Monyo We Don't Like Pepperazzis Radical Milk Stout With Vanilla & Pink Pepper

Kun kävin keväällä Budapestissa, niin tietysti matkamuistot olivat olutta. Nyt taitaa olla olutkellarin viimeinen budapestintuliainen vuorossa. Milk stout, jota on maustettu vaniljalla ja ryyditetty rosepippurilla. Tuoksussa on salmiakkia. Väri on mustaa ja vaahto on kermaista. Maussa on salmiakkia tai lievää pippuria, kahvia, lakritsaa. Jälkimaussa pippuri tuntuu jäävän kielen päälle. Olut tuntuu vähän ohuelta, vaikka makua on reippaasti. Makeus tasapainottaa pippureita. Monyolla on kyllä hienoja oluita, uskallan muutaman maistetun perusteella suositella niitä kaikkia, eikä kannata tehdä sitä virhettä Budapestissa, että jättää Monyon pubin vierailematta.  IBU 20, 330 ml, 6,2 %, 5/5

Kalamaja Kaunas Smoked Chili Porter

Tallinnalaisen Kalamaja Pruulikodan ruskeanmusta olut kerää ohutta kermaista vaahtoa lasin reunoihin. Tuoksua en oikein löydä. Makuna heti alkuun huomaan chilin. Savuisuutta saa hakea. Chili kertyy koko suuhun oikein sopivasti. Ei taida olla huonoa chiliolutta olemassakaan, tämäkin miellyttää. Aluksi olut tuntuu vähän ohuelta, mutta se asia korjaantuu paahteisella chilillä. Lopulta chili kyllä hallitsee koko makuelämystä, pienoinen suklaisuus sinnittelee mukana. Vaikka nielussa kihelmöi, niin on vaan kaadettava seuraava kulaus. En tiedä miksi, mutta päätin valita tämän oluen pienen salibandyhöntsäilyn palautusjuomaksi, ehkä joku vaaleampi ja kevyempi sopisi siihen paremmin, mutta aurinkoinen terassi taisi vähän sumentaa ajatuksia. IBU 27, 330 ml, 7,2 %, 5/5

Mikkeller 1000 IPA

Fanittamani tanskalaisen panimon Imperial India Pale Ale maistui saunan päälle. Olut on aika ruskeaa ja sameaa, päälle muodostuu kermainen kestävä vaahto, vähän niinkuin stoutissa tai portterissa. Tuoksu on pihkaa ja maku on katkeraa. Ensi siemaukset vaahdon läpi antavat vaikutuksen että nyt juodaan vaahtoa vaan. Olut tuntuu totisesti kuivuvan ikeniin. Jälkimaku on sitten humalaa ja reilusti. Jälkimaku tuntuu vaan kasvavan. Äärimmäisyydessään oluesta löytyy jotenkin myös makeutta. Mikä tämän arvosana nyt voisi olla, sen verran on asteikon reunalla koko olut että kait tästä voisi antaa arvosanaksi mitä tahansa. Hitaasti tätä pitää nautiskella, sen verran on potkua. Olin muuten ajatellut että tämä olisi ollut 1000. olut blogissani, mutta tarpeeksi kauan kun tällaista herkkua katselee olutkellarissa, niin lopuksi sortuu. Tämän oluen ostin aikoinaaan jostain virolaisesta olutkaupasta. 330 ml, 9,6 %, 5/5

Lükati Imperial Black IPA

Tyylikäs etiketti oli varmasti yksi peruste tämän virolaisen oluen poimimiseen. Mänty tuoksuu pullonsuusta, maussa jopa kuusi. Ulkoinen olemus on täydellinen, musta olut, kermainen kestävä vaahto. Jälkimaku on vähän jopa terävä, yksiulotteinen mutta humalainen, jää mukavasti koko päähän seikkailemaan.  BIPA-sarjassa on haastavaa kilpailla, sarjassa ei taida olla huonoja kisaajia ollenkaan.  Mukavasti on makeuttakin, äh puuttuvat pisteen lisäkymmenykset etiketistä.  330 ml, 8,5 %, 5/5 

Double Oat Malt Stout

Stadin panimon panos Alkon käsityöläisolutsysteemiin on lähes musta kaura-stout, jossa tiivis kermainen kestävä vaahto. Tuoksu on vähän makea ja paahteinen. Oluen maku on myös paahteinen, vähän kahvinen, mutta erityisen pehmeä. Jälkimakuna iskee pisteliäs humala, vähän liikaa. Mukavasti suuhun jää tummaa makua pitkäksi aikaa ja pienen alkupoltteen jälkeen pisteliäs maku loppuu. Ehkä päivän lätkämatsin lopputulos laittoi tuon pisteliäämmän maun kummittelemaan. 0,33 l, 6,8%, 4/5