Purtse Kämp

Vaaleankeltainen olut kuohuu sopivasti vaalealla vaahdolla. Tölkillisen ostin Virosta. Nimi ei taida viitata Kämp-hotelliin vaan ehkä mieluummin camp-huumoriin. Etiketin tekstissä mainitaan vielä Miles Davisin Bitches Brew. Etiketissä on ehkä joku vuorikiipelilijä ja telttoja, joten ehkä kyse onkin vuorikiipelijöille suunnatusta lagerista. Kirkas olut tuoksuu hedelmäiseltä ja makealta, ehkä vähän liikaa. Maku on kevyt, hiilihappoa on paljon, on siinä mukana vähän ruohoisuutta, hedelmäisyyttä ja jotenkin vehnäisyyttäkin. 330 ml, 4,7 %, 3/5

Trebon Bohemia Regent Prezident

Pitkän tauon jälkeen https://maapallokokkaus.blogspot.com/ palasi tsekkiläisen ruoan kanssa, joten pultsikin valitsi tsekkiläistä lageria. Presidenttipelikin on juuri sopivasti kuumimmillaan. Tsekkiläinen presidentti on kauniin kultainen ja kirkas, vaahto on vaalea ja pitsittävä. Tuoksussa on paljon mallasta. Maku on puhdasta tsekkiläistä lageria, maltaan makuun yhdistyy voinmakua, pientä metallia. Pitkä loppuliuku on enemmän humalien katkeroittama. Alkoholi katoaa vahvaan mallasrunkoon. Olin kyllä varma että tämä herkku on blogitettu, mutta uusi suosikki löytyi sitten, kun olikin makeahkon presidentin ensimaisto. 500 ml, 6,0 %, 4/5

Laitilan Kukko Pils Juhlaolut

Tyylikäs laitilalainen musta tölkillinen sisälsi kirkkaan kultaista hitusen sameutta sisältävää pilsneriä. Vaahto on valkoinen ja kestävä. Tuoksuu mukavasti maltaalta. Maku on myös maltainen, missä on humalat tulee ensihörpyllä mieleen.  Lisämaisteluilla makeutta löytyy ja myös rapsakkuutta. Humalat ovat viljaisia ja ne maistuvat lopulta enemmän jälkimaussa. Olut kyllä paranee juodessa. Edellinen lause kyllä tarkkaan ottaen pätee kaikkiin maailman oluisiin, mutta sovitaan että tähän.  50 cl, 5,0 %, 4/5 

Brutal Brewing Pistonhead Kustom Lager

Ruotsalainen lager on tölkitetty tyylikkäästi. Oluen ulkonäkö on kirkas ja ruskea tai kultainen. Vaahtoa syntyy vähän. Tuoksu meni jotenkin ohi, maltaiselta tuoksuu maistelun jälkeen. Maku on maltainen, mutta ei liian makea. Humalat tuntuvat jälkimaussa ihan mukavasti. Hiilihappoa on kohtalaisesti tai paljon. Tölkin ostin S-marketista. 440 ml, 4,6 %, 3/5

Sinebrychoff Karhu New England IPA NEIPA

Tippa-räppärin kuvittaman etiketin takaa paljastuu kirkkaahkoa oranssista  olutta, joka kuohuaa komeasti. Tuoksussa on vähän sitrusta. Maku on hennon hedelmäinen, vähän humalainen. Tunnelmaksi jää sellainen vähän vaimea neipa, vähän hedelmäisempää oli odotuksissa, mutta kelpo janonsamuttaja tämä on kuitenkin. Makeutta on enemmän kuin mäntymetsää, ei kumpaakaan kovin paljon. 50 cl, 4,8 %, 3/5 

Mosa Brew Mosession Session IPA

Mosa Brewin agentti lähetti postissa paketin. Unboxingin jälkeen paketista paljastui tölkillinen United Gypsiesissä pantua IPAa. Väri on kirkas vähän punaiseen taittuvaa, vaahto on asiallinen valkoinen huttu. Tuoksussa puumaista heinää. Maku on pehmeä, hedelmäisyyttä riittää. Maku täyttää suun, humalat jäävät muhimaan poskiin, paljon makua, lopuksi humalat valtaavat koko suun, ruohoisuus täydentää makua. Makeus on sopiva. Tölkillinen katoaa nopeasti, liian pieni pakkauskoko varmaankin.  0,33 l, 4,2 %, 5/5

Õllenaut Inkognitó Quadruple Infused with Brazil Santa Rita Coffee

Tarton Rüütlin olutkaupan hyllyltä löytyi aikamoinen erikoisuus. Olut on vaaleaa, kirkasta oranssinruskeaa, silti tuoksu on kuin kahviliköörikonvehdissa. Maku on kahvia ja alkoholia. Olutta juodessa tässä tulee samalla nautittua kahvit ja konjakit. Mieleen tulee selvästi tunnelmat kahdeksan vuoden takaa kun maistelussa oli Ultrapres. Makeus kertyy lopulta jälkimakuun. Erikoisolut, yksi riittää helposti. 330 ml, 10,6 %, 5/5

Singha The Original Thai Beer

Kirkas olut ennen Red Koi Thai -ravintolan ateriaa oli tietysti thaimaalainen lager. Olut on kirkkaan ja puhtaanoloista kultaa. Vaahto on pikainen valkoinen kerros joka katoaa. Tuoksu on maltaiden makeutta. Makua tasoittaa reilu poreilu. Mallasta on, aika kevyt mielikuva jää. Pari olutbaaria tuli ennen tätä kierrettyä ja ei sitten muka löytynyt mitään blogitettavaa? Such is life, ruoka oli parempaa. 330 ml, 5 %, 2/5

Mikkeller / Gaffel Kölsch

Kölsch-olutta saa valmistaa vain Kölnissä, joten Mikkeller on käynyt oman Kölschinsä panemassa paikan päällä, yhteistyönä Gaffel-panimon kanssa. Olut on kirkasta, vienosti poreilevaa. Kaunista vaahtoa syntyy reippaasti, mutta se katoaa lähes kokonaan. Tuoksu on heikosti maltainen. Maku on myös makeahkon maltainen, ei ollenkaan voimakkaasti, vaan aika laihaa. Tuoksu vähän voimistaa maltaisuutta, mutta maussa on mukana vähän märkää puutavaraa. 500 ml, 4,9 %, 3/5

Natakhtari Kasris

Tuliainen pojan Georgian reissulta oli jostain syystä pullo olutta. Georgialaisen oluen lähes kaikki tekstit on kirjoitettu paikallisilla kiemuraisilla salakirjoitusaakkosilla, joten panimo piti oikein googlettaa. Kaunis valkoinen vaahto kruunaa kirkkaan kultaisen oluen. Maku on pehmeä, toisaalta pientä poreilua tuntuu koko ajan. Aika peruslagerista on kyse, mallasta hiukkasen ja ihan vähän humalia, mutta jotenkin voimakas maku, ei mitään liikaa. Jos menisin Georgiaan, niin luultavasti tulisi juotua tätäkin. 0,5 l, 4,7 %, 3/5

Teerenpeli Onnenpekka

Turun kauppatori on revitty auki, mutta kupeessa oleva Teerenpeli on paikoillaan, joten piti käydä testaamassa. Perjantain alkuilta, mukava puheensorina, vaimea musiikki, diskopallon välkehdintä, ripeä baarimikko ja lasiin laskettu panimon oma pilsneri takaavat tunnelman. Olut on kirkasta ainakin hämärässä, vaahtoa baarimikko järjesti sopivasti. Tuoksussa on humalaa ja mallasta, muuta ei oikein kaivatakaan. Maku on samalla linjalla, pientä metallia. Ei voi ihmetellä yhtään että tämä on baarin suosituin olut. Yksinkertainen ja rehti pilsner, hiilihappoa ehkä vähän liikaa tai olikohan lämpötila vähän liian alhainen. 0,4 l, 4,5 %, 3/5

Hedönist Mexican-Style Lager

S-marketin oluthyllyllä pysähdyin kun keltaisen etiketin teksteissä luki että mexican, ajattelin jotenkin että nyt on chiliä oluessa. Kotona sitten oikeastaaan tulin järkiini ja tajusin että mexican tarkoittaa oluessa jotain solmaista. Olut kuohuaa vähän ja on väriltään aika kirkkaan keltaista. Tuoksussa on makeutta ja humalaa. Maku on puhtaanoloinen, kirkas ja poreileva, makeutta on lievästi. Humalat ovat raikkaat. Varmuudeksi vielä totean että chili ei maistu yhtään. Kokonaisuus on esikuviaan moniuloitteisempi ja parempi. 330 ml, 4,2 %, 4/5

Olvi

Olvi lähetti kassillisen oluita maisteltavaksi. Varmaankin sen takia että ne on pakattu niin tyylikkäisiin, uusiin, kapeahartiaisiin ruskeisiin pulloihin. Pullossa on vielä hienosti isolla Olvin niin tyylikäs tynnyrilogo hallitsemassa etikettiä, ei mitään turhaa. Yksinkertainen on kaunista. Olutkin on kyllä aika yksinkertainen. Tuoksu on vienon maltainen. Olut on kirkasta ja hiilihappoista, vaahto on nopea. Ehkä tämä sopiikin hyvin salibandyn jälkeiseksi palautusjuomaksi. Maku on ohut, vähän viileän pisteliäs ja aika helppo. Pari kertaa piti tarkastaa, että onko tosiaan jäänyt tämä aiemmin blogittamatta. On tätä joskus tullut siitä oranssisesta vanhemmasta olutpullosta tullut juotua, mutta blogitus on sitten odottanut vuoteen 2019 saakka. 0,33 l, 4,5 %, 2/5

Mikkeller Weird Weather

Mikkellerin beerboxista löytyi vielä yksi olut. Outo sää on yllättävän kirkasta, vähän kuin vehnäolutta. Kirkas olut päällystyy valkoisella vaahdolla. Tuoksu on hedelmäinen. Maussa maistuu ananas reippaasti, ei kuitenkaan ananaslimpparina. NEIPA on makeaa, mutta jotenkin tyylikästä, gluteiinittomuus ei haittaa, kun olut on tällaista hedelmäsoppaa. Ehkä ananas menee vähän yli.  500 ml, 6,7 %, 4/5

Mikkeller Stedsegrøn Hazy Session IPA

Sameakin olut voi olla kirkasta, kun se on tarpeeksi kultaista. Valkoinen vaahto pitsiytyy lasiin hienosti. Tuoksussa on hedelmiä ja vähän ylikypsyyttä. Oluen nautin palautusjuomana salibandyn ja saunan jälkeen, mukavasti uppoaa. Etiketissä Mikkellerin heput yrittävät maastoutua jostain syystä pensasaitaan, ei ainakaan oluen huonouden takia. Hiilihappo kuplituttaa suussa, maku on maistuvan kuivan hedelmäinen. Jälkimaku jää poskiin rapeana humalaisuutena. Pullon pohjalle jäi vähän hiivaa, kaadoin nekin mukaan lopuksi. Samaa makua sieltäkin tuli. Rapeaa ruohoa, mäntyä, kypsää sitrusta, hiilihappoa, niistä syntyy kelpo kokonaisuus. 330 ml, 3,5 %, 4/5, sarjassaan varmaankin paras.

Perlenbacher Premium Pils

Kaveri toi tuliaisia Berliinistä, olihan jo tästä aiemmin vähän varoittanut. Saatesanoina mainittiin oluen hinta 58 senttiä ja pantti 25 senttiä. Ostospaikka on varmasti ollut Lidl. Saksalainen olut kaatui lasiin helposti ja kaataessa merkille panin oluen kirkkauden. Väri on todella vaaleankeltainen ja vaahtoa muodostuu vähän. Tuoksussa on maltaan makeutta. Maussa on ensin mallasta, lopuksi mukaan astuu heinää humalan muodossa. Maku on sanotaanko että tasainen ja varma. Sopii hienosti berliiniläiseen katukuvaan, eikun ei sovikaan kun on tölkillinen. Joka tapauksessa janon sammuttamiseen tämä on mainiota, suuremmissa määrin parhaimmillaan. Soveltui hyvin myös asennusjuomaksi. Yllille kiitoksia! 0,5 l, 4,9 %, 3/5

Lagunitas IPA India Pale Ale

Lähes trooppiseksi muuttunut, ukkosta lupaileva sää vaati vankkaa olutta seurakseen. Amerikkalaisen Lagunitas-panimon IPA lienee jonkinlainen mittapuu monelle muulle IPAlle. Muutaman kerran piti varmistaa etten ole tätä aiemmin blogittanut. Kirkkaan kuparisen oluen päälle ei muodostu vaahtoa juuri ollenkaan. Tuoksu on hapan taikinainen sitruuna. Maku on humalainen, vähän kirpakka ja makea, kaikkea yhtaikaa, sitruuna kääntyy enemmän appelsiinin suuntaan. Olut maistuu pitkään suussa, pikkuhiljaa maku siirtyy nieluun. Voisi sanoa että on täydellinen perusIPA, toisaalta voi myös sanoa että toimivaa on turha korjailla. Ihan kuin olut vähän puuduttaisi kieltä. 355 ml, 6,2 %, 5/5

Eza Z Premium Pilsner

Miloslaisen supermarketin erikoisoluthyllystä nappasin tyylikkään etiketin perusteella pilsnerin. Samaa olutta löytyi myöhemmin myös sixpackissä toisessa kaupassa. Tuoksu on vähän tympeä. Väritys on kirkas ja vaahto kuohuaa valkoisena. Hiilihappoa kuplii paljon nielaistessa. Intoilemani kreikkalainen olutkulttuuri taitaa nyt vähän yskiä. Humala ei ole pistävää vaan vähän sitruunaista. Ei tätä voi ihan helpoksi sanoa, joku koukku tässä on.  0,50 l, 5,2 %, 3/5

Noctua Pale Ale Head Twister

Ateenan Plakasta ostin Adrionou-kadun kaupan kylmäkaapista paikallista pöllöpanimon pale alea, toisen pöllö-oluen ehdin todeta hyväksi. Päänkääntäjä voi viitata myös etiketin pöllöön, tai myös tilanteeseen, jossa blogistin pää heiluu ensihuikan jälkeen. Pale ale on kirkkaasti keltaista ja vaahto on nopea. Tuoksu on humalainen. Olut meinaa lämmetä turhan nopeasti. Humalat ovat juuri sopivan katkeria, mäntyä, vähän sitrusta. Jälkimaku on pitkä ja kuivattava. Pöllöhän kuvastaa viisautta ja sen takia se kait on kreikkalaisen euron takapuolella ja tämän oluen etiketissä. 330 ml, 5,2 %, 5/5 

Saimaa Brewing Utula Pale Ale Brewer's Organig

Saimaa Brewingin lahjalaatikko tuntuu olevan pohjaton. Läheltä pohjaa kuitenkin maisteluun päätyi kirkkaan oranssi valkohattuinen pale ale. Tuoksussa on vähän mallasta. Väri on kaunis ja maku on selkeä, ei mitään epäselvyyttä vaan selkeä viivoittimensuora olut. Mallas tuo vähän makeutta samalla kun humalat antavat vähän kitkeryyttä. Hiilihappoja on piilotettu, ei poreile, mutta kyllä niitä jossain piilossa on. Gluteenittomassa oluessa on käytetty myös kauraa. Makumaailmassa on vieno parfyymintuoksu. 500 ml, 4,5 %, 4/5