Pühaste Vari

Tarton Gambrinuksen Pühaste-hyllystä nappasin tämänkin houkuttelevan balttiportterin. Etiketissä mainitaan aasialaiset mausteet ja toffee, aika houkuttelevaa. Väri on mustaa, vaahto katoaa hetkisen kuohuttuaan vaalean ruskeana. Tuoksussa on mausteita laidasta laitaan, lakritsia ja mallasta nyt ainakin.  Maussa on makeaa paahdetta, tummaa suklaata, kanelia, korvapuustia, alkoholia, piparkakkua, soijaa, pippuria ja varmaan jotain muutakin, päällimmäisenä leijuu hento toffee.  Maisteltavaa riittää, nopeasti alkaa lämmittää poskia ja korviakin. 0,33 l, 10,5 %, 5/5

CoolHead Brew Triple Apple Crumble Nordic Sour

Viikin matkamuisto on väriltään tummaa oranssia, vähän niin kuin entisaikojen appelsiinimehutiivistettä. Tuoksu on hapanta omena, maku on samaa. Happamuus on soveliasta. Kardemummaa ja kanelia löytyy omenien alta, niin kuin etiketti vähän vihjasikin. Hapanta ja kirpeää, silti jotenkin oudon helppoa ja raikastuttavaa. Ollessani panimolla matkamuistoja valitsemassa, satunnainen oluttietäjä ehdotti että tätä kannattaa ottaa, on sen verran outoa. Oikeassa oli. 330 ml, 8 %, 5/5

O'Hara's Winter Star Spiced Pale Ale

S-marketin oluthyllyn yläosasta nappasin irlantilaisen talvioluen. Korkin avaamisen jälkeen tulee miellyttävä humalainen piparkakun tuoksu. Vaahtoa on vähän. Väri on kuultavan piparkakkumainen. Ensihörppy esittelee kanelia, joka kuivattaa kokonaisuutta, piparkakkutaikina katosi.  Kokonaisuus jää katkeraksi. 500 ml, 5,0 %, 3/5

Sori Hybrid Treats Vol. 1: Cinnamon Bun & Coffee

Työviikon päätteksi päätin palkita itseni vähän vahvemmalla oluella. Tallinnalainen stout on melkein mustaa eli tummanruskeaa, vaahto on pikainen. Tuoksuu punaviiniltä ja kahvilta. Maku on ensin makeaa, kahvia, vähän kanelin kitkeryyttä, alkoholia. Ei ole liian makeaa jälkiruokaolutta, tätä jaksaa hörppiä pidempäänkin. Suklaata ja paahdetta paljastuu, hyvällä tavalla viinimäistä.  Paahde tasaa makeutta lopulta. 33 cl, 12,0 %, 5/5 

Burley Oak Thrills Thicction Blueberry, Strawberry, Raspberry Cinnamon Baked French Toast

Pien-kaupan hyllyltä valitsin itselleni haasteeksi vähän erikoisemman oluen. Mustikkaa, mansikkaa, vadelmaa, vaahterasiirappia ja jotain kanelipullaa, noistahan syntyy hyvää olutta. Väri on mielikuvissa punaista, mutta oikeastaan ruman  ruskeaa. Vaahto katoaa kokonaan. Tuoksu onkin yllättäen jotain makeaa pullaa, jotain mausteita, eiköhän se ole kanelia. Maussa on kanelia, pullaa ja marjoja. Lopputulos makeaa ja vähän hapanta. Amerikkalainen panimo on kyllä heittänyt erikoisen keitoksen, aikamoinen jälkiruoka. Onkohan tämä nyt aika pahaa vai aika hyvää? 1 pint, 5 %, 4/5

Spaten München Dunkel

Alkon hyllyllä huomasin, vai olikohan se kuitenkin S-marketista,  aika rumaetikettisen müncheniläisen panimon dunkkelin. Väri on läpikuultavaa kanelia, vaahto on nopea, meni oikeastaan havainnoimatta kokonaan. Tuoksussa on mallasta. Maistuu maltaalta, aika ohutta. Ei mitään yllättävää, pientä marjaisuuden kaikua, makeus on hillittyä, vähän tylsää. 500 ml, 5,1 %, 2/5

Nøgne Ø Hvit Jul

Jouluolueksi nappasin Tiiriön Citymarketista norjalaisen maustetun vehnäalen. Väri on kuultavaa kultaa ja vaahto on valkeaa. Tuoksussa on mausteita reilusti, olisiko vähän sitrustakin. Maistuu mausteilta. On kyllä koko maustelaatikko kaadettu mukaan. Kokonaisuus on pistävän kitkerä. Taitaa olla neilikkaa, kanelia, kardeumummaa ja kitkeriä humalia ja hiilihappoa. Ei kyllä osu kokonaisuus lähellä hyvää, oikeastaan pahaa. 0,50 L, 4,5 %, 1/5

Vallilan Gose

Vallilanreissullani ostin paikallisesta kaupasta muutaman matkamuiston. Hesarissa oli sitten gose-ranking ja matkamuistoni valittiin parhaimmaksi. Pakkohan pullollinen oli napata. Oluen väri on kultaista kiillettä, vaahto vierailee pikaisesti. Tuoksussa on syvyyttä, hedelmää ja kanelia. Ensihörpyllä jää kaipaamaan kuplia, vähän lauhaa. Maussa on sellainen maalaisoluen leppeys, vaikka Vallilla ei ole mitään maalaismaisemaa. Hesarissa sanottiin että maussa on umamia, se onkin miellyttävä lisäys oluen makupalettiin, kyllä tässä sellainen suuta täyttävä kokonaisuus onkin. Sitruuna, korianteri ja suola, kyllä niitäkin löytyy, happamuus on sopivaa. Gosea on tullut juotua aika paljon. Oluttyyli on omanlaisensa, maistuukohan kaikki vähän samalta. Voisihan tällaisen toisenkin maistella, jossain Vallilan uumenissa. 33 cl, 5,0 %,  4/5

Flying Dutchman Wake the Hell Up You Can Sleep in the Coffin Hazelnut Cappuccino Porter

Suomalaisen kiertolaispanimon Belgiassa panema portteri on ruskean mustaa ja sen muodostama vaahto on tiheää beigeä. Tuoksu on kuin vierailu kahvimyllyn sisällä. Oluessa onkin käytetty indonesialaisia ja kolumbialaisia kahvipapuja, vaniljapapuja ceylonilaista kanelia ja amerikkalaisia tammilastuja maustamiseen.  Maku on aika kuivan kahvinen, vähitellen kaneli löytää makunystyrät. Paahteinen mallas jää vähän kahvin varjoon, kun ne yhdessä muodostavat vahvan rungon muille mausteille. Kyllä joulunodotus on hienoa aikaa, kun voi maistella tummia oluita. 330 ml, 7,5 %, 4/5

Teerenpeli Jouluolut Piparilager

Piparilager, mielikuvituksella ei ole onneksi rajoja, mutta pipari ja lager, tietysti ne voi sovittaa yhteen. Olut on hennosti piparinväristä, vaahto on valkoista ja katoavaista. Ensinuuhkaisulla kovasti tuoksuu piparilta. Maku on mausteinen, pipari itsessään katoaa ja esille hyppäävät kardemummat, kanelit ja muut piparimausteet, jotka muuttavat tuoksutkin ennemmän maustehyllyltä tuleviksi, etiketissä mainittiin vielä neilikka. Lopuksi vielä vähän valkopippuria, se sekoittaa pakkaa mukavasti. Erikoinen jouluolut on, nimi sai vähän mielen ensin harhailemaan, ehkä Piparimaustelager olisi parempi nimi. Sopii hyvin joulunvalmisteluhetkiin, mukava lämmin maku jää lämmittämään, tulee mieleen Fireball-viskilikööri. 33 cl, 5,0 %, 3/5 

Mikkeller Spontan Triple Cherry

Mikkellerin verkkokaupan Beer Mail -laatikko aukesi ja ensimmäiseksi juhannusolueksi arvoin Belgiassa De Proefin laatupanimolla tehdyn kirsikkaisen sourin. Väri on syvän tummanpunainen, melkein violettinen. Vaahtoa ei juuri jää näkyviin. Tuoksu on kirsikan ja kanelin sekoitusta, sellainen saksalainen sitkeähkö joulukakku tulee mieleen. Avattuani oluen huomasin että tämä spontaanisti käynyt olut olisi säilynyt vuoteen 2030 saakka, no ei säilynyt.Maku on kirsikkainen, kyllä sitä jouluista kakkua jää makuunkin. Maku on vähän jopa kahvinen, kevyesti hiilihapotettu, kirsikkainen, hapan  vahvamehuolut. Olihkohan tämä ihan paras juhannusolut. Erikoisolut muuttaa mielikuvaa juotaessa aina vaan paremmaksi. Ei löydy kyllä mitään hiivajäämiä tai ylimääräisiä makuja.  375 ml, 8,9 %, 4/5

Zagovor - AF Brew - Pühaste Trinity In Black Imperial Stout

Aktiivisen perjantai-päivän kruunasi atk-opetuksen 35 vuotta Hämeenlinnassa -juhlinta ja sen älkeen mielestäni ansaitsin yhden kunnon oluen. Olut on moskovalaisen, pietarilaisen ja tartolaisen panimon yhteistyö. Tietysti tuloksena on täydellisen musta ja öljyinen olut. Vaahtoa ei jaksa syntyä.  Etiketti kertoo että kanelia on käytetty ja sen voi jo haistaa. Lisäksi tonkapapuja ja vaniljaa on käytetty maustamisessa. Alkoholin kyllä tuntee jälkimaussa. Suutuntuma on aika paahteinen, öljyisen ja tiiviin  makea, vaniljainen ja suklainen. Olut rauhoittaa koko kropan, ei ole kiirettä tämän kanssa. Raskasta kamaa.  IBU 50, 0,33 l, 12,5 %, 5/5 

Trappistes Rochefort 8

Juhannuspäivä olikin helteiden jälkeen vähän viileämpää, joten oluen piti sitten olla vähän tummempaa. Belgialaisen trappistiluostarin munkkien panemaa olutta yleensä pidetään yhtenä maailman parhaista. 8 on yksi panimon oluista, muut ovat ainakin 6 ja 10. Mielikuvitus ei nähtävästi lähde laukkaamaan munkkiluostareissa. Olut on likaisen ruskeaa. Vaahto on vaaleaa ja heikkoa. Maku on mausteinen, makea, vain lievän humalainen ja hedelmäinen. Vaikeampaa on eritellä mitä hedelmiä tuossa sopassa oikein on. Taatelia ja jotain kanelia on jälkimaussa. Jälkimaku on ovelan mausteinen. Juhannuspäivä päättikin sitten lopulta vaihteeksi  heittää helteisen auringonpaisteen takaterasille, näköjään munkit ovat tottuneet vaihtelevaan säähän sillä olut sopii pilviseen ja helteiseen säähän. Makeaahan ja vähän rusinaistakin tämä on, mutta hienostuneesti. Kyllä tämä lopulta vaan paranee koko ajan, suuhun jää sellainen mausteporina.  33 cl, 9,2 %, 5/5

Pühaste Maskeraad White Stout

Pullollinen vähän erikoisempaa olutta sopi loman alkuun. White Stout onkin täysin uusi olutlajike tässä blogissa. Nyt ollaan sen verran erikoisen oluen kanssa tekemisissä että piti oikein tarkkaan miettiä kuuluisiko tämä juoda kylmänä vai lämpimämpänä. Päädyin jääkaappilämpötilaan, kun yritin oluen väritystä nähdä ruskean lasin läpi, luulin olutta vielä vaaleammaksi. Kaadettaessa olut paljastuukin aika ruskeaksi, sahtimaiseksi, vaahtoa ei synny. Tuoksussa on kahvia reilusti, etiketissä on mainittu tallinnalainen Kokomo-kahvipaahtimo. Tonkapapua on myös käytetty, se antaa aika hienostunutta makua. Googlettelin oikein tonkapapua. Kaakaotakin on maussa, aikamoinen makupommi. Kanelikin heiluu mukana. Maku on vahva, alkoholia on reilusti, mutta se ei oikein maistu missssän. Tuoksu on todella voimakas, no maku myös, tuntuu vatsassa saakka. Pullollisen ostin Tarton Õllepood Gambrinuksesta. Pühasten etiketti on kyllä taas hieno. 50 IBU, 0,33 l, 10,5 %, 5/5

Põhjala Leevike Spiced Winter Sour

Keväinen perinteinen varastonsiivous huipentui tietysti terassiolueeseen. Maistelin talven viimehenkäyksillä virolaista maustettua talvihapanolutta, joka on nimetty punatulkuksi. Väri on epäsiistin punaruskeaa, vaahtoa on hetken, mutta se hiipuu vaimeaksi. Tuoksussa on jouluista kanelia. Maku on hapan, marjaisuus jää yhdessä kanelin kanssa vaikuttamaan. Etiketissä kerrotaaan, että mukana on käynyttä karpaloa, hibiscusta, hunajaa, paahdettua kanelia ja neilikkaa. Yritän noita kaikkia löytää mausta, mutta kyllä osa jää vaan havaitsematta. Joulutunnelma yllättää joka hörpyllä, piparkakkua. Onhan tämä aika pahanmakuista, mutta silti se onnistuu koukuttamaan. 0,33 l, 6,5 %, 4/5

Hedönist Harry Porter

Saimaalta tullut sponsoripaketti sisälsi hienosti nimetyn jouluoluen. Etiketin mukaan se saa kulkusesi kilisemään helkkyen ja välkkyen, tuosta tulikin mieleen Monkey Business -joululevy varmaan 10 vuoden takaa. Olut on mustaa ja päälle kertyy tyylikäs vaahto. Maitokauppavahvuisen oluen tuoksu on voimakkaasti kallellaan kaakaoon, vaniljaan ja kaneliin. Maku on kuivaa, vähän niinkuin tiramisu-leivoksen päältä vahingossa imaistua kaakaota kurkussa. Kuivaa paahdetta ja humalan katkeruutta, makeus on kaksipiippuinen juttu, onko sitä vai ei.  Erikoinen on olut kuten etiketissäkin luvataan. Jouluun sopiva erikoisuus, syöhän suomalaiset jouluna kaikkea outoa, lipeäkalaa, monen kilon kinkkuja, luumukiisseliä, lanttulaatikkoa ja rosollia. Kanelivaniljaporter sopii hienosti joukon jatkoksi. Sopii aperatiiviksi ja jälkiruoaksi. 330 ml, 5,5 %, 4/5

Kees Zeeuwse Bolus Stout

Testasin Alkon verkkokaupppaa ja ostin kolme hollantilaisen Kees-panimon olutta. Kätevää kun verkkokaupasta tilatessa saa ilmaisen pahvilaatikon, kun normaalisti Alkosta en ole onnistunut tinkaamaan edes ilmaista muovipussia. Kees-panimo on jäänyt mieleen vaan yksinkertaisesti huippuoluistaan ja eipä tämä ainakaan tee poikkeusta. Olut on mustaa ja vaahto on ruskeaaa. Tuoksussa paahdetta, suklaata ja tilkka konjakkia. Suutuntuma on vähän tahmea tai hidasliikkeinen. Suklaata, paahtunutta mallasta, lakritsaa, pehmeää, nämä laatusanat pälkähtivät päähän juodessa. Etiketissä mainitaan myös kaneli, sitä pitää yrittää mausta löytää. Alkoholi kyllä tuntuu. Kyllähän tämä on niin hyvää että vähän harmittaa kun vahvuus pakottaa rauhallisuuteen. 330 ml, 10 %, 5/5

Sori & Kees We’ll Always Have Paris

Helsinginreissun ensimmäinen pysähdys osui oivaan paikkaan, Sori Taproomissa on huippuruoat ja olutvalikoimasta ei pääse valittamaan. Mahtavat soosit ja pikkunapostelut, isompia ruokia ei lounaaksi tullut kokeiltua, mutta idea tuli selväksi, hyvää on. Taateleita, kookosta, chiliä ja tonkapapuja lupasi tarjoilija. Aika viileänä tarjoiltiin, yritän malttaa, mutta ei oikein onnistu, vaikka ravintolan kulmapöydässä onkin kivan urbaanit näkymät. Väri on musta, vaahtoa ei ole. Tuoksu on kookosta. Maku on lievää kahvia ja reilumpaa kookosta. Jälkimaussa heiluu hennosti chili-lippu. Vahvaa on ja täyteläistä, olutmentori Jannen sanoin jälkimaku on mielipiteitä jakava. Lieneekö tonkapavut jotka aiheuttavat jotain sekavaa homeisen kanelin tunnelmia. Kokonaisuus on tasapainoinen, makuista, lämmin, kahvinen ja mutta vähän outo. 0,3 l, 9,5 %, 4/5 

Pühaste Vaikus

Tartolaisen Pühasten panimon Oatmeal Milk Stout on mustaa ja lasissa päälle kertyy kahvikermamaista vaahtoa. Etiketti kertoo että mukana on Ceylonin kanelia, appelisiinin kuorta ja laktoosia. Kaneli maustaa olutta liköörimäiseen suntaan. Mausteisuus on sana joka hyppää mieleen. Pieni pistävyys pilkahtaa välillä, mutta kokonaisuus on silkkiä. Makeutta on sopivasti, koska jostain ilmestyy humalat tasoittamaan makua. Lämmittää koko kehon, suuhun jää sopivasti tarve saada hetken päästä lisää. IBU 42, 0,33 l, 7,8 %, 5/5

Pühaste Lime Gose

Tallinnan reissulta matkalaukkuun hyppäsi suosikkipanimoni Lime Gose -olut. Se on vähäalkoholinen sitrusjuoma tai siis oluthan se on. Kuplintaa lasissa on reilusti ja vaahto on kestävä, valkoinen, tiivis hattara. Maku on todella limemäinen ja mukavan hapan. Jotenkin mieleen tulee sana keksimäinen, kun yrittää maistella limen takana olevaa makua. Lopuksi suuhun jää vähän suolaa, joka on etiketin mukaan peräisin Himalajalta.  Miellyttävää juotavaa, vienosti saippuaa, vähän mausteita, kaneliomenaa. IBU 12, 0,33 l, 3,8 %, 4/5