vehnäolut. Black Wheat oli kolanväristä, tosin mustikan sinipuna heijastelee auringonpaisteessa välllä. Tuoksusta tunnistaa vehnäolueksi. Venhäoluen banaanit ja hiivat jäävät taustalle. Lasin pinta tuntuu tahmealta, mutta maku ei ole makea. Mustikkako tässä nyt sitten jyllää, maku on erikoinen tai sekava, mustikka onkin hapanta. Mustikat jatkossa piirakkaan ja vehnäoluet hiivaisina. 33 cl, 6 %, 2/5

Sarajevsko Tamno

Sarajevolaisen panimon tumma olut oli väriltään kolamaista. Vaahto oli runsas vähän punertava. Oluesta nautin Sarajevon erikoisbaarissa, Zlatna Ribicassa. Se on suomeksi kultakala ja sellainenhan baarin nurkan maljassa uiskentelikin, kaikkea muutakin oli pieneen baariin saatu mahtumaan, tv:ssä pyöri mustavalkoista ohjelmaa ja seinät oli täynnä koriste-esineitä. Olut oli makeaa ja maltaista. Sokeria jäi vähän hampaisiin. Ohuus takaa sen että tätä on helppo juoda. Koska Sarajevossa sataa vähän, niin otan toisenkin. 0,33 l, 4,9 %, 3/5  baarin tunnelma ei vähentänyt pisteitä.