Purtse Strawberry Smooch

Virolainen mansikka-gose on haalean vaalean keltaisenvaaleanpunaista. Vaahtoa oli  vähän. Tuoksuu sekavasti hedelmäiseltä, olisiko se sitten mansikkaa. Ensihörpyllä tunnistaa kyllä mansikan, mutta samalla tunnistaa myös vetisyyttä. Happamuus on kevyttä, suolaisuuttakin on heikosti. Vähän jää sekava tunnelma koko oluesta.  330 ml, 4,7 %, 2/5

Anderson's Hopback Mountain

Joulukalenteri vetelee viimeisiään, joten olutkellari on täynnä tartolaisen panimon oluita. Neipa on haalean keltaista, vaahto on heikohkoa. Tuoksu on vähän kuin hedelmäkarkkia, ihan houkuttelevaa kuitenkin. Maku on hedelmäinen ja aika makeakin, kun makea persikka ja mandariini pyörivät suussa. Jotenkin kevyt kokonaisuus, mallasta ei niin ole mukana, mutta pehmeää ja raikasta on. 0,33 l, 7,9 %, 4/5

 

Paloaseman Smooth Sailing Gose

Kirkasta ja keltaista nummilaista gosea kaatuu tölkillisestä lasiin, vaahto on isokuplaista ja se katoaa nopeasti. Tuoksuu kuivalta ja sitruunalta. Maku on sama ja se katoaa nopeasti, eli kevyttä, mutta vähän suolaisuutta löytyy myös. Pientä poreilua ja happamuutta jää kielen päälle, onhan tuota hiilihappoa riittävästi. Sopisi varmasti hyvin palautusjuomaksikin. 0,44 l, 4,2 %, 4/5

Doppelleu Chopfab Draft

Sveitsintuliainen oli tyylikäs musta tölkillinen valkealla vaahtoavaa kultaista alea. Tuoksussa on heikosti mallasta ja hippusen sitruunaa. Maku on aika kevyt, hiilihappoa on, mallasta, vähän pullahiivaa, lopulta olut onkin aika kuivaa. Sveitsiläisen oluen nimi viittaa kehotukseen avata pullonkorkki.  50 cl, 4,7 %, 3/5

Kräftwärk Vee All

Light-pommacin värisen oluen ostin Tarton Gambrinuksesta. Lenkkeilyn ja saunan jälkeen vedenalaisuus tuntuu tutulta, joten kaadoin virolaisen vehnäoluen lasiin ja maistelin palautusjuomana. Tuoksu on hedelmäinen, nallekarkkinen. Maku on karamelliä ja makeita hedelmiä. Hiilihappoa on reilusti. Hefeweizen lukee etiketissä, mutta makuelämys on aika reippaasti kevyempi. Palautusjuomana toimii oikein hyvin. 33 cl, 5,0 %, 3/5

Duvel 6,66 Blond

Perinteisen belgialaiseen paholaisoluen kevytversio on samean keltainen ja komeasti vaahtoava. Tuoksu on sitruksinen, makeaa hiivaa, kevyttä humalaa. Maku noudattelee tuoksun jälkiä. Pientä ohuutta tuntuu alkuun, mutta jälkimaun lievä humalan kuivuus tuo ryhtiä. Oluen ostin Tiiriön Alkosta, kun varsinaisen Duvelin kohdalla oli hyllyssä tyhjää. Jatkossa voi tämänkin kyllä valita.  330 ml, 6,66 %, 4/5

Sagres Preta

Lissabonilaisen rannikkopyöräilyn jälkeen palkitsin itseni tummalla oluella. Väri on kolamaista, vaahto on myös kolamaista. Vähän mallasta, olisiko pala suklaatakin, makeaa hillitysti. Aika kevyt tumma lager. 33 CL, 4,7 %, 3/5

Malduguns / Cool Head Beet The Carrot

Bier Bierin baarimikko houkutteli testaamaan punajuuriolutta. Väri on limumaisen punaista., tyylikästä. Tuoksussa on multaisuutta. Maku on aika kevyt, yllättävästi. Latvialaissuomalaisessa yhteistyöoluessa on porkkanaa, punajuurta ja tattaria, näistä maussa tuntuu näistä punajuuret, muita en tunnista. Happamuus on sopivaa, punajuuren multaisuus on läsnä, mutta se ei dominoi liikaa. Jos punajuurta pitää olueen laittaa, niin tämä on oikea tapa.  0,5 l, 5,2  %, 4/5

Fat Lizard Kivimies Lager

Työpäivän migraatioiden jälkeen oli hyvä syy palkita itsensä yhdellä oluella. S-marketista aiemmin valitsin kunnon työmiesoluen vähän tällaista asennusoluttarvetta varten. Espoolainen olut on vaalea, paljon poreilevaa lageria. Vaahtoa käy kääntymässä. Tuoksussa on mallasta. Suutuntuma on poreileva ja aika laiha. Maku on mallasta kevyellä otteella. Yritän muistella juodessa että onkohan tämä samanlaista kuin Budweiser. IBU 11, 0,44 l, 5,0 %, 2/5

Linden Hefe

Raumalainen vehnäolut on melko kirkasta ja vaahto ei vaan synny yhtään. Tuoksussa on makeutta ja ihan vähän banaania. Aika kevyeltä maistuu, hiivat puuttuvat. Vähän reilumpaa hiivaisuuta olisi kaivannut, ehkä vähän sellainen starterpack vehnäoluisiin. Täytyi oikein tarkastaa että luinkohan etiketin ihan oikein tai olisiko siellä ollut joku light-merkintä. Olisipa kesä ja terassit auki, niin kyllä tällaisia menisi, mutta nyt vasta lasin pohjan tultua näkyviin tunnelma alkaa parantua. 33 cl, 5,2 %, 3/5

Tuju Pullosorsa Stout

Ravintola Pikkulinnulle pantu musta olut maistui Ruttopuiston hanasta. Vaahtoa vähän, tuoksussa on tummaa mallasta. Maku on syvän maltainen, jostain pilkahtaa salmiakkia. Maku on yksinkertainen, ei yllätyksiä. Makeutta on vain taustalla, paahteisuus on mietoa. Kevyt ja ohut, mutta makua on, voimakkuus antaa itsensä ilmi tuopin loppupuolella. 0,5 l, 7,0 %, 3/5

Honkavuoren Valo Vehnäolut

Yritin saada valoa lokakuiseen iltaan. Vuoden 2020 parhaaksi valittu Honkavuoren panimon vehnäolut on ruskeaa eikä se synnytä juuri vaahtoa. Tuoksussa on banaania ja vähän kumia. Maku on ihan kunnon vehnäolutta, vanhan kunnon maitokaupparajan alittavaksi olueksi täyteläistä.  Makeus on sopivaa, banaania ja hitunen hiivaa pyörii taustalla. Vehnäolueksi ehkä kevyt, mutta jotenkin sopivan helppo ja mukava. 0,33 l, 4,5 %, 4/5

Mikkeller Heated Seats New England Style Pale Ale

Saunaolueksi nappasin Mikkellerin lämmitettyjen penkkien mukaan nimetyn pale alen. Väri on samea oranssi, samalla kuitenkin jotenkin ohut. Vaahto on tasainen,  kestävä, tiheä, kestävä, valkoinen matto. Tuoksua en jotenkin saa irti, puuta on kuitenkin. Maku on vähän puinen, vain hitusen raikkaahkon sitrusmainen. Kevyt kokonaisuus, humalat on kevyesti jälkimaustamassa, liikaa puuta. Oluen vähentyessä maku muuttuu kuin itsestään paremmaksi, puumaisuuskin on lopulta hyve. 330 ml, 4,9 %, 4/5 

Hitachino Nest White Ale

On tullut muutaman kerran olutkaupoissa ihailtua japanilaisen Kiuchi-panimon oluita, nyt sitten tuli taas Alkossa vastaan ja nappasin White Alen testiin. Olut on vähän likaisen keltaisen sameaa, vaahto on pikainen. Tuoksu on aika vaimea, heikosti mausteinen ja lievästi hiivainen. Maku on vehnäinen, sitruksinen ja mausteista tulee mieleen korianteri. Onhan tämä raikasta ja kesäisen kevyttä, kesällä voinee palata tämän oluen maisteluun, sen verran on miellyttävää mausteisuutta.. 0,33 l, 5,5 %, 4/5

Mallaskoski Craft Pils

Mallaskosken panimo on uusinut oluiden etiketit kansainvälisempään suuntaan, iso teksti ja vähän huumoria takaetikettiin. Pilsneri on kirkasta ja asiallisen oranssia, nopeahko valkoinen vaahto lupaavat ihan hyvää. Tuoksussa on vähän metallia ja hedelmää. Suussa tuntuu paljon poreilua. Maussa on aluksi humalaa, mutta se jotenkin tasoittuu, maku pehmenee. Ihan asiallinen pilsneri, täytynee ostaa toinenkin. Makua on paksusti, silti kevyttä. Itse kyllä luen tuosta etiketistä aina että plis. EBU 50, 50 cl, 5,0 %, 4/5

Alefarm Mistakes Are Inevitable Pale Ale

Tanskalainen olut hyppäsi ostoskoriini Olutkauppa Pienen kylmäkaapista. Vaaleankeltainen sameahko olut kehittää päällensä valkoisen ohuen mutta sitkeän vaahdon. Tuoksussa on mallasta, makeita humalia ja hedelmiä. Maku on samalla linjalla, mutta pehmeämpää. Sitruunaisuus on rauhallista, koko olut on kevyt, mutta maku on silti täyteläinen. Ei tässä kyllä ole yhtään virhettä, paitsi etiketin tikanheittäjä nyt ei ole ihan onnistunut. Olisipa Pien täälläkin, tai se uusi Rööperin HopStop, kävisin heti ostamassa pari tällaista. 440 ml, 5,2 %, 5/5

Fort Lapin Hoplapin 6

Olutmenttorini Jannen tuliainen brüggeläisen panimon yksityiskierrokselta kaatui sateisen juhannuksen aloitukseksi lasiin, kiitos Jannelle. Belgialaisen väri on yllättävän kirkas ja tasaisen oranssi. Vaahto on valkoinen ja matala. Tuoksussa on hiivaa. Maussa hiivat taipuvat ensin heinien edessä. Sitten alkaa näiden kahden taistelu vallasta. Jostain paikalle koukkaa mausteitakin. Kevyt on väärä termi kuvaamaan kokonaisuutta, koska makua on paljon, jotenkin olutta on kuitenkin helppo juoda, silti pitää kuitenkin maistella tarkkaan. Paranee juotaessa koko ajan, isompi pullokoko olisi siis parempi.  33 cl, 6 %, 4/5 

Saimaa Brewing Sun Lager Brewer's Classic

Saimaa Brewingin sponsorilaatikosta löytyi mukavan vihreäetikettinen iso tölkki lageria. Olut on kirkkaan keltaista, tasalaatuista. Oikeastaan vähän liian vaaleaa. Tuoksu on vaimea. Vaahtoa oli hetken oluen päällä. Kokonaisvaikutelma on kevyt. Maussa on makeutta ja mietoa nallekarkkia, maku seurailee tuoksua. Hiilihappoa on raikkaasti. Jos sokkotestissä tätä joisi, niin en tiedä tunnistaisiko lageriksi ollenkaan, vähän tunkkaisuutta loppuun vielä.  Janon sammuttamisessa varmaankin toimii. Tämän jälkeen kyllä jäi mieli juoda joku olut.  500 ml, 4,2 %, 2/5

Amundsen Bryggeri Run To The Pils Craft Pilsner

Run to the pils -oluen nimeä voi mielessään sanoa ilman tiettyä sävelkulkua. Tölkki on topless-mallinen ja olut kaatuu lasiin kauniin samean oranssina, vaimeahkolla vaahdolla. Tölkki oli sattumalta aivan ääriään myöten täysi, mikä pakotti taas testaamaan tölkistä juomisen mukavuutta: ei vieläkään houkuttele. Tuoksu on raikas. Maku on myös kevyen hedelmäinen, sitruunaan viittaava. Humalaisuus tuntuu keveältä, mutta suuhun kyllä jää lievää katkeruutta. Jälkimaku tuntuu ensin olemattomalta, mutta seitinohut miellyttävä katkeruus jää kitalakeen. Vähän liian kevyt olut vuoden pimeimpään päivään. 330 ml, 4,7 %, 3/5

Espoon Oma Panimo Cheers From Westend Paikallinen Vehnäolut

En ole tainnut koskaan ennen juhlia syntymäpäivääni näin valkoisessa kelissä, joten oluenkin piti olla jotain vaaleaa. Espoolaisen pullollisen etiketissä on paljon espoolaista stereotypioita, huumorilla kait. Tuoksu on vieno, vaahtoa pitää vähän houkutella lorottamalla, täydennyskaadolla kyllä syntyy ihan siisti vaahtohattu. Vehnäoluen perusmaku hiivaisuus ja jopa banaani ovat todella taustalla. Makua on vähän hedelmää, hienoista katkeruutta ja keveyttä. Hyvää, sopii varmaan niille jotka eivät pidä vehnäoluesta. Isolta vaikuttavan pullon ostin Leppävaaran Sellon Citymarketista, jotenkin on vaan hyvää.  0,5 l, 4,7 %, 4/5