Synttärijuhlinnan päätyttyä hiljennyin mustan stoutin kanssa. Vaahto on rauhallista ja beigeä. Tuoksussa on enemmän suklaata kuin kahvia ja vaniljaa. Maussa asiat on ehkä toisinpäin. Ensihörppy todistaa että nyt on hiljentymisen arvoista juomaa. Paahdetta, kahvia ja lopulta ripaus humalointia, ehkä sieltä vaniljaa lopulta löytyy myös. Herkullinen makuelämys, jossa ei muista että alkoholiakin tässä on reippaasti. Ostin oluen Alkosta. 330 ml, 11,0%, 5/5
Olutkellarin perältä nappasin yhden vanhan aarteen, skottilaisen bourbontynnyrissä kypsytetyn mustan ja vähävaahtoisen stoutin. Pullollinen on sen verran vanha että siinä on panimon vanha logokin, nostalginen backslash blogin alkuajoilta. Tuoksussa on mallasta, rusinaa ja mämmiä. Maku on voimakas, pehmeää viskiä, paahdettua mallasta, paahtokarkkia, maitokahvia, tumma suklaata ja lievästi alkoholia. Pelottavan helposti voi juoda. Jälkimaussa on maltaisuutta, hedelmiä, viskiä ja lämpöä. On kyllä aikamoinen herkku. 330 ml, 15 %, 5/5
Tallinnan Peetri Selveristä viime perjantaina nappasin etätyöviikon evääksi ukranalaisen yllätysoluen, nyt tiedän että etiketissä mainitaan että kyse on american red alesta. Olut on tumman punaruskeaa mahonkia ja vaahto on iso, tiivistä ja komeaa, vähän likaista beessiä. Tuoksu on maltainen, vähän kypsiä hedelmiä ja pähkinää. Maku on tuoksun linjoilla, mukana on myös kahvia, eli aika paljon on makuja. Makeaa ja samalla vähän humalaista, sopivasti. Tämä paranee joka hörpyllä. Jälkimaku on humalainen, houkuttelee hörppimään. 35 IBU, 0,33 l, 5,8 %, 5/5
Tallinnalainen imperial stout kaatuu lasiin hitaan ja raskaanoloisena. Väritys on musta, vaahtoa ei juuri synny ja se katoaa heti. Tuoksu on mämmiä ja karamelliä. Maussa on makeutta, kahvia, suklaata, toffeeta ja kookosta. Maku on vahva ja vahvuuden tuntee mahassa saakka, kun olut sinne saakka hitaasti valuu. Aika vahvaa ja makeaa, pikkuhiljaa tätä pitää hörppiä. Kookos jää lopulta taustalle. 330 ml, 12,5 %, 5/5
Bratislavalaisesta 100-olutta baarista ostetun matkamuistotölkillisen etiketissä sanotaan että tonka- ja kaakaopapuja voisi olla tässä mustassa oluessa mausteena. Vaahtoaa maltillisesti tiiviillä kuplinnalla. Tuoksussa on tonkapapuja. Erikoinen papuhan tuo tonka on, en ole ikinä tietääkseni sitä maistellut muualla kuin oluessa. Sinne se sopii yleensä. Mausta löytyy tietty sitä tonkaa, ehkä kanelia ja jotain omenaankin viittaavaa. Suutuntuma on yllättävän ohut, makua on kyllä paljon. Suklaata ja kahvia olut vähän matkii. Pieni vetisyys tuo helppoa juotavuutta, mutta oikeastaan ei sitä tässä nyt tarvittaisi. Laktoosin tuoma makeus pysyy aisoissa. EIhän tämä nyt olekaan huonoa, vaan taidokkaasti tehtyä stouttia. 0,5 l, 6,5 %, 4/5
Musta virolainen stout kuohuaa beigenä. Tuoksuu paahdetulta, kahvilta, maltaiselta ja utuisen makealta. Ukranalaisen sanonnan mukaisesti näitä auringonkukansiemeniä ei laitettu taskuun, vaan niitä on käytetty paahdettuna tässä paahteisessa oluessa. Maku pyörii samalla akselilla kuin tuoksukin, paahdetta, mallasta, kahvia, pientä makeutta, jälkimauksi kuitenkin kuivuutta. Loppua kohti olut paranee, tasapainoiseen makuun tottuu. 330 ml, 7 %, 5/5
Toin Tarton matkamuiston Hämeenlinnasta vähän lähemmäs kotiaan ja nautiskelin virolaisen kahviportterin Espoon Lansassa tai Kilossa. Olut on mustaa, kuohu on ruskeaa. Tuoksusta löytyy vaniljaa ja makeaa suklaata, vähän toffeetakin. Olut kuplii pelottavan paljon, mutta hörppäilyn jälkeen ei ole tietoa hiilihapoista. Maku on Kokomo-paaahtion guatelamalaisten Nueva Era -kahvipapujen myötä kahvinen ja hitusen myös makea, paahteinen, lievästi katkera, lempeä ja miellyttävä. Etiketti on kyllä hieno kuten itse olutkin. 0,33 l, 6,5 %, 5/5
Musta stout tuottaa nopean vaaleanruskean vaahdon. Kapea tölkillinen löytyi joskus Alkosta. Tuoksusta erottuu voimakkaasti kahvia ja suklaata, vähän jopa vesi herahtaa kielelle. Tunnustan että nautiskelin tämän, mieluummin jälkiruokaoluen, saunan päälle, tuntui vaan sellaiselta. Eihän tämä todellakaan ole saunaolut, mutta kyllä tämä rauhoittaa. Etiketissä mainitaan myös amaretto, sitä en ehkä löydä kahvin ja suklaan joukosta, mutta kyse lienee nyt hiustenhalonnasta. Kokonaisuus on jotenkin juhlallinen. Suklaa vähän kuivattaa makeutta, kumpaakaan ei ole liikaa. Alkoholi on piilotettu. 330 ml, 10,4 %, 5/5
Tummaa tai mustaa portteria Tartosta kaatui tuoppiin saunan jälkeiseen vilvoitteluhetken rentouttajaksi, olihan takana raskas työ blogin kadonneiden kuvien korjaamisessa: mikä Bloggeria mahtoi oikein vaivata. Vaahto oli illan tummetessa arvioitava vain nopeahkoksi. Tuoksussa on kahvia, mistä sitäkin olueeseen aina riittää. Paahteisuutta löytyy myös. Maku on pehmeä, varmistetaan vielä että on pehmeä. Kahvia ja mallasta hiipii makunystyröihin. Etiketissä puhutaan kaurapuurosta, ehkä pitää huomenna keittää aamupalaksi kaurapuuroa. Ostin oluen Tarton Gambrinuksesta, mutta tätä taitaa olla saatavilla ihan kaupoistakin, ostan. 0,33 l, 5,5 % , 5/5
Sahtipanimon portteri on mustaa ja vaahto on rusehtavaa. Tuoksussa on kahvia ja lakritsia, paahdetta. Maku on kahvimaista, vähän lakua ja paahteisuutta on reippaasti. Onnistunut kokonaisuus täydentyy vielä mausta tutulla jälkimaulla. Mukavan täyteläinen olut soljuu nieluun helposti, olisiko vähän kaivannut makeutta, toisaalta ei. 440 ml, 5,2 %, 4/5
Humalove-panimon 7-vuotissynttäriolut on musta jälkiruokastoutti, jossa on etiketin mukaan kahvia, tonkapapuja ja vaniljaa. Olut on mustaa ja sen kuohu on ruskeaa. Tuoksu on tonkapapuinen, makean suklainen ja maltainen. Maku on samankaltainen, alkoholi vähän puhaltaa sivustalta, se ehkä rauhoittaa makeutta. Makua on todella runsaasti, makeutta, kahvia ja tonkapapuja löytyy lupausten mukaisesti, sen verran runsasta että nautiskelu hidastuu maksimaalisesti. Viilentää ja lämmittää yhtaikaa. Pullollisen ostin Alkosta. 330 ml, 11,0 %, 4/5
Alkon hyllyllä oli muutama brittiläisen laatupanimon olut. Maisteluun valitsin pikimustan pekaanipähkäpiiras-stoutin. Vaahto on kevyttä mutta runsasta ja katoavaista. Tuoksu on toffeinen, kahvinen, paahteinen, makea, maltainen ja mitä vielä. Maku on tuoksun vaimeampi versio, vähemmän makeutta enemmän kuivuutta ja suklaata. Jälkimaku on jotenkin kupliva, kuivahko, mutta alun tuoksua mukaileva. Pähkinäisyyttäkin ilmestyy mukaan. Kyllä tätä pitää maistella lisää. 440 ml, 8 %, 5/5
Baskimaassa pantu Imperial stout oli Bier Bierin hanavalikoiman viimeinen olut. Se on pikkumustaa ja niukka vaahto on ruskeaa. Tuoksuu kahvilta ja suklaalta. Maku on makea, kahvinen, kanelinen, suklainen ja kylmänäkin lämmin. Aika täyttävää, alkoholi ei makeuden alta maistu ja makeus pysyy kohtuullisena kahvin, tonkapapujen ja suklaan alla. 0,3 l, 10 %, 5/5
Tarton matkamuisto tuoksui pullollisen suusta maltaalta ja suklaalta. Lasiin kaataessa olut näyttäytyy pikimustalta ja raskaanoloiselta. Vaahto on vähäinen hidas ruskea kerrostuma. Lasista ennen hörppyä selkenee hajuaistillekin että kyllä tässä on hondurasilaista kahvia mukana reippaasti. Maku on mallasta ja kahvia, pientä poreiluakin. Suklaata vähän, vähemmän tummia hedelmiä, hiukan mausteita, makuja on joka huikalle. Kahvilikööriksikin tätä voisi kutsua. Ei tällaista olutta taida moni muu osata tehdä, melkein itkettävän hyvää. 0,33 l, 11 %, 5/5
Työviikon päätteksi päätin palkita itseni vähän vahvemmalla oluella. Tallinnalainen stout on melkein mustaa eli tummanruskeaa, vaahto on pikainen. Tuoksuu punaviiniltä ja kahvilta. Maku on ensin makeaa, kahvia, vähän kanelin kitkeryyttä, alkoholia. Ei ole liian makeaa jälkiruokaolutta, tätä jaksaa hörppiä pidempäänkin. Suklaata ja paahdetta paljastuu, hyvällä tavalla viinimäistä. Paahde tasaa makeutta lopulta. 33 cl, 12,0 %, 5/5
Tartolainen chilistout-tölkki valikoitui iltaolueksi lähikaupan valikoimista Tarton Rüütlillä. Olut on mustaa, vaahto hävisi liian nopeasti tai sitä ei sitten syntynytkään. Tuoksussa on reippaasti kylmää kahvia, hippusen makeutta ja paahdetta. Ensi huikka antaa chilinpoltetta aika nopeasti. Toinenkin hörppy toistaa faktaa, hei tässä on chiliä, olisko vähän suklaata ja kahviakin, appelsiinia lupaili etiketti, sitä en maistanut, ehkä onneksi. Niin on vahvaa tulisuutta että kyllä tätä pitää pari ostaa olutkellariinkin. 0,33 l, 7,5 %, 5/5
Lissabonin viimeisen tuliaisen nautiskelin takaterassilla ihaillen kevään tuloa, jota tietty piti vähän itse ensin avustaa. Portteri on tukevan mustaa ja kuohuaa reippaasti. Tuoksuu paahdetulta maltaalta, tupakaltakin. Liukkaanoloinen olut maistuu vähän kahvilta ja lakritsalta, paahdettu mallas on kuitenkin pääosassa. Maku on pehmeä, Maku on pehmeä ja ei liian makeaa, humalat napsahtavat jälkimaussa kitalakeen. 33 cl, 8,5 %, 5/5
Helsinginreissu pääsiäisenä kiertyi Espalle ja vihdoin tuli poikettua Pyynikin Taproomiin. Olueksi valitsin baarimikon suosituksesta tai okei toiseksi olueksi valitsin erikoisemman skotlantilaisen viskitislaamo Springbankin Longrow-viskitynnyreissä maustuneen Imperial Stoutin. Pikimusta olut söpössä pikkutuopissa tuoksuu savuiselta maltaalta. Pyynikin tapaan olut on kylmää. Maku on viskiä, savua, mallasta, makeutta, kahvia, vaniljaa ja suklaata. Alkoholi pistää punaa poskiin. Näppärä ja tiivis jälkiruokaherkku. 2 dl, 11,5 %, 4/5
Musta turkulainen imperial stout vaahtoaa paksulla ruskealla kermaisella vaahdolla. Tuoksussa on kahvia, paahteisuutta ja humalia. Ensihörppy paljastaa pehmeyden, paahteisuus täydentyy humalien katkeruudella. Voimakas maku vilahtaa alkuun vähän jopa makean hedelmäisyyden puolella, mutta kääntyy lopulta katkeraksi ja hiukan yrttimäiseksi. 330 ml, 9,0 %, 4/5
Jokakeväinen keväänedistämistyö paljasti lumen alta terassia. Sen kunniaksi avasin joululahjapullollisen. Sisällä oli kööpenhaminalaisen pubin ja tanskalaisen ja amerikkalaisen panimon yhteistyötä. Olutta on kypsytetty bourbon-tynnyreissä ja sen kyllä huomaa. Väri on tumman mustanruskeaa, eikä olut kuohua. Tuoksuu suklaalta ja kahvilta. Tuntuu suussa öljyiseltä, ei poreile, tyylikästä paahteisuutta ja täyteläisyyttä. Viski tuntuu ja maistuu, se antaa taustapotkua, ei hallinnoi liikaa vaan tasapainottaa makeutta. Tumma suklaa ja kahvi lisääntyvät toistojen jälkeen. 37,5 cl, 8,8 %, 5/5
Tekstit
Kaikki kommentit
