Ridgeway Lump of Coal Dark Holiday Stout

Hiilenmusta brittistout kuohuaa samettisella ja kermaisella vaahdolla. Tuoksu on kypsän maltainen. Maku on paahteisen maltainen, ihan pieni salmiakkinen häivähdys pirskahtaa välillä esiin.  Kokonaisuus on konstailematon, maku vaan tuntuu paremmalta loppua kohden. Makeus ja suolaisuus ovat hienosti tasapainossa, lakritsi kurkistaa aina hörpyn lopussa. Juominen on miellyttävää.  50 cl, 7,5 %, 5/5

Noita Winery / North Field Recordings Muscat IPA

Olutreissun Fiskarsin panimon myymälän pysähdyksessä nappasin melkoisen oudolta kuulostavan brittiläissuomalaisen ipan.  Olut on kirkkaan keltaista ja se vaahtoaa valkoisena kestävästi. Tuoksussa on hedelmäisyyttä ja kevyttä humalointia. Maussa on hitusen hiivaa, ja kyllä siinä on viinirypäleitä. Aika kevyet

 humaloinnit on, enemmän kallistuu valkoviinimaailmaan. Kesäterassilla toimisi paremmin, syyskuussakin kyllä toimii. Valkoviinin, vehnäoluen ja ipan yhdistelmässä ipa jää vähän paitsioon, mutta erikoinen kokonaisuus toimii kuitenkin. 440 ml, 6,0 %, 4/5

St. Austell Big Job Double IPA

Brittiläinen tupla-ipa on maitokauppaversiona tullut jo aiemmin maisteltua, joten kun Alkossa on isompaa työtä tarjolla niin pitihän se ottaa testiin. Väri on kirkkaan oranssia ja vaahto valkeaa. Tuoksu on humalainen, makeaa mallasta ja hedelmiä. Ensihörppy tuntuu ohuelta. Maku kehittyy aika kuivaksi, mäntypuuta, sitruunan kuivempaa kuorta, maltaan makeutta. Ei ole ohutta, humalat tykittävät suun täyteen. 500 ml, 7,2 %, 4/5

Thornbridge Pardus Pecan Pie Imperial Stout

Alkon hyllyllä oli muutama brittiläisen laatupanimon olut. Maisteluun valitsin pikimustan pekaanipähkäpiiras-stoutin. Vaahto on kevyttä mutta runsasta ja katoavaista. Tuoksu on toffeinen, kahvinen, paahteinen, makea, maltainen ja mitä vielä. Maku on tuoksun vaimeampi versio, vähemmän makeutta enemmän kuivuutta ja suklaata. Jälkimaku on jotenkin kupliva, kuivahko, mutta alun tuoksua mukaileva. Pähkinäisyyttäkin ilmestyy mukaan. Kyllä tätä pitää maistella lisää. 440 ml, 8 %, 5/5

Ridgeway Bad King John Very Fine English Porter

Goodmanin Alkosta löytyi brittiportteria. Huonon kuninkaan olut on mustaa samettisella vaalealla vaahdolla. Tuoksussa on paahdetta ja kahvia. Maku on erityisen pehmeä, paahde on lempeää, pientä humalaa. Sen verran ohutta että tekee mieli ottaa isoja hörppyjä, sopisi hienosti englantilaisen pubin hanaan. Jälkimaussa on sopivasti tuhkaisuutta, sellaista tasaisesti palaneen takan kevyttä tuhkaa. 500 ml, 5,8 %, 4/5

New Belgium Voodoo Ranger Hazy IPA

S-marketissa osui oluthyllyllä katseen keskipisteeseen meksikolaishenkinen tölkki. Sisältö on brittein saarilta, mutta alkuperäinen panimo on kait amerikkalainen. Lasissa katse kiinnittyy valkoiseen tiiviiseen ja kestävään vaahtoon, olut itsessään on oranssia harmaalla sävyllä, johtunee kovasta kuplinnasta. Tuoksuu hedelmäiseltä humalalta. Ensihörpyllä mieleen tulee sana ohut, maku on appelisiinia, nuorta mäntyä, pehmeyttä, erikoiset hiilihapot: onko niitä vai ei. Samanlainen tunnelma jää vähän koko oluesta, onko tämä hyvää vai liian laihaa. 330 ml, 5,3 %, 4/5

 

Northern Monk Patrons Project 28.01 Astro Gary

Vähän oudonlainen etiketti kiinnitti huomioni Alkossa käydessäni, siis eihän tuo etiketti ole mitenkään miellyttävä. Kotona meni pieni hetki ennen kuin sain edes oluen nimen selville. Brittiläisen panimon 28. projektierän sour IPA on kyseessä. Väri on muhkean oranssi, vaahtoa on mukavasti, se kyllä katoaa pian. Tuoksussa voi tunnelmoida etiketissä mainitut ainekset, Citra BBC -humalat, mango, vadelma, appelsiini ja lime.  Maku on värin pari, eli muhkeaa hedelmää, mangoa ja appelsiiniä. Sitten nopeasti maku kääntyy happaman puolelle, se tasoittaa alussa esillä olevaa makeutta. Ihan kiinnostava kokonaisuus on. 440 ml, 6,5 %, 4/5

St. Austell Proper Job Cornish IPA Bottle Conditioned

Brittien saarten lounasosasta tullut pullollinen on nimellään houkutellut blogistia S-marketin hyllyllä pitkään. Olut kaatuu vaalean ruskeana ja valkoisena vaahdoten. Tuoksu on humalainen, ruohoinen ja se henkii maltaista makeutta. Maku todistaa todeksi etikettiin kirjoitetun powerfully hopped, eli humalaa on reilusti. Jotain pilsnerimäistä puuta on mukana, jälkimaku paljastaa puulajiksi reilun honkapuun, mukana on loraus greippiäkin. Takaetiketissä sanotaan että tämä on golden ale, ehkä etuetiketin IPA on lähempänä omia mielikuvia tai APA. Kunnon homman houkutus on koettu ja varmasti tätä tulee toistekin ostettua. 500 ml, 5,5 %, 4/5

Wylam The Cold Conditon

Joulukuusenkoristelu, lenkki ja sauna, olin ansainnut oluen. Citymarketin Pien-kaapista löytynyt brittiläinen lager sai toimia janonsammuttajana. Panimo on valmistellut olutta säilyttämällä sitä 12 viikkoa 0 asteessa. Jotenkin kuulostaa tutulta. Väri on todella kirkas kultainen, läpinäkyvä, vähän Lapin kultaako, vaahto on nopea. Maussa on tilkkanen sitruunaa, mallasta ja aivan vähän humalia, ruohoisena.  Jälkimaussa on leipää, poreilua ja humalia. 440 ml, 4,6 %, 3/5

Lyme Bay Winery Traditional Mead

Joululahjaksi sain Alkon oluthyllyltä löytyneen ison brittiläisen simapullollisen. Väri on vaaleanruskea, kirkas. Vaahtoa ei synny. Tuoksun kuvaamiseen riittää sana hunaja. Maku on vahvan makea ja hunajainen. Makeus alkaa vähän tahmauttamaan nielua. Taustalla tuntuu alkoholi, sen voimakkuus tehostuu  Ei koko pullollista oikein jaksa, pienempikin lasillinen kyllä riittää. Kyllähän tämä alkaa lämmittää, tuoksu on voimakas lasillisen loppuun saakka.75 cl, 14,5 %, 2/5

Faversham Steam Brewery Whitstable Bay Organic Ale

Brittiläinen olut kaatui lasiin kirkkaan kuparisena ja jätti läpinäkyvän pullon surulliseksi. Tuoksu on makeahko, toffeinen ja se tuo kyllä selvän flashbackin Lontoon pubeista. Maku on tuoksun kaltainen ja kyllä yhä enemmän tulee mieleen lontoolaiset pubien oluet ja tunnelmat. Maussa on maltaisuutta, johon aika täydellisesti humala puraisee, pienellä sitruunaisella viimeistelyllä. Shepherd Neamen tunnelmaolut on onnistunut, varmaan voisi sanoa että perinteet näkyvät, ei kun maistuvat. 500 ml, 4,5 %, 4/5

Thornbridge Crackendale Citra Pale Ale

Mielenhäiriö iski ja heitin pienen hölkkäilylenkin, sauna ja sitten palkinnoksi saunaolut. Terassilla oli miellyttävän viileää sulatella itseään. Olut on kullankeltaista, vaahto ei nouse juuri ollenkaan. Tuoksu on sitruksinen, aavistus tuntuu mukana olevan dallaspullaakin. Maku on pirteän kirpakka, alkaa vähän toivomaan että olisipa vähän kuumempaa terassilla. Citra-humala maustaa nimensä mukaisesti olutta sitruunalla, humalat ovat lempeitä. Olut oli vähän lipsahtanut yli Best Before -päiväyksen, mutta ei se nyt kyllä haitannut. Jälkimaku on kuivahko, hiukan hiivainenkin. Brittipanimo ei taida osata panna huonoja oluita ollenkaan. Tätä olutta on tutkittava lisää ja napattava supermarketista mukaan, kun tulee vastaan. 330 ml, 5,2 %, 4/5

Lenny's Beers IPA W. / Herkules & Endeavour

Opin taas kerran että kunnon työkaluilla homma sujuu, katon maalaaminen onnistuu paljon helpommin pitkävartisella telalla verrattuna perinteiseen telaan. Sama pätee oluen juomiseenkin parempaa olutta on mukavampi juoda. Berliininreissun matkamuistopullo sisälsi sameaa ja kultaista olutta. Vaahtoa syntyi vähän. Tuoksu on makeahkoa mallasta. Maistamisen jälkeen tuoksuun liittyy myös sitruuna. Maku on kirpeää, kuivaa ja humalaista. Hiilihapot ovat teräviä vähän pistäviäkin. Humalat ovat saksalainen Herkules ja brittiläinen Endeavour, ihan osuva kombo. Katkeruutta tai jopa vähän happamuutta löytyy reippaasti. 0,33 l, 6,0 %, 4/5

Theakston Old Peculier The Legendary Ale

Kesän ensimmäinen lenkkeily antoi mukavasti potkua ja oikeutusta nauttia yksi olut terassilla. Arkadian Alkosta ostin aiemmin ihan nimen perusteella tämän oluen. Brittiläinen vanha erikoinen on yllättävän lähellä mustaa, joskin ruskeaksi paljastuvaa alea. Olutkellari-blogi on oluesta aiemmin blogittanut ja avannut jutussaan vähän oluen nimeämistä ja panimon tarinaa. Itse otin oluen suoraan jääkaapista, ehkä olisi pitänyt vähän antaa ensin lämmetä. Makua voisi sanoa vaimeaksi tai täyteläiseksi. Mallasta on ensin, sitten hedelmäää, lievää humalaa, yhdistelmä on täyteläinen ja rauhoittava. Jos tunnelman hämeenlinnalaisella kotiterassilla voi sanoa oluen voimalla kääntyvän brittipubiksi, niin olut ei ole huonoa.  Mallas, limppumaisuus ja hedelmät yhdistyvät ja mukaan hyppää vähän toffeeta ja lopuksi vähän humalaa. Jos jossain pubissa on tätä, niin tunnelmankin takia täytyy maistaa. 500 ml, 5,6 %, 4/5

Williams Bros. Brewing Chieftain Pale Ale

Kilon joulupukki oli paketoinut pakettiin pari olutpullollista. Blogitettavaksi päätyi skotlantilainen pintahiivaolut. Olut on kirkasta, tuoksu on makean hedelmäistä. Pullo vie kyllä heti brittitunnelmiin. Maku on hedelmäinen ja pehmeä. Helppoa juotavaa, skottipubin iltapäivätunnelmaa, pitäisi ehkä käydä  Skotlannissa tutustumassa tarkemmin tunnelmaan, ehkä nappaisin siellä tällaisen. Olut lämmittää nielua, pientä humalaa paljastuu jälkimaussa. Tuoksussa on vähän liikaa makeutta, välillä paljastuu rungon ohkaisuus. 500 ml, 4 %, 3/5

Thornbridge Otto Weizen Doppelbock

Black Friday kääntyy viikonlopuksi juomalla pullollisen brittiläistä tummaa vahvaa vehnäolutta. Korkki sihahtaa vaimeasti, olut tuoksahtaa reilusti banaanilta, maussa on mallasta,  lievää mausteisuutta, etiketti kertoo että kyse olisi neilikasta. Etiketti puhuu myös purukumista? Mallasbanaanineilikkapurukumivehnäolut ei oikein sovi mielikuvaani hyvästä oluesta, ehkä saksalaiset osaa paremmin panna vehnäolutta. Alkoholi kyllä toimii taustalla. 500 ml, 8 %, 3/5

Thornbridge Wild Raven Black IPA

Brittiläistä mustaa ipaa maistelin pienen loman alkamisen kunniaksi. Tämäkin olut löytyi Arkadian Alkosta, oliskohan muuallakin tätä saatavilla. Tumma, punertavaan taipuva olut kerää hienon vaahdon pintaansa. Olut tuoksuu havulta, makuun tarttuu jostain sekahedelmäistä polttoöjyä. Pientä loivuutta on suutuntumassa, lievää ohuutta. Makeutta on mukavasti, kahvin kitkeryyttä kerääntyy nieluun. 500 ml, 6,6 %, 4/5

+

Abbot Ale Greene King

Britti-Ale on tyylikkään ruskea, vaahto on pikainen tai heikko. Tuoksussa on selvästi toffeeta. Maku on ensin tympeä, sitten heikosti makea, sitten heikosti sitruunamainen, sitten heikosti humalainen. Heikosti vähän kaikkea muodostaa koukuttavan kokonaisuuden. Jälkimaku jää alaposkiin pyörimään. Joka kulauksella parempaa, miksen ole lontoolaisessa pubissa, tilaisin toisen ja luultavasti kolmaskin menisi. 

50 cl, 5,0%, 4/5

13 Guns

Brittiläisen Crafty Dan (Thaiwtes) -panimon american IPA tuoksahtaa männyltä. Makuun sekoittuu männyn joukkoon mallasta ja vähän hedelmää. Väri on kirkkaan konjakkinen, vaahto on tai olikohan sitä ollenkaan. Väkevältä maistuu. Olut on kunnianosoitus Amerikan 13 alkuperäiselle osavaltiolle, varmaan ne pitäisi tietää, ainakin ennenkuin alkaa naureskella sille että amerikkalaiset eivät erota Euroopan valtioita toisistaan. Etiketti miellyttää ainakin Arsenalin kannattajia. Takaetiketissä sanottiin että chilled but not cold, se pitäisi uskoa, jääkaapista suoraan otettuna olut paranee lämmetessään, pientä vetisyyttä.  330 ml, 5,5%, 4/5

Spitfire Premium Kentish Ale

Pint of bitter, please. Shepherd Neame -panimo on nimennyt alensa kunnioittamaan brittihävittäjiä, The Bottle of Britain. Pubitunnelmaa tulee tästä kastanjanvärisestä humalaisesta oluesta. Maussa on aromeja, pippuriakin vähän niinkuin suolaakin. Suutuntuma on vähän ohut, mutta jälkimaku on painava. Korkeajännitysolut. 500 ml, 4,5%, 4/5