Vakka-Suomen Enigma Nouveau Blanche

Alkon hyllyltä nappasin kultaisen tölkillisen, ihan ulkonäön perusteella valitsin. Tölkin takana oli vielä joku erilliseltä  tarralta tuntuva selvitys, joten oletin että kyseessä olisi ollut joku ulkomaalainen hedelmäinen olut. Kotona sitten huomasin että tämähän on tutun uusikaupunkilaisen panimon witbier. Olut on väriltään vähän kupariintaittuvaan oranssia, vaahto on valkea ja nopea. Tuoksu on todella hedelmäinen tai hedelmäkarkkinen. Aika makeaa ja kukkaista, kipurajalla ainakin ollaan vaaleaksi olueksi, kun liikutaan täällä makeusasteen äärirajalla. Korianteria löytyy jälkimausta, vähän sinne kielen alle sellaista jää. 0,44 l, 5,0 %, 2/5

Big Belly Liquid Desserts 04 Juicy White Peach Cheesecake IPA

Hollantilaisen panimon IPA lähti Alkosta mukaan, koska panimon aiemmin maistelemani oli viime vuoden paras olut. Ipa on pronssista ja hivenen sameaa, vaahto käy nopeasti lasissa. Tuoksu on makean hedelmäinen, persikkajuustokakkua. Ipa ja juustokakku, aika erikoinen on yhdistelmä. Maku on makeaa, hedelmäistä, vähän persikkakarkkeja,  maitosokeria. Tunnelmaksi jää vähän sama kuin joku olisi työpaikalla laittanut kahvikuppiin jäynänä Hermesetasta, onkohan sellaista enää edes, muistikuva on kuitenkin jäänyt vahvasti. Erikoista olutta, ei nyt tähän tunnelmaan osunut. 33 cl, 8,5 %, 3/5

BBNo 01 Saison Cucumber & Juniper

Pien-kaupan ulosmyyntihyllyllä oli iso rivi mustia oluttölkkejä. Mustasta tölkistä kaatui kotona lasiin kirkasta vaaleata kuohuavaa olutta. Tuoksussa on kurkkua ja hitusen raparperia. Informatiivisessä etiketissä mainitaan että gini olisi inspiroinut tekijöitä. Cantaloupe antaa karkkimaista makeutta, mutta kyllähän se kurkku maistuu enemmän. Lopputulos on raikas ja helpostijuotava, mutta maukas olut. Katajaa, hmm, ehkä se on lievästi jälkimaussa, se on kuivattavaa. Hiivaa tässä pitäisi olla myöskin, jotenkin miedosti on hiivat saatu pyöristettyä.  Kurkkuolut, eihän tämän pitänyt voida edes olla hyvää, mutta on vaan, ei ennakkoluulot anna antaa täysiä pisteitä. 440 ml, 5,0 %, 4/5

Jelly Belly Draft The Original Gourmet Jelly Bean

Manflun kourissa on tyydyttävä nautiskelemaan vähän oudompia oluita. Jelly Belly Draft -pussi tarttui mukaan lontoolaisesta karkkikaupasta. Pussi on amerikkalaisen karkkitehtaan idea. Ensin mietin että tämä on varmasti Suomessa kiellettyä, kun tässähän houkutellaan lapset juomaan olutta, mutta sitten muistin liköörikonvehdit, eli ei voikaaan olla kiellettyä. Papanat ovat maissinjyviä isompia, keltainen väri viittaa kyllä olueeseen. Ei ole vaahtoa. Maku on todella makea, hunajaa ja siirappia ja sokeria (4 kcal / papana). Kyllä tästä porttiteorian tueksi saa todisteita, sillä alkaa todella tehdä mieli oikeaa olutta, siinä on ehkä karkin paras viittaus käärepaperin ohella olueeseen. Jälkimaku on tympeähkö, tekee mieli maistaa jotain makeaa ja näitähän riittää. Mausta en kyllä olutta löydä, mutta kaikkea pitää kokeilla. 99 g, 0 %, 2/5

Põhjala Cellar Series Taara Avita! Rum Barrel Aged Stout

Tarton olutkaupasta ostettu matkamuisto piti ottaa maisteluun, kun Alkossa käydessäni huomasin että samainen oluthan on myös Alkon hyllyillä. Olut on täysin mustaa, hidasliikkeistä, siirappimaista, vaahdon päälle puserretut pullon viimeiset tipat jäivät kellumaan vaahdon päälle. Kuohuviinimämmin maku on rommikarkkimainen, makeutta, mallasta, tummaa hedelmää, limppua. Rommi maustaa olutta mukavasti, alkoholi vähän puskee esille vai onko se vaan tuo rommi. Maku on täyteläinen ja koko suuntäyttävä, slow beer, ei heti toista tällaista pullollista perään. Tuntuu jotenkin ylimakealta, mutta toisaalta taas ei, jotenkin sokeri vähän pistää nieluun. 0,33 l, 10,8 %, 5/5

To Øl Goliat Imperial Stout

Olutblogistin painajainen tipaton (tai ipaton) tammikuu meinasi konkretisoitua, kun flunssa pukkasi päälle oikein kunnolla. Onneksi tipattomuus saatiin kuriin ja pullollinen olutta maisteluun. Synttärilahjaksi saadun yhden suosikkipanimon, To Ølin, kahvistoutin päätin palkita korkinavauksella ja maistelulla. Musta olut tuoksahtaa lakritsalta. Maussa jyllää kahvipapukarkit, pientä kuusenhavua leijuu taustalla, mutta sokerinen kahvi vei koko huomion. Olut on tahmeaa ja makeaa. Pientä humalaa jää jälkimakuun pyörimään, flunssanjälkeiseen tunnelmaan sopii rapsakka alkoholipitoisuus, alkoholin makua ei kyllä löydy. De Proefin panimolla tehty olut tai sen makeus jää pyörimään limaisena nieluun, ihan hyvällä tavalla siis. Mukava olut, ehkä pitää käydä Alkossa ostamassa säilytykseen pullollinen, makeus on kyllä aika äärirajoilla. Join oluen aika kylmänä, varmasti erilaista lämpimämpänä. 33 cl, 10,1 %, 4/5

Ultrapres Beer Liquor

Todellista erikoisolutta maistelin karkoittaakseni pientä orastavaa flunssaa. Belgialaisen panimon älynväläys on tehdä oluesta likööriä, okei. Maku on makeaa, kuin suoraan niistä kahvipapukarkeista, joita ainakin joskus myytiin ruotsinlaivalla. Olutta lienee eniten nimessä. Tämä pitäisi lämmittää ja juoda kermavaahdon kanssa. Kyseessä on siis olut, joka onkin likööriä, joka haluaisi ollakin kahvia. Ihan mukavan väkevältä maistuu. Ei mennyt kyllä koko pullollinen. Voiko tätä edes arvostella, harvemmin tulee juotua kahviliköörejä? No tätä ehkä tulee juotua vielä harvemmin, kun oli Jannen hiivanäytetilaus. Kiitos Jannelle. Sarjassa kahvilikööriä: 70 cl, 20%, 4/5

Pivovar Herold Wheat lager

Tsekkiläisessä vehnälagerissa (sellaistakin siis on) tuoksahtaa kyllä nallekarkit tai hienoimmin sanottuna banaani. Jääkaappikylmänä tuo banaani varmaan korostuu, ei ihan kärkikastiin yllä, vaikka väri ja kuohu onkin ihan ykköslaatua. 50 cl, 5,0%, liikaa banaania 3/5