Näytetään tekstit, joissa on tunniste ensipuraisu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ensipuraisu. Näytä kaikki tekstit
lauantai 14. kesäkuuta 2014
Ø #500
Nøgnen panimon 500. olut on imperial IPA. Onnistunut juhlaolut, jossa yhtyvät ensipuraisun makeus ja humalan katkeruus. Vaahto pysyvää, väri on oranssi-IPA, ja maku on tasapainossa. IBUja on 100, mutta maku ei ole hyökkäävä. Suodattamattomassa ja pastöroimattomassa oluessa on pullon pohjalla reippaasti hiivaa. Vahvaa olutta, alkoholi kurkistelee katkeron takaa. Joissain oluissa tuo alkoholin maku haittaa kovasti, joissain vaan sitten ei, tässä ei ainakaan. Se on kuin osa salajuonta, makea, katkero, alkoholi, makea, katkero, alkoholi, toista kunnes pullo on tyhjä, jouduin salajuonen uhriksi. 0,5l, 10%, 5/5
perjantai 28. maaliskuuta 2014
Young's Special London Ale
Perjantaipullo oli tällä kertaa brittiläistä alea, joka etiketin mukaan oli käynyt vielä pullossa. Tuoksu oli yllättävän makea, fiksummat sanoisivat toffeinen. Ensipuraisukin oli toffeinen, mutta sitten ratsuväkenä paikalle hyökkäävät humalat. Oudon paljon hiilihappoa on tässä sameahkossa oluessa, aiheuttaisikohan se pienen metallisuuden jälkimakuun. Tuntuma paranee nautiskellessa. 500 ml, 6,4%, 5/5
Tunnisteet:
5
,
ale
,
britti
,
ensipuraisu
,
etiketti
,
fiksu
,
hiilihappo
,
humala
,
hyökätä
,
jälkimaku
,
käydä
,
Makea
,
metalli
,
nautiskella
,
ratsuväki
,
toffee
Tilaa:
Blogitekstit
(
Atom
)