Katajanokan Beaky Basterd -baarin pullo- eli tölkkivalikoimasta löytyi olut, jota piti maistaa oikein kaksi kertaa. Uusiseelantilaisella manilita-humalalla ryyditetty olut on keltaoranssia ja vaahto on kirkasta. Maku on sitruunainen ja rapsakan humalainen, humalan maku vilahtaa makupaletissa. Ananasta, sitruunaa ja vesimelonia on maussa, jälkimaku on sitruunasoodamainen. Helpostijuotava olut antaa toistoille mahdollisuuksia. 0,33 l, 6,9 %, 5/5
Tarton Gambrinuksesta ostin matkamuistoksi tallinnalaista vaaleankeltaista DDH-ipaa. Vaahdosta ei kaadon jälkeen näkynyt kuin ohut häntä. Etiketti lupailee varpaiden kipristelyä. Tuoksu ei ole voimakas, sitrusta, makeutta ja mallasta. Kipristelin ensimmäisen hörpyn jälkeen vahingossa varpaitani, helposti ihmisen saa huijattua. Maku on lempeän ja pehmeän hedelmäinen ja humalainen. Makeutta on. Ihan helposti voi ottaa uusintamaisteluun, ehkä voisi vähän enemmän toivoa haastetta eli aika helppo olut ja mitähän siinä on vikana? 0,44 , 6,8 %, 4/5
Tarton keskustan Rimissä poikkesin erilliselle juomaosastolle ja siellä oli hyllyllinen vaaleanvihreitä tölkillisiä, tartolaisen A. Le Coqin pilsnereitä. Olut on väriltään kauniin kultaista sameutta, vaahtoaminen on katoavaista, mutta pieni vaalea vaahtorengas jää. Tuoksu on simamainen ja enemmän humalainenkin. Maku on rapsakka, humalaa, vähän sitruunaisuutta, hiilihappoa on reippaasti. On kyllä ihan nimensä mukaista. Juominen onnistuu niin vaivattomasti, että ihan sen perusteella on sanottava että hyvää olutta on. Tuo kyllä mieleen Olvin muut huippuoluet. 0,5 l, 5 %, 5/5
Raumanvierailu juhlistui kun Savelan puistossa oli mainoskyltti joka ohjasti panimoravintolaan. Hämäläiselle hurjalta kuulostava väite oli että länsisuomalainen sahtiresepti olisi hämäläistäkin vanhempaa, pronssikaudelta jopa. Nestemäinen leipä on vaaleahkoa, vaimeasti kuohuvaa. Tuoksu on vähän hiivainen tai siis oikeastaan sahtimainen ja vähän hedelmäinen. Suutuntuma on pehmeä, mutta voimakkaan viljainen. vaaleampaa sahtia en ole tainnut ennen maistella, mutta hyväähän tämä on. Tutun salakavalasti olut valuu nielusta alas, ei liikaa hiilihappoja eikä turhia humalia, yksinkertaista. 0,33 l, 7,5 %, 5/5
Loviisalainen witbier on hohtavan oranssia, vaahto on heikkoa valkoista. Tuoksu on sitruunainen ja maltainen. Maku on raikas, tuoksua mukaileva ja löytyyhän sitä korianteriakin tai jotain muuta erikoisempaa maustetta. Pehmeää ja helppoa, ehkä vähän vetisyyttä, toistohörpyt eivät oikein paranna makua. Ensihörppy lupaili enemmän. 50 cl, 4,9 %, 3/5
Ruotsalaisen jäätelöoluistaan mieleen jääneen panimon panema double dry hopped oat pale ale on kirkkaan keltaista, vaahto on nopea valkaisu. Tuoksu tölkillisestä on reippaan havuinen. Lasissa tuoksuu enemmän hedelmät. Maku on ensihörpyllä aika kuiva, mihin ne hedelmät katosivat. Parin hörpyn jälkeen hedelmäiset humalat, enemmän appelsiinia kuin greippiä, mutta vähän sitruunaa. Kokonaisuus on pehmeä, hiilihappoisuuden kyllä huomaa suussa, runsasmakuinen olut on silti mukavan helppoa juotavaa. 33 cl, 5,6 %, 4/5
S-market oli ottanut valikoimaansa ukrainalaisen oluen, joten blogistinkin pitää tietysti kantaa kortensa kekoon ja ottaa kiovalainen premium lager maisteluun. Oluen väri on kullankirkas, vaahto hävisi nopeasti vai olikohan sitä ollenkaan. Tuoksu on mieto mallas. Ensihörppy vahvistaa ennakkokäsityksen, helppoa lageria. Aika vähän on muuta makua kuin mallasta, kevyttä ja helppoa, ei mitään ylimääräistä siis, sellaista saunan lauteille sopivaa. Jälkimausta lopuksi löytyy vähän terävyyttä ja hiilihappoisuutta. 50 cl, 5 %, 3/5
Viron matkamuisto kaatui lasiin mustana vaahdoten beessillä vaahdolla. Liettualainen tumma olut tuoksuu maltaalta ja suklaalta. Maku on maltaista leipää, paahteisuutta, suklaa esiintyy pienänä kitkeryytenä. Makua vähän häiritsee vetisyys, se kuitenkin tekee oluesta helposti juotavaa. Kokonaisuus on pehmeä. 1 l / 2, 6,0 %, 3/5
S-marketin hyllyltä bongasin nokialaista sameaa pale alea. Olut kaatuu lasiin vähän sameana vaaleana meripihkana, vaahto rauhoittuu nopeasti samettiseksi. Tuoksu on havuista humalaa, oikeastaan herkullisen hyvää lupaavaa. Maku on humalaista, vähän sitruunaa ja greippiä, maukasta mutta jotenkin helposti olut soljuu nieluun. Kyllähän tämä löytyy jatkossakin ostoskärrystä. EBU 30, EBC 8, 50 cl, 4,8 %, 5/5
Milanolaisesta supermarketista löysin paksun pullollisen italialaista olutta. Olut on väriltään kultaista ja vaahto sen päällä on tiivistä valkeaa samettia, vaahdoksi täydellistä. Tuoksussa on lämmintä mallasta. Maku on maltainen, pari kuusenneulasta on ehkä eksynyt Italiaankin. Kyllä varmasti toimii italialaisen ruoan kanssa. Pelkältään on helppoa juotavaa ja odotuksia selkeästi parempaa, kyllä tästä pientä haasteitakin löytyy makuhermoille. 50 cl, 5 %, 4/5
Sveitsintuliaisena sain tietysti olutta. Tölkillinen oli vähän arvoitus, enkä saanut selvää että mistä oluttyypistä edes oli kyse. Lasiin kaataessa väri oli aika samea vaaleanruskea ja vaahto oli tiivis, valkoinen. Tuoksua en oikein saa erotettua, mallasta vähän. Maku on aika ohut, vähän hiivaa, vähän hiilihappoa, vähän vehnäolutta, hörppimällä mallas voimistuu. Helppoa olutta, ei mitään liikaa. 50 cl, 5,0 %, 3/5
Ranskalainen trippeli kuohui valkoisella todella kestävällä vaahdolla. Väri on kuparinen. Tuoksussa on mausteita, pippuria ja hedelmiä. Makua pehmentää täydellisen samettinen vaahto. Maku on hedelmäinen vähän jopa kirpeä, jotenkin ohuen terävä. Hiilihappoa on, makeutta ei ole, vähän jotain happamuutta. Helppoa juotavaa, mikä on vähän outoa tripelille. Kokonaisuus on kuitenkin ennemmin positiivinen kuin pettymys. 33 cl, 7%, 4/5
Embrace the opaque lukee skottilaisissa etiketissä ja oluen väri onkin mehumaisen oljenkeltaista tiheää nestettä, vaahtoa ei synny ollenkaan. Tuoksuu trooppiselta hedelmältä. Maku on ohuehko trooppinen hedelmä. Jälkimaussa on vienosti humalia vähän kuivuutta. Ei ole mikään makupommi, vaan sellainen hiljainen tasavarma suorittaja. Helppo olut sopii auringonpaahteesen. 440 ml, 5,0 %, 3/5
Tarto Lõunakeskuksen Rimistä ostin Tankerin IPAa. Kirkasta ja oranssia olutta kattaa valkoinen vaahto. Tuoksuu makealta ja vähän sitruunalta. Maku on tuoksun kaltainen, pientä humalan katkeroa on mukana. Kokonaisuus on vähän ohuehko ja helppo. Mielikuva oluesta muodostui ostopaikan mukaiseksi, vähän sellaista. market-olutta, vähän liian helppoa, ei ole mitään kulmaa tai kurvia. 0,5 l, 5,2 %, 3/5
Virolainen belgityyppinen hunajatrippeli on hunajanväristä. Tuoksuu kukkaiselta, hunajan voi myös aistia. Vaahtoa ei synny. Maku on hunajaista. Väkeväksi olueksi vaarallisen helppoa, lempeää. Makeus on hyvän maun rajoissa, reippaasti. Jälkimaku ehkä alkoholimäärän takia on aika lämmin, jopa vähän mausteinen. Jotenkin jää vähän tyhjäksi. 330 ml, 9,5 %, 3/5
Alkon hyllyllä oli hollantilaisen panimon IPAa, pakkohan sitä on maistaa. Etiketti on panimon sarjakuvatyyliä. Olut on hiukan sameaa oranssia ja vaahto kestää näköjään ikuisesti valkoisena. Tuoksuu hedelmäiseltä humalalta. Maku on hedelmäinen hiukkasen, vähän yrttejä, humalan kuivuutta löytyy myös. Uiltjen tuotokset on hyviä, näköjään aina. Onkohan tämä nyt vähän liian helppo IPA vai yksinkertaisen hyvää olutta. On se. 330 ml, 5,8 %, 5/5
Neipa on sameahkoa keltaista, vaahto valkoista. Tuoksuu sitruksilta, hedelmiltä ja humalilta. Takaterassille paistaa aurinko. Lähtökohta on siis hyvä. Maku on syvä, kirpeä humala, hiilihapot, appelsiini, sitruuna, greippi, mallas tasapainottelevat mukavasti. Jälkimaku on lyhyt, hiilihappoinen sima. Humalina etiketin mukaan ovat citra, comet, chinook ja cascade, miellyttävää helppoa. IBU 35, EBC 12, 440 ml, 6,0 %, 4/5
Vaaleankeltainen lähes vehnäoluenkaltainen pilsneri kuohuaa kirkkaan valkoisella vaahdolla. Tuoksussa on havuja. Maistuu ensihörpyllä hedelmäiseltä, aika miedolta. Maussa on enemmän kukkia kuin ruohoa, kyllä sitä humalaakin lopulta vähän erottuu. Helposti tämä juo, kesähän tästä tulee mieleen. 330 ml, 5 %, 3/5
Joulumarkkinoiden keskeltä siirryimme Motlawa-joen rannalle, josta baarista löytyi olutta. Puolalainen APA on kultaista ja sameaa, vaahto on valkoista ja kestävää. Tuoksussa on humalaa. Maku on vienosti sitruunainen ja vähän ehkä enemmän humalainen. Jälkimaku on humalainen. Kokonaisuus on tasainen ja helppo, vaivatonta juotavaa, ehkä liiankin. 500 ml, 5,4 %, 4/5
Maanalaisen De Tolly Barin olutlistan kärjessä oli paikallista vehnä-IPAa. Olut on sameahkoa ja vaahto on siisti valkoinen kestävä suojakerros. Tuoksussa on pehmeää humalaisuutta. Maku on myös pehmeä, sopivaa makeaa ja katkeruutta. Helppo juoda olutta, kun tartolaisen it-miehen panimo on toimittanut olutta Tarton boheemimpaan olutravintolaan. Yllättävän täyttävää olutta, tuoretta taitaa olla. 0,5 l, 5 %, 5/5
Tekstit
Kaikki kommentit
