Uiltje Bird of Prey IPA

Alkon hyllyllä oli hollantilaisen panimon IPAa, pakkohan sitä on maistaa. Etiketti on panimon sarjakuvatyyliä. Olut on hiukan sameaa oranssia ja vaahto kestää näköjään ikuisesti valkoisena. Tuoksuu hedelmäiseltä humalalta. Maku on hedelmäinen hiukkasen, vähän yrttejä, humalan kuivuutta löytyy myös. Uiltjen tuotokset on hyviä, näköjään aina. Onkohan tämä nyt vähän liian helppo IPA vai yksinkertaisen hyvää olutta. On se. 330 ml, 5,8 %, 5/5

Sinebrychoff Karhu Pale Ale

Karhun uudemmassa tuotannossa on tyylikäs uusi karhu etiketissä. Vaahto on tiivis valkoinen ja kestävä. Tuoksu meni vähän ohi kun oli sen verran houkuttelevan näköistä ja saunan jälkeen oli vähän jano. Ensihörppy on pieni ja ujo, mutta maussa on sitrusta ja makeutta. Seuraavassa hörpyssä maun maltaisuus täydentyy humalien pirteään puraisuun. Rauhallinen ja hillitty kokonaisuus, pakko se on uskoa että onpas hyvää. Kyllä tätä varmasti pitää varata saunaolueksi. Ennen hörppyä nenään tulee sitruunaista makeutta ja kyllä se myös maussa tuntuu.  50 cl, 5,0 %, 4/5

Olvi Sandels

Pieni pyöräilylenkki pysäytti juomatauolle Turengin Suvirantaan. Tiskiltä pyysin vaan olutta ja tarjolla olikin iisalmelaista. Väri on oranssi ja vaahto mallia perus. Tuoksua oli ohimenevä, sen verran janotti. Maku oli miellyttävä mallas, lievästi makea. Ensihörpyn jälkeen toteamus oli että onpas hyvää. Piti oikein varmistaa että mitäs olutta olikaan tarjolla. Kyllä Sandels on ihan hyvää. Oudointa tässä oli se että tätä ei ole aiemmin tullut blogitettua. 0,5 l, 4,7 %, 3/5 

Minipivovar Angeluš Pale Ale

Splitin-reissun Brac-risteilyn jälkeen piti vähän yrittää viilentää itseään Luxuryrooms Dinon terassilla. Olueksi valikoituu Splitin toisesta olutkaupasta ostamani olut. Molemmissa kaupoissa vierailin ja molemmista vähän puuttuu touchi, oluita on jonkun verran mutta ehkä vain Rivan jatkeella oleva Little Beer Shop voi sanoa että tiskin takana oli ymmärrystä. Enkeliolut on kuparista, vaahto on mukavan tiivis. Tuoksussa on hedelmää ja maussa on mukavasti humalaa. Miinuspisteitä ei kai voi antaa siitä että olut lämpenee liian nopeasti. Maussa on täyteläisyyttä, kosteata mäntymetsää, ripaus sitruunaakin, mitä sitä kiertelemään: hyvää.  0,5 l, 5,2 %, 5/5 

Ventspils Užavas Gaišais Alus

Riikan lentokentältä nappasin mukaan yhden pullollisen. Pullollisen kaataminen lasiin on mukavaa puuhaa, vaahtoa kertyy hienosti, jopa siten että vähän valuu pöytäliinallekin. Sihautus korkkia avatessa on vieno tussahdus. Väri on kirkkaan kultainen. Tuoksu on maltainen. Olut itsessään pils-tyyppisestä nimestä huolimatta ihan lageria. Ventsipils viittaa läheiseen latvialaiseen kaupunkiin. Olut maistuu aluksi aika peruslagerilta, pikkuhiljaa maku paljastuu oikein miellyttäväksi tai toisaalta aika mauttomaksi tai ei, vaan niin helpostikulauteltavaksi, ei kuitenkaan vetiseksi. Maku on pehmeä, silkkinen ja vähän liian helppo, mutta jotenkin palkitseva. Vaihteeksi ihan vaalea lager maistuu niin hyvältä.  Juodessa sitten huomasin etikettiin lovetun parasta ennen päivämäärän, se oli 7. helmikuuta, ihan ok. 0,5 l, 4,6 %, 4/5

Lehe Lõbus Njuufa

Black IPA -olut on saanut nimensä Newfoundland-koirarodun mukaan. Mahtavan musta väri ja mahtava vaahto lupailevat hienoa makua, mutta mitä onkaan musta IPA (olen katsonut liikaa Jaakon matkassa -tv-ohjelmaa)? Jos laittaisi silmät kiinni ja yrittäisi arvata, että minkä väristä olutta juo, niin tästä kyllä voisi arvata mitä vaan. Humalaa on maltillisesti, mutta jotenkin tuon tummuudenkin voi aistia. Kyllä on hyvää, lievä IPA ja sitten päälle tummaa paahteisuutta. Tänään olisi ollut J-päivä, se päivä kun Ruotsissa ja Tanskassa toimitetaan jouluoluet ravintoloihin ja tämä tieto ei ollut saavuttanut minua ennen kuin tänään, joten tämä olut toimikoon Pullollisen joulunavaus oluena. 330 ml, 6,5%, 5/5

Mikkeller P1

Tanskalaisen puheradioaseman mukaan nimetty humalainen pilsneri on puolisamea ja maukas vaalea olut. Kaadettaessa lasiin olut vaahtosi jättäen hyvää vaahtoa. Humalointi tuo kyllä IPAn mieleen. Runko on vähän kevyen oloinen, mutta se ei jotenkin tunnu haittaavan. Kuivan kesän mäntymetsää ja hentoa sitrusta ehkä greippiä, yksinkertaista ja hyvää. 330 ml, 5%, 5/5

Chimay Tripel Peres Trappistes

Etiketin mukaan ainakin trappistiolutta juomalla tekee hyvää, sehän sopii pääsiäisen hyväksi työksi. Tämä pakottaa uudelleensijoittamaan itseni maailmassa, henkisesti. Hiivaa, kuivuutta, hiilihappoa ja lopuksi maustekoukku (pippuri) on analyysinä. Hienosta analyysistä huolimatta suutuntuma on yllättävän mauton, maku tulee esiin vasta nielaistessa, mutta jälkimaku on täyttävä. Väri on punaiseen taittuva ja samea. Olut paranee juomalla. Tuo kyllä pätee kaikkiin maailman oluisiin. 

0,33 l, 8%, 5/5 

Paulaner Oktoberfest Bier

Saksalainen olut maistuu täyteläiseltä ja hyvältä. Jos nyt olisi vielä biergartenissa kippistelemässä, niin maistuisi vielä paremmalta. Mutta maussa tuntuu olevan kaikki kohdallaan, maku on helppo, mutta silti tuhti. Kyllä Münchenissä osataan oluen paneminen. 0,5 l, 6,0%, 5/5

Sarajevsko

Bosnia-Herzegovinialainen olut nautittiin lounaalla Mostarin vanhan sillan kupeessa, näkymä oli henkeäsalpaava, olut ei onneksi ollut, vaan pelkästään hyvää. Sopivasti humalaa ja ruoka-annos oli jättimäinen. Olutta osataan kyllä BIHissäkin panna. 50 cl,4,9%,4/5