A. Le Coq Beer Mail Raspberry Porter

Perjantai-illan valmistautuminen elämän ensimmäiseen balettiesitykseen piti varmistaa tartolaisella vadelmaportterilla. Oluen väri on tumman punaruskeaa, läpinäkyväistä. Vaahto on vaalea ja runsaahko. Tuoksussa on mallasta ja vadelmia, sellaista hillotunnelmaa. Maku on vadelmahilloinen reippaasti, mallas yrittää päästä mukaan, jotenkin esanssista. Suutuntuma ohenee juodessa, maltaista vadelmahilloa. 0,5 l, 6,5 %, 2/5

A. Le Coq Premium Wheat Beer Non-Alcoholic Isotonic

Isotonic taisi joskus olla joku urheilujuomamerkki, joten eiköhän tämä tartolaisen panimon alkoholiton vehnäolut ole jonkinlainen palautusjuoma. Pienen salibandypelailun jälkeen tätä sitten sopii hyvin testata. Väri on lagermaisen oranssi ja vaahto on tiivis valkoinen kerros. Tuoksussa esanssista hedelmää. Esanssi seuraa maussakin. Oikein puristamalla maussa on jotain hedelmiä. Kemia on sana joka tulee mieleen.  Olvi lähetti tämän oluen joskus, en ostaisi itse. 0,33 l, 0,3 %, 1/5

Hallo Ich Bin Berliner Weisse Cassis

Pieni flunssanpoikanen on yrittänyt hiipiä systeemiini, perimätiedon mukaan mustaherukkamehu on sille myrkkyä. Mikkellerin olutkerhon laatikosta löytyi tällainen berliiniläistyyppinen mustaherukkainen vehnäolut. Tuoksu on vähän tympeä, esanssimainenkin, vähän fiilikset laskivat. Väri on kyllä mahtavan täydellisen punainen, vaahto värjäytyy pinkiksi. Maku nostaa pisteitä. Vähän hapanta, mutta makeutta riittää hampaiden tahmaamiseenkin. Marjainen, raikas, no onhan tämä parasta juomaani mustaherukkamehua. Alkoholiprosentti on alhainen, joten ollaan kyllä lähellä mehua. On tämä myös parhaimman makuista flunssalääkettä. Finrexinin on kyllä pakko parantaa makuaan. Hallo-sarjaan kuuluu muillakin tavoin maustettuja oluita, voivatkohan ne olla tätä parempia? 500 ml, 3,7 %, 4/5

Naale Pineapple Low Alcohol Beer

Pullollisen Kiinan agentti piipahti Suomessa ja toi tuliaisena kiinalaisia oluita. Aloitin urakan polkupyörän kumin paikkaamiseen jälkitunnelmissa. Ananas ja olut yhdistelmänä on paljon lupaava, jos oikein avarakatseisesti pystyy ajattelemaan. Naalen versio limonadioluesta on oikeastaan ananaslimonadi, jos tölkin kyljessä olisi ollut mansikan kuva ja väriaineena olisi ollut punaista, niin olisi voinut luulla myös mansikkalimonadiksi. Aika esanssista on, mutta oudointa tässä oluessa on se että ei tämä kyllä maistu yhtään oluelle. Lyhyenä jälkimakuna on puu. Kiitos Mikalle! Ehkä tämä Kiinan helteissä menisi välihuikkana.  330 ml, 0,6 - 2,25 %, 1/5

AleCoq Kohviporter Tume Õlu

Blogin 3-vuotisjuhlien ja päivän judomitalien kunniaksi oli tietysti nautittava mitali- ja synttärikahvit. Tartolaisen AleCoqin uutuus, kahviportteri, sai toimia kahvina. Tuoksussa on todella paljon kahvipapu-suklaakarkkien hajua. Maussa on samaa, mutta vähän on pientä ohuutta hiipii jostain mukaan. Etiketti on kyllä tyylikäs. Taitaa olla parasta AleCoqia. Suklaakarkkia on vähän liikaa, jos olut olisi vähän jähmeämpää, niin olisi huippua. Lopussa sana esanssi alkaa väijyä mielessä. 0,33 l, 6 %, 4/5

Ōllekōrs India Pale Ale

Taas marraskuun puolivälissä blogin syntymäpäivä lähestyy ja sitä on tullut vietettyä aina Tartossa ja niin tälläkin kertaa. Tallinna-Tarto -tien puolivälissä oleva Anna Kauplusin surkeanmahtava kauppa tarjosi taas olutvalikoimastaan jotain uutta. Virolainen IPA tuoksahti oudosti savukinkulta, maussa on kyllä hiukan katkeroa, mutta mieleen tulee jotenkin sana esanssi. Sitruuna häivähtää, mutta maku ei ole ok.  33 cl, 5,2 %, 2/5

Desperados Tequila

Pullollinen tequilalla maustettua olutta odotteli koko kesän sopivia helteitä. Tänään taisi olla lämpöä joku 15 astetta, joten se kai on sitten sopiva helle. Olut maistuu sitruunalta, lievästi esanssiselta. Tequilan makua en kyllä erota, mikä on ihan hyvä. Tequilan juomisessa tuttu suolakin puuttuu onneksi, mukana on siis paras kolmikosta suola, tequila ja sitruuna. Ihan hyvää, mutta toista ei jaksaisi. Meksikolaisvaikutteinen olut on tehty Hollannissa ja on hyvää omassa sarjassaan.  33 cl, 5,9%, 4/5

Yule Smith Winter Holiday Ale

Jouluolutta nautittiin vuoden viimeisenä päivänä. Olut on samean ruskeaa ja tuoksuu humalalle, suklaalle ja yrteille. Makuna ensihörpyllä päälle puskee huono suklaa ja esanssi, ilmassa leijuu pientä pettymystä. Suklaan maku paljastuu virhearvioksi, taitaa olla vaan makeutta + humalaa. Maku on voimakas ja alkoholi lämmittää mukavasti, on juotava hitaasti, ehkä ensi vuonna kaiken saa juotua. Maku paranee ja täydentyy lämmetessään, nautiskeluolut, jonka juomiseen saa kulutettua saman ajan kuin mäyräkoirankin juomiseen tai ainakin melkein.

650 ml, 8,5%, 4/5

Hibernation Ale

Lepotila-olut on alt-tyyppinen denveriläisolut. Onko näissä alt-oluissa aina joku tietokonevinkki, kuten oli ctrl-alt-deletessäkin? Tämä tuoksuu makealta, ja maussa on lakritsaa ja kaakaota, eräänlainen Sukulaku-olut, no ei tämä kyllä ole niin makeaa. Aika vahvaa pitää nautiskella, jotenkin kyllä sana esanssi tulee mieleen, voiko tämä nyt olla ihan oikeaa olutta? Makuja on paljon, suu ei pysty erittelemään kaikkia, onko vähän liikaakin makuja. Lämmittää mukavasti, kyllä tämän avulla pääsee lepotilaan. Sanotaan nyt että tyylikkäästä etiketistä yksi pluspiste. 335 ml, 8,7%,5/5