Thisted Bryghus Double Brown Stout Limfjordsporter

Tanskalainen panimo on lätkäissyt etikettiin varmuudeksi porterin ja stoutin, molempi parempi. Musta olut kermaisella vaahdolla rauhoittaa mainiosti joulupukin odotusta. Etiketissä mainitaan lakritsa, mutta tuoksussa tuntuu mieluummin konvehti. Paahteisuus on juuri sopivaa, maku on täyteläinen ja miellyttävä. Lakritsan voi aistia, jos on tarkka. Jännää kuplintaa jää jälkimakuun, katkeruus on hillittyä, vähän kahviakin. Ei tähän kyllä kaipaa mitään, eikä poiskaan uskaltaisi ottaa mitään, melko täydellinen pehmeä silkkinen olut.  330 ml, 7,9 %, 5/5

Prykmestar Porter

Loman alkamista päätin juhlistaa tummalla oluella, jonka löysin Alkon hyllyltä. Vakka-Suomen panimon portteri on tummaa, mutta aika läpikuultavaa. Tuoksussa on reilusti mallasta. Maku on maltainen ja sahtinen. Ohuus ja nopealiiikeisyys häiritsevät alkuun, mutta makua on kuitenkin sen verran reilusti, että häiriötekijät unohtuvat. Savu-Katajaa alkaa jotenkin kaivata. Jotenkin väärällä tavalla makeaa, tai ei nyt vaan maistunut. 33 cl, 7,5 %, 3/5

Maku Golden Ale

Viikon päätteksi piti vielä yksi olut testata. Korkinavauksesta tuli todella vaimea pihahdus. Maku on sitruunainen, vähän hapan. Oluen väri oli vähän samean kultainen. Terassioluthan tämä olisi, tänään kävin kyllä terassilla luomassa lumia. Nyt terassi ei kaivanut tätä olutta, mutta tämä olut kaipaisi J. Karjalaisen Oi mikä ihana ilta -biisin tunnelmaa ja kesäistä terassia. Ilta-auringossa olut näyttäisi vielä tyylikkäämmältä. Pieni ohuus vähän häiritsee, outoa sillä makua kyllä on, ehkä tieto maitokauppavahvuudesta vähän lisää mielikuvaa. Mutta kyllähän toista tällaista alkoi tehdä mieli. Tämäkin olut tuli panimon lahjalaatikossa, jossa oli tästä oluesta myös tölkkiversio. 0,33 l, 4,5 %, 4/5

Tsingtao 1903 Augerta

Kiinan agentin setistä valitsin parhaimman näköisen oluen. Tölkissä olikin sellainen vanhanaikainen repäisykorkki, ihan nostalginen tunnelmahan siitä iskeytyi. Olut on vaaleaa, varmaa, ei todellakaan yllätyksiä. Metallinen maku, mutta muuta makua ei sitten löydykään. Ehkä tätä menee Kiinan helteissä helpostikin muutama tölkillinen, Suomen tammikuisessa liukkaudessa ei kaipaa toista. Mukavaa näiden kiinalaisten oluiden nimien arvailu on.  500 ml, 4,7 %, 2/5

Pühaste Mosaiik Vienna IPA

Tuoksu on sitrusta, maku on humalan ja appelsiinin tasapainottelua, vähän liian helppoa, ajattelin ensin. Sitten huomasin liika-analysoinnin iskeneen pintaan. Maussa on sopivasti, ei liikaa, kulmaa, lasin tyhjentyessä huomaa että kaipaa jo valmiiksi toista lasillista. Bryggeri-ravintolassa Helsingissä kait olisi, mutta olisihan tämän hankkiminen hyvä syy käydä Tartossa. Oranssin oluen pehmeys ja matalahko hiilihappoisuus takaavat helpon nautittavuuden. 0,33l, 6,4%, IBU 55, 5/5

Westheimer Weizen

Samean ruskeaan taittuvaa saksalaista vehnäolutta maisteltiin terassilla kesän alkamisen kunniaksi. Maistuu lievästi vehnäoluelle, vähän niinkuin ikävästi sanottuna väljähtyneeltä. Poissa on se vehnäoluen homejuustoefekti. Joskus ajattelin että hyvä vehnäolut on samalla lailla pahanmakuista, niin kuin hyvä homejuustokin. Kuka on mahtanut olla se ensimmäinen hullu, joka sanoi niistä että tämä on hyvää. Jälkimaku on ok, mutta jotain lisää kaivataan, vaahto on hieno. Liian helpostijuotavaa, aika outo kritiikki. 0,5l, 5,0%, 3/5