Kimito Brewing Ki-mi-to Superdry

Taalintehtaan satamaravintolasta ostin olutreissulla kemiöläistä olutta. Superkuiva kuohuaa paljon, mutta vaahto katoaa, olut jatkaa silti kuplintaa. Väri on kultainen, aavistus valkokultaa. Tuoksussa on ripaus hedelmäisyyttä, aika vieno tuoksu. Maku on nimen mukaisesti kuiva, aika mauton, vähän mallasta. Janojuomaksi on varmasti toimiva, ei sovi erityisesti mihinkää hifistelyyn. 0,33 l, 4,5 %, 3/5

Põhjala / Stillwater Rännak Gose

Virolainen gose on väriltään vaaleaa jaffaa, kuohu on harvaa ja nopeaa valkoista. Tuoksu on kukkainen ja varmasti mukana on myös kuusenneulasia. Maku on raikas ja ohut. Mausteisuutta löytyy, merisuolaa on hyppysellinen, sitrus maistuu myös. Maku on vähän lyhyt vähän ohutkin, happamuus on jälkimaussa kuitenkin raikasta. Kesäistä janojuomaahan tämä olisi. 33 cl, 4,5 %, 3/5

Anderson's Lemon Musk

Tartolainen matkamuisto-sour on väriltään vaaleaa oranssia, melkein kirkasta. Valkea vaahto muistuttaa sitruunasoodasta ainakin ääneltään. Tuoksu on sitruunasta. Maku on sitruunaista, suutuntuma on tuttua sitruunalimonadia. Maltaisuus on taustalla tai onko sitä oikeastaan ollenkaan. Sokkotestissä en kyllä tunnistaisi olueksi. I-olueksi kyllä ihan mukavasti makua. Janojuomana hellekeleillä toimisi varmasti. 0,33 l, 3,5 %, 4/5

 

Olarin Ostarin Rokkitähti Pils

Vaalean oranssi espoolainen pilsneri tuoksuu hedelmiltä. Maku on humalainen hillitysti, jotenkin tuli jano ensihuikalla. Poreilee reilusti. Mallas maistuu vähän pullavaltakin.  Aika kikkailematonta janojuomaa, saunan jälkeen maistuu oivalta. 330 ml, 4/5

Kirin Ichiban First Press

S-marketin ylähyllyltä nappasin japanilaisen lagerin, Saksassa tämä on valmisettu kuitenkin. Etiketissä sanotaan että panimo on ainoa joka käyttää First Press -menetelmää, eli mäski suodatetaan vain kerran kun muut suodattavat kaksi kertaa tai jotain tuollaista. Kirkas, kauniin kultainen olut tuoksuu oikein maltaiselta, nopea vaahto katoaa pikaisesti. Maku on maltainen ja hippusen makea. Aluksi tuntui aika mauttomalta, mutta kyllähän tämä on ihan perusohraa. Etiketti sanoo että mukana on myös maissia. Nautiskellessa välillä kyllä tuntuu aika ohuelta, hiilihappoa on sopivasti. Janojuomaa. 330 ml, 5,0 %, 3/5

Hedönist Sour Shandy IPA

Hedönistien IPA-4packistä viimeisenä tuli ulos shandy-IPA ja se sai kunnian juhlistaa loman jälkeisen ensimmäisen työpäivän päättymistä. Olut on vähävaahtoista ja hailean oranssia. Tuoksussa on sitruunaa ja kypsempiäkin hedelmiä. Shandymäistä kai pitäisi sanoa. Muistan joskus kauan sitten, teini-ikäisenäköhän taisi olla, lukeneeni varmaankin Alkon informaatiolehdykästä että oluissa on sellainen kummallinen tapa britteinsaarilla että olutta lantrataan sitruunasoodalla. Silloin asiaa oli todella vaikea ymmärtää, miksi ihmeessä pitää tuhota kaksi ihan eri tarkoituksiin suunniteltua juomaa toisiinsa sekoittamalla. Mummulassa juotiin sitruunasoodaa ja kaverien kanssa olutta. Tässäkin maussa molemmat juomat vähän vuorottelevat, mutta sitruunasooda vie voiton kevyesti. Lopputuloksena on kuivahko janojuoma, joka on jotenkin makea, vähän hapan ja kuivan sitruunainen yhtaikaa. Eihän tämä ole kuin puoliksi olutta, mutta se puoli on kyllä hyvää. Olisipa helle ja kesäloma vieläkin. 330 ml, 3,0 %, 4/5

Suomenlinnan Chapman Lager

Majakkalaiva Reladersgrundilla tuuli vilvoittavasti ja näkymät kannelta oli hienot. Suomenlinnan panimon oluita oli mukavasti valikoimassa. Chapman tarjoiltiin helteeseen sopivassa lämpötilassa, vähän liian kylmänä. Lager on mallia perus. Vähän hedelmää, pieni piristys, ihan pikkuisen mineraaleja, janojuomatyyliä. Sopii hyvin Helsingin helteeseen. 0,33 l, 5,0 %, 3/5

Apri-Goze In Der Hose Leipziger Gose

Hellepäivän koripallonheittely vaati nopeasti suolatasapainon tasausta. Onneksi jääkaapissa odotti hollantilaisen Jopen-panimon kylmä, vaaleankeltainen, vähävaahtoinen janonsammuttaja. Tuoksusta löytää aprikoosia ja taikinaa. Näyttää jotenkin mehulta. Maku on lievästi hapan ja aprikoosimainen. Happamuus on oikein miellyttävää, taustalla on makeutta. Jälkimaussa on mineraaleja, joita voisi kutsua myös suolaisuudeksi. Helleoluiden aatelia, jos Alkosta vielä löytyy ja helteet jatkuvat, niin kyllä tällaista janojuomaa aina tarvitaan. 330 ml, 5 %, 5/5

Giesinger Untergiesinger Erhellung

Münchenin matkamuistopullo maistui välipäivien palomuurivaihdoksen päätökseksi. Saksalainen helles on täydellinen tai täysin mitäänsanomaton. Vähän likaisen keltainen väritys, tuoksussa oleva hiiva ja mukava vaahto lupaavat hyvää, maku on no, sellaista peruslageria. Vähän kuuusenneulasia, vähän hiivaa,  pikkuhiljaa alkaa löytyä luonnetta, ei ihan karjalaa. Mukava jälkimaku tulee hiivasta, kuusesta ja hiilihapoista. Kaikkea on hyvin vähän ja siitä sitten muodostuu kunnon janojuomaolut. 0,5 l, 5,3 %, 3/5

Benediktiner Weissbier

Oranssinen saksalainen vehnäolut sopii hyvin janojuomaksi. Taloyhtiön kesän ensimmäinen ruohonleikkaus janotti sen verran, että olut kuivuu mukavasti ikeniin. Ensin tuntuu että hiilihappoa on tässä oluessa oudon vähän, mutta jälkimaku on sopiva röyhtäyttävä. Maku on jotenkin mieto, ei ole liikaa banaania ainakaan. 

0,5l, 5,4 %, 4/5

Palmse Tume Õlu

Wiru-panimon tumma olut ei jostain syystä maistunut tummalta oluelta. Jos olisin juonut tätä näkemättä oluen väriä, niin olisin kyllä veikannut eri värisävyä. Väri heijastelee punaista valoa vasten. Olut on ohut, likainen, hajuton ja metallinen. HMV sanottiin joskus eräästä Sm-liigan jääkiekkojoukkueesta, melko lähellä tämäkin on samaa, paitsi että väriä on ja makukin on olemassa. Tumma janojuomaolut?

0,5l, 5,6%, 2/5

Thüringer Premium Bier

Herkullisen näköinen saksalainen vaalea lager aloittaa vuoden 2014. Oluessa ei ole mitään yllättävää, maku on yksinkertainen, väri on kultaisen kirkas. Sopii hyvin janojuomaksi, ohutta on. Ei ole todellakaan huonoa, mutta jotenkin pientä pettymystä, kun oluessa ei ollut mitään koukkua mukana, etiketissä (tölkissä ei kai ole etikettiä) oli 5 tähteä, mikä lienee ollut maksimi. 0,5l, 4,3%, 2/5