Fuller's Vintage Ale 2014

Pullollinen.fi täytti tänään 10 vuotta, joten 1892. blogitukseen piti valita jotain arvokasta. Lontoolainen vuosikerta-ale oli helppo valinta, vaikka  vuosia sillä ei olekaan vielä 10. Oluen väri on ruskeaa ja aika sameaakin. Olut vaahtoaa nopeana rykäyksenä vaaleana. Tuoksu on makeaa hedelmää, vähän jouluista taatelikakkua. Maistuu ensin maltaiselta makeudelta, kyllähän sitä taatelikakkua on maussakin. Aika lämmittävää, täyteläistä ja täyttävää.  Humalat löytyvät lempeänä vasta jälkimaun jälkihuurussa. 10 vuotta, pistää vähän miettimään mennyttä ja tulevaa. Joskus päätin nimetä itseni huumorilla johtavaksi olutblogistiksi erästä paikkallista jääkiekkoanalyytikkoa mukaillen. Sen verran on tullut opittua että aika vähän sitä ymmärtää näistä oluista, Sihvonen kyllä ymmärtää jääkiekosta enemmän. Mutta täytyy jatkaa vielä tätä olutkulttuuriin tutustumista, luotan että vähitellen sitä oppii. En enää arvaa käyttää tuota johtava-nimitystä, sen verran on tullut opittua muilta blogisteilta. Juhlaolut on kyllä juhlavaa, olisiko siinä uusi nimitys juhlava blogisti.  500 ml, 8,5 %, 5/5

Pyynikin Bourbon Barrel Aged Imperial Stout

Huh, huh, nyt on kyllä herkkua. Oma käsitys on ollut aina se että olutta ja viskiä ei pidä mitenkään sekoittaa, siitä ei hyödy olut eikä viski eikä varsinkaan juoja. Mutta panimo lähetti tällaisen oman versionsa, ennakkotiedot muista blogeista ovat olleet kehuvia, ajattelin että eivät kyllä ymmärrä. Mutta nyt vaan otettava lusikka kauniisti käteen ja todettava että miten väärässä voi johtavakin blogisti olla. Olut tuoksuu maltaiselta ja lievästi viskiltä, lasiin kaadettaessa näyttää vähän ohuelta mustalta ja vaahto on lyhyt ja se jaa öljymäistä mielikuvaa luomaan oluen pinnalle. Sitten maku on täydellistä tasapainoa viskin, vaniljan, salmiakin, mallaksen, märkien hedelmien ja vienon humalan välillä. Täytyy hiljentyä nöyräksi, miten voi olla että alkoholi ei maistu, makeutta on juuri sopivasti liikaa. 33 cl, 13 %, 5/5

Pilsner Urquell Unfiltered

Suomen 2. lasillinen Pilsner Urquell Unfilterediä oli pelkkää vaahtoa Kappelin Kellarissa Suomen ensimmäisestä tynnyristä (kuva yllä ja alla).

Kerran vuodessa tehdään Plzenissä paluu juurille eli suodattamattoman oluen panemiseen. (Suodatus aloitettiin joskus 1850 paikkeilla, kun olutta alettiin viemään ulkomaille.) Nykyään suodattamaton olut sitten "pakataan" panimon itsetekemiin 25 litran palautustynnyreihin ja rahdataan mm Suomeen. 

Servaali tarjosi oluen ensi-illan medialle, olipa hauska kuunnella pöydässä olleita asiantijoita. Johtavankin oli nöyrryttävä.

Suomen 1. Tynnyrin avasi panimon laatujohtaja Kamil Ruzek.

Tynnyriin hakataan vasaralla hana sisään ja sitten ensimmäiset lasilliset ovat maitoa.
Sitten vähitellen rauhoittuu ja olutta lirutti hanasta mielellään. Olut valuu tynnyristä todella rauhallisesti. 

Tynnyri nro 1.

Suodattamaton Urkki on pehmeää, mutta voimakasta. Suodattamattoman oluen hiiva peittää aluksi humalan maun, mutta tynnyrin tasaantua alkavat maut löytyä. Suodatus kyllä muuttaa oluen makua, verrokkilasissa oli sitä perinteistä Urquelliä ja maistui aika erilaiselta vaikka olut on ihan samaa.

Pitkä jälkimaku maistuu suodattamattomassa tynnyrioluessa, jota ei pullossa myydä. Humalakin maistuu, mutta perinteisessä ehkä terävämmin. Kyllä tätä kannattaa maistaa, jos kohdalle osuu.

Tuopillinen, 4,4%, 5/5

Laško Club

Sarajevon Latinalaisen sillan kupeessa nautittu naapurimaa Slovenian olut Lasko rentoutti mukavasti. Osa olutblogisteista antaa pisteitä oluen sisällölle tarkasti, mielestäni unohtavat usein pullollisen ulkopuoliset tekijät. Johtavana olutblogistina otan tämänkin aina huomioon analyyseissäni. Laškon kerho-oluessa maistuu tšekkiläinen(?) humala ja orastava hienostuneisuus. Hyvää on, tietysti arvioon myötävaikuttivat päivän loistava seura: "judovanhemmat" ja varsinkin shoppailulta pelastaneet Diego  ja Pertti. 33 cl, 4,9%, 4/5

Laitilan Kievari Humalainen

Humalainen kyllä sopii tälle Laitilan oluelle nimeksi. Ovelasti humalan päälle tulee makeutta, mutta katkeruutta kuitenkin sopivasti. Perusväritys ja hyvä vaahto eivät ainakaan haittaa. Jotenkin tulee mieleen kuusiokoloavaimen varren poikkileikkaus tästä mausta. Olut on helpommin kaadettava kuin Georgia, jonka Suomi eilen kaatoi. Samaan aikaan eräs johtava olutblogisti sähläsi bloggaustensa kanssa, ehkä nyt menee oikein... 50 cl, 4,5%, 4/5

Lasko

Lapadin rannalla vietetyn lekottelun jälkeen lounaalla oli niin kova jano että olut kerkesi jo melkein tulla juoduksi ennen kuin muistin velvollisuuteni "johtavana" olutblogistina. Laskossa maistui sopivasti katkero, muuten aika perinteistä lageria, mutta jälkimaku on pitkä. 0,5l, n 5%, 4/5, jano lähtee. 

Peroni Nastro Azzurro

Peroni maistuu selvästi italialaiselle oluelle. Pehmeää ja raikasta ja sanotaanko hienostunutta, mikä sopii hienosti Johtavan kolumnin lukemisen painikkeeksi (Syyntakeettomien klubi). 33 cl, 5,1% ja 4/5