Polar Monkeys White Collar Golden Ale

Juhannuspyöräily on hyvä syy nauttia yksi olut. Olutkellarin kätköistä valikoitui säälittävän pullean näköinen Hartwallin tanskalainen erikoisolutpullo. Valkokaulusolut on kastanjanväristä ja vähävaahtoista. Tuoksu on keksimäinen. Maku on myös mallasmainen, hedelmiä, pähkinää ja makeaa kakkua. Mielikuvaksi jäi vähän sekava olut, ei huonoa ja jotenkin toinenkin olisi mennyt. Etiketti on kuitenkin surkea. Oluen ostin Tallinkin-laivalta, mutta näköjään Alkostakin löytyisi. 330 ml, 5,5 %, 3/5

Hofbräuhaus Dunkel

Münchenissä ei voine sanoa käyneensä jos ei käy Hofbräuhausissa, lauantai-iltapäivä oli vilkas, torvisoittokunta töräytteli välillä musiikkiaan. Melua ja ihmisiä riittää. Maß tummaa olutta tärähti tarjoilijalta pöytään sutjakkaasti ja vaahto suojasi olutta mukavasti. Väritys oli tumma kastanja. Maku on helppo, vähän ohut ja lievästi makea, mallasta vähän. Helppous on ymmärrettävää, kun tuopin koko on sopiva. 1 l, n. 5 %, 3/5  

 

Founders Curmudgeon

Olutkellarin kätköstä poimin Foundersin oluen, kun luulin sitä tummaksi olueksi, oluen olin ostanut aiemmin jostain virolaisesta õllepoodista. Oluthan olikin kastanjanvärinen, aika vaaleakin. Vaahto katosi nopeasti. Tuoksu on toffeinen, vähän marjainenkin. Maku on makea ja täyteläinen, mallasta on ja alkoholi lämmittää vatsassa saakka. Olutta on juotava hitaasti, sillä maku on vahva ja sitä pitää sulatella. Humalat tasoittavat jälkimaussa makeutta. Etiketissä sanotaan että Oak Aged, viski kyllä maistuu. Olut ja viski eivät kyllä sovi yhteen. Ei tämä nyt pahaakaan ole, mutta jotenkin ei sovi tiistai-iltaan, ehkä talvinen lauantai-iltapäivä sopisi tälle oluelle paljon paremmin. Ennakko-odotukset olivat kyllä ihan väärään suuntaan, jotenkin vaikeaa lähteä nyt tällaiseen barley wine -linjalle. 355 ml, 9,8 %, 3/5

Hiver The Honey Ale

West Hampsteadin lihakaupan minimaalisen olutosaston tyhjennyksen viimeinen pullollinen oli lontoolainen hunaja-ale. Tuoksu pullonsuusta on maltainen. Oluen väri on tumma kastanja. Maussa on mallasta ja sitten reilusti hunajaa. Tasapainoa tulee leipämäisyydestä ja lievästä humalasta, mutta jotenkin hunaja vallitsee. Vaikka hunajaa on paljon, niin olut ei ole liian makeaa. Joka kerta kun oluen nostaa huulille, niin nenään tulee hunajapurkin tuoksu. Raikastava sopii hyvin kuvaamaan tätä olutta. Panimon, joka löytyisi aika läheltä Tower Bridgeä, nettisivuilla kehutaan craft beer ja hunaja-ihmisten samanlaisuutta. 330 ml, 4,5 %, 4/5

Wychwood Brewery Hobgoblin

Lontoon West Hampsteadin Tescosta tai lihakaupasta nappasin mukaan tällaisen brittiläisen bitterin, taisi olla Tescosta. Olut on makeaa, toffeista, vähän pähkinäistä, tuoksusta tuli mieleen kastanja vai oliko se vaan tuo väri, tuoksussa on myös makeutta reilusti. En saa nyt oikein matkamuistoja tästä oluesta, vähän tahmaista. En saa myöskään oikein sympatiapisteitä tiristettyä edes etiketin peikosta. Mallas maistuu myös. Etiketissä mainitaan vielä että olut on Traditionally Crafted Legendary Ruby Beer, kyllähän tuon rubiiinin värin huomaa valoa vasten katsoessa. 500 ml, 5,2 %, 2/5

Koch Joachim Tume Lager

Ensimmäisen työpäivänkin jälkeen on syytä maistella yksi olut. Tallinnalaisen Kochin panimoravintolan tumma lager tuoksuu tummalta leivältä, perunalimpulta. Väri on kastanjanruskea, maku on kuiva ja syvä mallas. Ei ole huonoa, mutta ei nyt ihan juhlakamaakaan. Salakavalasti taittuu makeaksi, makua on mutta se on mallasta. 0,33, 5,0%, 3/5

Gambrinus Õllepood Radiaator Double Bock

Tarton olutkaupan Gambrinus Õllepoodin oma olut on kunnollinen double bock. Väritys on kastanjanruskea ja tuoksu on lievästi hedelmäinen. Maku on pehmeä ja makeahko, makeus taittuu sopivasti happamuuteen, eikä makeus ole liioiteltua. Hiilihappoa on mutta se on pehmeää ja mieleen tulee taas etäisesti sahti. Pitäisi kyllä päästä Tartoon shoppailemaan, vaikka ei tämä olut ole ihan Gambrinuksen omaa tuotantoa, vaan taitaa olla Vormsin panemaa. Etiketistä luin oluen nimeksi ensin rfidififitor, mutta ei sentään ollut rfid-olutta. 0,33l, 7,5%, 5/5

Svyturys Baltijos

Kastanjanruskea liettualainen Märzen Tamsusis olut hyppäsi ostoskoriin Viron-lautalla, taisi olla Viking Expressillä. Hieno väri ja siisti vaahto, tuoksu on maltainen ja maku on myös makea. Pullo on tyylikäs. Liettuaksi olut on alus, vähän vähissä on jutut tästä oluesta, jotenkin oluessa on jotain pisteliästä jälkimaussa, vähän limauttavaa. 0,5 l, 5,8%, 3/5

Spitfire Premium Kentish Ale

Pint of bitter, please. Shepherd Neame -panimo on nimennyt alensa kunnioittamaan brittihävittäjiä, The Bottle of Britain. Pubitunnelmaa tulee tästä kastanjanvärisestä humalaisesta oluesta. Maussa on aromeja, pippuriakin vähän niinkuin suolaakin. Suutuntuma on vähän ohut, mutta jälkimaku on painava. Korkeajännitysolut. 500 ml, 4,5%, 4/5

Gouden Carolus - Cuvee van de Keizer

Belgialainen jouluolut? Maistuu kastanjalta ja meripihkalta (kastanjalta maistamisesta on monta vuotta ja meripihkaa en ole ikinä maistanut). Sameaa ja makeaa, mutta ei mitään karamelliä tai mitenkään liian sokerista, maku jää vaan mukavasti pyörimään suuhun. Olut pannaan aina 26. helmikuuta, Kaarle V kunniaksi. Pullollisella on kokoa sopivasti 75cl ja 10% ja 5/5.