Pühaste & Kokomo Beans & Biscuits

Isänpäivän illallisen jälkeen askeleet veivät toiveikkaana Gambrinus-õllepoodin ovelle ja sehän olikin auki, joten jälkiruokavalinta onnistui helposti. Tartolainen pastry-stout valikoitui herkuteltavaksi. Olut on mustaa, huoneenlämpöinen olut ei kuohua. Tuoksu on kahvikarkkia. Maku on kahvinen, lempeä makeus viestii kahvin joukossa olevista suklaakekseistä.  Lopetan arvioni tähän ja alan nautiskelemaan, onpahan hyvää. 0,33 l, 9 %, 5/5

Bevog Who Cares Editions Totem Dryhopped Sour IPA

Porvoon Paahtimon hienosta olutvalikoimasta valitsin itävaltalaisen hapan-IPAn. Kesän kuumin päivä ja jokilaivan terassi täydentyi hienolla oluella. Väri on oranssi, kuplintaa on reilusti. Vaahtoa on vähän, mutta sitä riittää. Tuoksu on sitruunaa. Maku on miellyttävän hapan. Onpas miellyttävää hellejanojuomaa. 31 astetta vähentää vähän tekstiä, mutta tuo lievä happamuus houkuttelee maistamaan aina uudestaan ja uudestaan. Herkkua. 50 cl, 5,4 %, 5/5

Käbliku Sambo Sour Fruit Saison

Oluesta näyttää tulevan punaista, jos siihen laittaa mausteeksi kirsikoita ja mustaherukkaa. Virolaisen panimon, neuvostoliittolaisen kamppailulajin mukaan nimetty(?) sour on todella punainen. Tuoksu on erikoinen, vähän kuin nuuhkaisisi juustopöytää. Etiketti kertoo että valmistuksessa on käytetty maitohappobakteereja. Oudolla tavalla mehumaisuus on ihan ok. Happamuus taipuu marjojen ja makeuden yhteydessä ihan mukavaksi kokonaisuudessa. Hörpätessä tuo juustopöytä tunkee liikaa esille. Erikoisuudessaan aika mieltäjakava olut, ihan hirveä outous tai kuningasten herkkua. IBU 5, 330 ml, 6,9 %, 4/5

Stone Xocoveza Extra Añejo

Synttärilahjaksi saadun shamppanjakorkillisen pullollisen maistelu sävytti marraskuista grillausta. Vähän liian pitkään viilensin olutta jääkaapissa ja avausmaistelut olivat heikohkot eli vetiset, varsinkin eilisen chilioluen jälkeen. Onneksi olut lämpenee itsestään, kun pullo on tarpeeksi iso. Harvoin on tullut kiiteltyä oluen lämpimisestä. Olut on tummanruskeaa ja vaahtoaa muhkeasti. Liian viileänä maistui vähän vetiseltä lirulta, pieni odotus ja mokkainen kahvi täyttää hajuaistin. Aged in red wine & tequila barrels, kertoo etiketti. Tequila taitaa vähän jälkimaussa antaa omaa leimaansa, kyllähän punaviinin aromia alkaa tuntea pullon vajetessa, jos oikein haluaa. Tämä stout juodessa vaan paranee ja paranee. Mokkainen on hyvin kuvaava arvio, mausteita, tositummaa suklaata, suolaa, sokeria, lakritsaa ja onhan tämä herkkua, alkuvaikeuksista huolimatta. Vetisyys on pullon puolivälissä täysin unohtunut. Mokkaista vaahtoa syntyy viimeisestäkin tilkasta. Lahjahevosen suuhun katsoin sen verran että arvelen pullon löytyneen Alkosta. 500 ml, 8,5 %, 5/5

Pyynikin Black IPA

Pyynikin sponsoripaketin kolmas pullollinen on odotuksia nostattava BIPA. Väri on tietysti musta. Tuoksu on paahteinen. Maku on täyteläinen, suklainenkin. Humalat ovat jotenkin lempeitä, kahvisia. Stoutti on pehmentänyt IPAn ja lopputulos on herkkua. Pientä suolaista lakritsaa kertyy makuelimiin, samalla rauhoittavaa makeutta.  Pyynikiltä ei kyllä huonoja mustia oluita synny. EBU 60, 0,33 l, 8,5 %, 5/5

 

Pyynikin Bourbon Barrel Aged Imperial Stout

Huh, huh, nyt on kyllä herkkua. Oma käsitys on ollut aina se että olutta ja viskiä ei pidä mitenkään sekoittaa, siitä ei hyödy olut eikä viski eikä varsinkaan juoja. Mutta panimo lähetti tällaisen oman versionsa, ennakkotiedot muista blogeista ovat olleet kehuvia, ajattelin että eivät kyllä ymmärrä. Mutta nyt vaan otettava lusikka kauniisti käteen ja todettava että miten väärässä voi johtavakin blogisti olla. Olut tuoksuu maltaiselta ja lievästi viskiltä, lasiin kaadettaessa näyttää vähän ohuelta mustalta ja vaahto on lyhyt ja se jaa öljymäistä mielikuvaa luomaan oluen pinnalle. Sitten maku on täydellistä tasapainoa viskin, vaniljan, salmiakin, mallaksen, märkien hedelmien ja vienon humalan välillä. Täytyy hiljentyä nöyräksi, miten voi olla että alkoholi ei maistu, makeutta on juuri sopivasti liikaa. 33 cl, 13 %, 5/5

Mikkeller 1000 IPA

Fanittamani tanskalaisen panimon Imperial India Pale Ale maistui saunan päälle. Olut on aika ruskeaa ja sameaa, päälle muodostuu kermainen kestävä vaahto, vähän niinkuin stoutissa tai portterissa. Tuoksu on pihkaa ja maku on katkeraa. Ensi siemaukset vaahdon läpi antavat vaikutuksen että nyt juodaan vaahtoa vaan. Olut tuntuu totisesti kuivuvan ikeniin. Jälkimaku on sitten humalaa ja reilusti. Jälkimaku tuntuu vaan kasvavan. Äärimmäisyydessään oluesta löytyy jotenkin myös makeutta. Mikä tämän arvosana nyt voisi olla, sen verran on asteikon reunalla koko olut että kait tästä voisi antaa arvosanaksi mitä tahansa. Hitaasti tätä pitää nautiskella, sen verran on potkua. Olin muuten ajatellut että tämä olisi ollut 1000. olut blogissani, mutta tarpeeksi kauan kun tällaista herkkua katselee olutkellarissa, niin lopuksi sortuu. Tämän oluen ostin aikoinaaan jostain virolaisesta olutkaupasta. 330 ml, 9,6 %, 5/5

To Øl Black Ball Porter

Tanskalaista mustaa portteria, saunan päälle, illan päätteeksi kelpaa kyllä maistella. Ensin tuoksussa on samettia, heh sametintuoksua! Sitten jotenkin pirskahtelevaa, jälkimaussa sopivasti humalaa. Pehmeää ja vahvaa tai tukevaa, maussa on paahdetta sopivasti jeikä makeutta ole liikaa. Tuoksussa on suopursua, maussa ei ole kyllä yhtä suomaista. Ostin tämän jostain Viron olutkaupasta, jos törmään jossain uudestaan, niin kyllä ostan pari pulloa olutkellariin.  33 cl, 8 %, 5/5

Havrestout Nøgne Ø Kaurastout

Ennen joulua innostuin ollessani Stocmannin Herkussa ja näin oluthyllyllä Øn. Jouluna taisi olla paljon muitakin oluita, kun tämä yhden suosikkipanimoni olut jäi näinkin pitkään odottamaan nauttimista. Nähtävästi joulukiireet vihdoin hellittävät. Norjalaisen mustan oluen tuoksu on lupaavan runsas, kuivahkoa mallasta ja lakritsaa. Maku on samoilla linjoilla mutta mukaan hyppää vähän kahvia, poreilevuutta on liiaksikin. Jotenkin toivoisi että näin tumma olut olisi rauhallisempaa, kaurapuuroa ei kuitenkaan mausta löydy. Ei ole maitokaupparajoitteista huolimatta ohutta, vaan paahdekahvilakritsi tuntuu ja pehmeyttä on tarjolla, jotenkin tuntuu että yksi pullollinen riittää. 0,5l, 4,5%, 4/5

Founder's Porter

Saunomista on riittänyt taas, nyt saunan päälle vähän tummempaa olutta. Musta amerikkalainen Porter tuntuu kuivalta, mutta makua on silti mukavasti. Maku täyttää lopuksi suun ja posket, mutta pientä pisteliästä katkeruutta väijyy taustalla. Saunakin lämmittää, mutta kyllä tämä Founderskin mukavasti laittaa poskiin punaa. Olut paranee koko ajan pohjan lähestyessä, kitkeryys ja kuivuus ovatkin hyviä asioita. Maku hönkäilee kurkusta lämpimänä höyrynä. Olut on niin kuin sitä herkkukaupan liian tummaa suklaata, jossa onkin chiliä, vähän kitkerää mutta mielellään ottaa vielä toisenkin palan. 355 ml, 6,5%, 5/5