BAPBAP Faubourg Pilsner

Pariisin majoituspaikan löydyttyä, kipaistiin lähikauppaan ja siellähän olikin mukava oluthylly. Pienen arvonnan jälkeen, ensimmäisen oluen kun piti olla pariisilainen, valitsin kultaista, valkoisella komeasti kuohuvaa pilsneriä. Tuoksi on mieto tai hienostunut, mallasta ja vähän kuivaa ruohoa. Maku on samanlainen, janon tämä sammuttaa hienosti, pientä katkeroa ja kalkkia jää suuhun pyörimään pariisilaisittain. 33 cl, 4,5 % 4/5 

Mad Scientist Candy Man Imperial Stout

Budapestissä tutustuin Mad Scientist -panimon oluisiin ja ilahduin kun bongasin yhden sellaisen Tallinnan Koht-puodista. Säästelin tuliaistani jouluaattoon saakka, kun etiketissä oikein todettiin että mukana on vaahtokarkkeja ja tonkapapuja. Olut on mustaa ja vaahto on säästeliäs. Tuoksussa on paahteista makeutta, kahvia ja tonkapapujen vaniljaista hienostuneisuutta. Maussa on kaakaota ja aika terävää alkoholia, joka pehmenee nopeasti kun paahteisuus ja vaniljainen  mausteisuus hyppäävät esille.  Best Before -leima pullossa on vuodelle 2024, eipä vaan säilynyt sinne saakka. Öljymäinen ja makea olut on aika raskasta ja hitaasti juotavaaa. Alkoholi lämmittää jälkimaun jälkeenkin.  Vaahtokarkeista en löytänyt makuja, ehkä tuo makeus oli niistä peräisin. 330 ml, 12 %, 4/5

Anderson's Knights Who Say NE

Tallinnan Koht-baarin kaupassa oli myyjänä odotettua iäkkäämpi, ei siis vanha, nainen. Mamma lateli faktoja tiskiin oluesta kuin oluesta. Pakkohan sieltä oli olutta ostaa. Tartolainen olut lämmittää aina jotenkin sydäntä, siksi reppuun sujahti tämä session IPA, joka on tosin pantu Viimsissä lähellä Tallinnaa. Korkki aukeaa tiukalla sihahduksella, oluen päälle kertyy kestävää vähän rikkinäistä vaahtoa. Oluen väri on kauniin oranssinruskea. Tuoksussa on kypsynyttä tropiikin hedelmää. Maussa on hienostunutta humalaa, taitavasti makeutta ja vähän multaisia mutta samalla raikkaita persikoita, sitruunoita ja ananasta. Onpas hyvää. 0,33 l, 4,5 %, 5/5

Trappistes Rochefort 8

Juhannuspäivä olikin helteiden jälkeen vähän viileämpää, joten oluen piti sitten olla vähän tummempaa. Belgialaisen trappistiluostarin munkkien panemaa olutta yleensä pidetään yhtenä maailman parhaista. 8 on yksi panimon oluista, muut ovat ainakin 6 ja 10. Mielikuvitus ei nähtävästi lähde laukkaamaan munkkiluostareissa. Olut on likaisen ruskeaa. Vaahto on vaaleaa ja heikkoa. Maku on mausteinen, makea, vain lievän humalainen ja hedelmäinen. Vaikeampaa on eritellä mitä hedelmiä tuossa sopassa oikein on. Taatelia ja jotain kanelia on jälkimaussa. Jälkimaku on ovelan mausteinen. Juhannuspäivä päättikin sitten lopulta vaihteeksi  heittää helteisen auringonpaisteen takaterasille, näköjään munkit ovat tottuneet vaihtelevaan säähän sillä olut sopii pilviseen ja helteiseen säähän. Makeaahan ja vähän rusinaistakin tämä on, mutta hienostuneesti. Kyllä tämä lopulta vaan paranee koko ajan, suuhun jää sellainen mausteporina.  33 cl, 9,2 %, 5/5

Dorada Especial Roja

Vanhemmilta sain kanariantuliaiseksi punertavaa paikallista olutta. Vaahtoa kertyy vain vähän ja se häviää nopeasti. Mausta huomaa ensin reippaat hiilihapot. Mallas tuntuu makealta, kokonaisuus on jotenkin hienostunut, makeahko, pientä karamellin makua. Pullo tyhjeni nopeasti, mikä on tavallaan hyvä merkki. Ei ole ihan peruslager vaan vähän enemmän, kyllä tällaisen voisi Kanarian auringossa mielellään kantaa supermercadosta mukaansa. 33 cl, 6,5 %, 4/5

ReAle Extra

Italialaisen Del Borgo -panimon pehmeä ale maistuu jotenkin hienostuneelta. Ehkä italialaisilla on jotain tiettyä tyylikkyyttä oluissakin. Tyylikkään oranssi oluen päälle kehkeytyy tyylikäs, tietty, vaahto. Vaikka maku on pehmeä, niin siinä on silti luonnetta. Hedelmäisyyttä löytyy, mutta ilman makeutta ja humalia ilman katkeruutta. Pullo on samankaltainen kuin Saimaan juomatehtaan pullot, tyylikkyys vaan jatkuu. Ennakkoluulot taas saivat tuntuvan kolauksen, Del Borgon oluet laitetaan ostoslistalle, jos sellaisia joskus jostain löytyy. Tämä oli Saveur Bieren lokakuun olutboxin lasillinen olut, tietysti sekin on niin tyylikäs. 33 cl, 6,4 %, 5/5

Evil Twin Falco IPA

Olut nautittiin helsinkiläisen illan huminassa Bier Bier -ravintolan tyylikkäässä ilmapiirissä, mahtavan katon alla. Tanskalais-amerikkalainen olut on paikan tyyliin sopiva hienostunut kuiva IPA. Himmeän keltainen IPA Erottajan iltavilinää tiiraillessa maistuu kireältä, röyhtäys on vähän liian pinkeä. Arvostelu vähän kuivuu suuhun. 0,33 l, 7 %, 3/5

Fix Hellas

Yritin korjata Kreikan tilannetta juomalla Fix Hellasta. Nythän se näyttää jo paljon paremmalta, sponsorin mukaan Kossilla ainakin paistoi aurinko ja oli lämmintä. Olut on kirkasta, maku on selvä mutta ohut. Lagerien perusohraa, joka ei yllätä, pientä hienostuneisuutta havaittavissa, häilyvä ja hapokas.
33 cl, 5 %, 3/5

Laško Club

Sarajevon Latinalaisen sillan kupeessa nautittu naapurimaa Slovenian olut Lasko rentoutti mukavasti. Osa olutblogisteista antaa pisteitä oluen sisällölle tarkasti, mielestäni unohtavat usein pullollisen ulkopuoliset tekijät. Johtavana olutblogistina otan tämänkin aina huomioon analyyseissäni. Laškon kerho-oluessa maistuu tšekkiläinen(?) humala ja orastava hienostuneisuus. Hyvää on, tietysti arvioon myötävaikuttivat päivän loistava seura: "judovanhemmat" ja varsinkin shoppailulta pelastaneet Diego  ja Pertti. 33 cl, 4,9%, 4/5

Mariestads Export

Löytyihän sitä ruotsalaistakin olutta, kunhan ei mene merta edemmäs kalaan. Respa tuli pakottamaan ottamaan olutta kun piti jäädä nettiä lukemaan aulabaariin. Ainut ruotsalainen oli kuulemma tämä, eikä ole huonoa. Vähän pelotti ettei vaan olisi mellanöliä, ei ollut. Mariestad on pehmeän hienostunutta, mutta samalla sopivasti hapokasta, vähän humalaakin.  50cl, 5,3%, 4/5, olisiko ollut 5 aika lähellä. 

Stella Artois

Belgialainen peruslager sopi Kroatian alkuiltaan. Aiemmin olen pitänyt Stellaa hienostuneena oluena, ja kyllähän tämä on pehmeää. Mieleeni on jotenkin jäänyt että olut olisi englantilaisten suosiossa, kun tulevat kanaalin yli. Belgiassa olut kun on huhujen mukaan yllättänyt monen britin vahvuudellaan. Helposti nieltävää, ei sovi kyllä näkymykseeni belgialaisoluesta, mutta ei ole pahaakaan. 0,5l, 5,0%, 3/5

Vilniaus Alus

Antin innoittamana (http://fillarantti.wordpress.com/) tein pienen pyörälenkin, 

jotta pääsen vähän lähemmäs

 pyöräilytunnelmaa, "vähän" matka jäi Antin päiväetappia lyhyemmäksi 

(http://ridewithgps.com/routes/2567014?fb_share=route&mode=manual), 

mutta takapuoli kyllä sai asiaan kuuluvat tuntemukset. 

Päivämatkan päätyttyä tietysti piti maistaa liettualaista olutta, Vilnasta. 

Alus pysyy hyvin 

ohjaksissa ja täyttää makuhermot samealla maulla ollen silti vähän hienostunutta.  

33 cl, 5,2%, 4/5

Birra Moretti Premium Lager

Italialaista lageria puolihelteisen päivän viilennykseksi paljasti milanolaisen oluen aika tavalliseksi. Jostain syystä tässä on joku hienostunut vire, joka jotenkin miellyttää, mutta laimeahkoahan tämä on, mutta radionkuunteluun tämä sopii. 33 cl, 4,6%,3/5

Peroni Nastro Azzurro

Peroni maistuu selvästi italialaiselle oluelle. Pehmeää ja raikasta ja sanotaanko hienostunutta, mikä sopii hienosti Johtavan kolumnin lukemisen painikkeeksi (Syyntakeettomien klubi). 33 cl, 5,1% ja 4/5