Käbliku Penumbra Imperial Stout

Yksi matkamuisto tartonreissulta oli parivaljakko pölvämaalaisen Käbliku-panimon mustaa olutta, toinen oli normiversio ja toinen oli komeampi tynnyrikypsytetty, vahalla sinetöity, tavallisempaa versiota en kauaa pystynyt säilyttämään. Auringonpimennykseen viittaava olut on mustaa, heikosti vaahtoavaa. Tuoksu on tumma. Maussa on kahvia, suklaata, alkoholia, paahdetta, humalaa. Maku on todella pehmeä. Jälkimaussa makeus hyppää esille, vähän rommiakin. Mieleen palaa tartolaisen DeTolly-barin seinällä ollut liitutaulu, jossa oli ykkösenä juuri tämä olut, enpä ihmettele enää, fiksuja asiakkaita, jos se oli top-10. IBU76, 0,33 l, 12,2 %, 5/5

Sori Brewing Raspberry Punch Berliner Weisse

Vadelmainen berliner weisse on pinkkiä. Tuoksu on vadelmamehumainen. Ensituntuma on hapan, makeutta ei vadelmamehuun ole tuhlattu. Pikkuhiljaa happamuus tuntuu katoavan, jäljelle jää vadelmaa ja pientä puumaisuutta vai onko se jotain hiivaa. Lasin pintaa taitaa jäädä kuitenkin jotain sokeria aaltoilemaan, vähän niin kuin valkoviinilasiin. Kyllähän tämä kuitenkin on hapanta. Oluen taisin ostaa Virosta. Yritän pitää tästäkin, mutta vähän sekava tunnelma jää. Fiksummat joisi tätä varmaan helteillä. 33 cl, 4 %, 3/5

Young's Special London Ale

Perjantaipullo oli tällä kertaa brittiläistä alea, joka etiketin mukaan oli käynyt vielä pullossa. Tuoksu oli yllättävän makea, fiksummat sanoisivat toffeinen. Ensipuraisukin oli toffeinen, mutta sitten ratsuväkenä paikalle hyökkäävät humalat. Oudon paljon hiilihappoa on tässä sameahkossa oluessa, aiheuttaisikohan se pienen metallisuuden jälkimakuun. Tuntuma paranee nautiskellessa. 500 ml, 6,4%, 5/5