Näytetään tekstit, joissa on tunniste iltapäiväolut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste iltapäiväolut. Näytä kaikki tekstit

lauantai 9. marraskuuta 2024

Het Anker Gouden Carolus Cuvée Van De Keizer Imperial Dark

Synttärilahja ei viihtynyt kauaa olutkellarin perukoilla, kun lauantai-iltapäivä kaipasi rauhoittavaa nautintoa. Mecheleniläinen sinietikettinen tumma olut kaatui lasiin kuplien, vaahtoa muodostui toisen lasillisen pinnalle komeasti. Tuoksussa on makeaa mallasta, vähän toffeetakin. Makukin on makea, pieni kulaus tuntuu täyttävän koko bloggaajan, marjaisuutta on vähän. Maltaat on pehmeitä ja kokonaisuus kääntyy vähän viiniin. Maltaat on paahtuneet lempeästi, vähän lakritsia, hiilihapot poreilevat loppumaussa. Täydellinen lauantai-iltapäiväolut. 75 cl, 11,0 %, 5/5



lauantai 30. joulukuuta 2017

Nøgne Ø Julequad 2017 Belgian Quadrupel

Norjalainen jouluolut on tummanruskeaa. Tuoksu on vähän lakritsainen, reilusti mallasta ja joulun hedelmiä, luumukiisseliä. Maku on samanlainen, täyteläistä mallasta on reilusti ja tummia hedelmiä. Etiketissä mainitaan muscovadosokeri tuo varmasti tuota huuliakin tahmaavaa makeutta, siirappia. Alkoholi lämmittää nielua, täyteläisyys tuntuu vatsassa saakka. Jälkiruokaolueksi tämä lienee tarkoitettu, ei kyllä sovi suomalaisen ylensyönnin päälle, siksi joinkin tämän ihan iltapäiväolueksi. Aikamoinen makupommi. EBC 150, 28 IBU, 0,33 l, 10 %, 4/5

lauantai 26. marraskuuta 2016

La Trappe Trappist Dubbel

Lauantai-iltapäiväolut rauhoitti "niin" kiireisen lauantai-aamupäivän jälkeen tai no joka tapauksessa lauantai-iltapäiväolut on aina mukava nauttia. Hollantilainen pähkinänruskea trappistiolut muodostaa pienen vaahtokerroksen päälleen. Maku on lämmittävä, makeahko, luumuinen, maltainen ja siirappinen. Alkoholi lämmittää reippaasti nielussa ja vatsassakin saakka. Mukavahan tätä on nautiskella, makeus pyrkii vähän liikaa esille. Helppo kuvitella pulleat munkit hörppimään tätä, vain lääkkeeksi. 33 cl, 7 %, 4/5


lauantai 7. joulukuuta 2013

Guinness

Paluu perusasioihin onnistuu Guinnessilla. Mielikuvat on kyllä tästä irlantilaisesta stoutista niin vahvat, mutta mustan oluen pehmeys kyllä osuu niihin täydellisesti. Kahvi kermalla tulee mieleen, erityisesti tiiviistä vaahdosta. Tumma olut jota tekee mieli ottaa toinenkin, jälkimaku on sopiva: pehmeä. Vähän hävettää sanoa että jotenkin hiukan vetinen, mutta on silti tasapainoinen ja halutessaan tämä saa maistumaan suussaan paksulta, sopivan makealta, silti persoonalliseksi sopivaksi lauantai-iltapäiväolueksi Heminwayssa. 
0,5l, n 4,5%, 5/5