Pühaste Tumeaine Imperial Stout Colombia & El Salvador Coffee

Isäinpäivän aaton (miksi tämä juhlapäivä ei ole oikein vaakiintunut jouluaaton ja vapunaaton vertaiseksi) kiertelyjen päätteeksi nappasin olutkellarista yhden tumman oluen. Vironkielen asiantuntemukseni kääntää nimen pimeäksi aineeksi, oluen väri ainakin tukee arvaustani,. Etiketissä on ehkä kuva mustasta aukosta tai linnunradasta. Oluen väri on mustaa. Vaahto on valokuvaajaa nopeampaa. Tuoksu on sellaista parempaa kahvia, voiko kylmä kahvi tuoksua näin hyvältä. Maku on kahvinen, pakko tihrustaa etikettiä, että mistä tämä nyt on oikein tehty. Kokomo kahvipaahtimo Tallinnasta on nähtävästi osasyyllinen. Kahvilikööriähän tämä on lähellä, pientä kuplintaa jälkimaussa, joka samalla paljastaa että onhan tässä humaliakin. Onpa huumaavaa olutta. Makeus paljastuu viimeistään huuliin tarttuvasta tahmeudesta. Raskasta kamaa, ei ihan yhdeltä istumalta uppoa. Etiketti ei taida olla Marge Nelkin, siitä miinusta. IBU 60, 0,33 l, 11 %, 5/5

Fat Lizard Backdrop Porter

Taisi olla Espoon Sellon CityMarket, josta joskus nappasin tämän espoolaisen colanvärisen portterin. Fat Lizardin tölkin isosta kaatoaukosta soljuu ohuen oloista mustaa olutta, jonka päälle kertyy vaaleanruskeaa vaahtoa. Tuoksussa on vähän humalaa. Maussa on mukavasti paahteisuutta, kuivuutta, vähän kahvia ja humalaa. Olut soljuu myös suussa, vähän pientä ohuutta, joka auttaa olutta vielä soljumaan nielusta alaskin. Rumasti sanottuna light-portteri, mutta kauniisti sanottuna pätevä ja paahteinen arkiportteri. 0,44 l, 5,5 %, 4/5

Mikkeller Black Hole

Sattumalta toisen peräkkäisen belgialaiselle De Proef -panimolla valmistetun stoutin maistelin jouluaattona pukkia odotellessa. Olut on joululahjaksi saatu, kiitos Jarno! Lahjahevosen suuhun on nyt katsottava tiukalla asenteella. Asenne kyllä jo alkaa sulaa kun pikimustan oluen kaataa lasiin ja vahva mokkavaahto kehkeytyy pinnalle. Alun kuusentuoksu, ei tule joulukuusesta, muuttuu suklaakahviksi, johon on pudotettu muutama sokeripala. Jälkimaku täyttyy humalilla. Stout pitää  otteessaan pitkän ajan, ei mene ykkösellä tämä olut tosiaan, pitkä jälkimaku ja yleinen suuntäyttävä makupommi huolehtivat siitä. Musta aukko imee kyllä itseensä. Vahvuus pistää miettimään miksi joisi viiniä. De Proefilla on selvästi homma hanskassa, kannattaa laittaa seurantaan.  375 ml, 13,1 %, 5/5