Mufloni Tuffan Vehnä

Porilaisen Beer Hunters -panimon Mufloni-sarjan oluet ovat olleet ihan hyviä. Perjantai-iltapäivä ja takapihan auringonpaisteinen terasssi, kyllä siihen oli pakko valita joku hyvä olut. Tuffa kait tarkoittaa isoisää. Hyvää olutta on porilaispappa osannut panna. Väri on auringonpaisteessa läpinäkymätön kaunis oranssinkeltainen, valkoista vaahto muodustuu asiallisesti. Ekan hörpyn jälkeen tulee heti mieleen että onpas hyvää. Pullonpohjalla oli vähän hiivaa ja ne kaadoin lasiin mukaan. Ehkä kesän ensivehnä vähän saa pluspisteitä, mutta joka hörpyn jälkeen on vaan onnellinen. Hiiva maistuu miedosti, banaania ei ole juurikaan, mikä on tietysti plussaa ensivehnälle. Olut muodostaa nielusta vatsaan saakka sellaisen vehnäolutpylvään, joka ryhdistää juojaa. Ostin oluen S-marketista, varmasti ostoskärryt pysähtyvät jatkossakin tämän oluen kohdalla. 50 cl, 5,0 %, 5/5

Solo To Skotidi Imperial Stout

Täydellisen mustaa stouttia nautiskelin tulevan talven kunniaksi. Olisikohan tänään ollut kesän ensimmäinen päivä kun tuntui vähän viileältä. Perjantaipulloksi ja lämmikkeeksi valikoitui sitten norjalais-kreikkalainen soolo, matkamuisto Ateenan Brew Str -olutkaupasta. Mustan oluen päälle syntyy reilu ruskea vaahto. Tuoksussa on suklaata. Kuohuavaa olutta piti heti hörpätä, jotta se ei olisi kuohunut lasista ulos. Ensihörppy maistui makealta ja konjakkiselta. Kuohunnan rauhoituttua maku paljastuu humalaisemmaksi, jopa vähän puiselle. Kahvia ja kuivaa suklaata löytyy paahteisen juoman makuyhdistelmästä. Pullonpäällinen oli aika tahmea ja korkin alta löytyi tahmaa reilusti, mutta sisällys on kyllä herkkua. Tulisipa talvi niin saisi nautiskella tällaisia tummia oluita. 75 IBU, 0,33 l, 9 %, 5/5

Topelt Pruun Óllenaut

Tarton matkamuistoja riittää ja riittää, tämä taisi olla De Tollyn olutbaarista tämä double brown ale. Tumman ruskea olut kuplii kiihtyvästi pullon avaamisen jälkeen, asettuu sitten onneksi. Olut tuoksuu makealta, vähän pähkinältä, vähän viinimäiseltä. Ensihuikassa maistuu alkoholi ja kuiva suklaa, vaatii vähän nieleskelyä että tälläistäkö tämä nyt on, varsinkin kun tuota vaahtoa täytyi hörppiä, ettei olut kuohunut pullosta yli. Pikkuhiljaa mausta alkaa vähän pitää. Pähkinääkin taitaa olla ja mallastakin löytyy lopuksi, vahvaa on kyllä, makeus jotenkin katoaa tai siihen vaan tottuu, viinimäisyys pulpahtelee välillä pinnalle ja alkoholi kuumentaa nielua. Pahaa vai hyvää, nyt en kyllä toista pullollista viitsisi juoda, mutta joskus voisi maistaa uudelleen. 330 ml, 7,5 %, 3/5

Mallaskosken panimon Black IPA

Tätä tyylikkään etiketin takana olevaa olutta olen pitkään toivonut pääseväni maistamaan, kunnes sitten Tallinnan sataman myymälässä bongasin tämän kotimaisen tyylioluen ja perjantai-illan kunniaksi sihautin sitten korkin auki. Pieni vaahto katosi nopeasti oluen pinnalta, tuoksussa oli vaimeasti hedelmää, maku on paahteinen. Jälkimaussa katkeruutta löytyy onneksi. Runko tuntuu alkuun ohuelta, mutta se tukevoituu loppua kohden. Alussa oli kyllä pientä pettymystä, mutta kokonaisuus on parempi kuin ensihuikka. Tumman oluen makeus sopii mukavasti kokonaisuuteen, mutta jonnekin katkerot piiloutuvat. 33 cl, 6,5 %, 4/5

Mufloni Mosaic Vehnäipa

Varmaan pitää käydä kesälomalla pyhiinvaellusmatkalla Porissa Beerhunters-ravintolassa, sen verran priimaa tavaraa on taas pukannut sieltä Alkon hyllylle. Olut on sameaa ja siinä leijuu hiivakökköjä, mikä ei varsinaisesti lupaa hyvää, mutta ensin itse en niitä edes huomannut, koska haju oli vähän haasteellinen ja sitten ensihörppy laittoi kriittisen mielen holdiin. Greippiä ja mäntymetsää löytyy riittävästi, aika hapanta, jälkimaku on riittävä. Vai seuraava pullolinen puuttuu. Loistava olut, sopii kesäloman aloitukseen täydellisesti. 33 cl, 6,0%, 5/5