Lervig Passion Tang Sour Ale

Punaista vähän ruskeaan taipuvaa olutta kaatui heikosti kuohuten Alkosta ostetusta tölkillisestä lasiin. Tuoksu on makeaa mangoa tai kai se on oikeasti passionhedelmää, mutta aika houkuttelevan oloinen on tuoksu. Makua voisi kai sanoa sekavaksi, ensin on hedelmäistä pehmeyttä, sitten maku kääntyy happamaksi, loppuun pieni kypsän hedelmän henkäys. Lopulta maku jotenkin vaan katoaa, jättäen hapanta tunnelmaa. Tavallaan hieno polku, ensin passionia, sitten sitruunaa ja vähän happamuutta, mutta jotenkin jää uhkaavien sääennusteiden varjoon. 330 ml, 7 %, 3/5  

Moersleutel Could You Pass Me The Kaasschaaf

Juustohöylä ei olekaan pelkästään suomalainen innovaatio vaan hollantilaisetkin käyttää sellaista. Alkon hyllyltä löytynyt kiinnostavan oloinen tupla-ipa ei kuitenkaan taidakaan sisältää goudajuustoa. Väri on on jotenkin ruman ruskeanoranssi ja vaahto jättää nopeasti jälkeensä vain kapean valkoisen renkaan tuopillisen reunaan. Tuoksu on houkuttelevaa raikasta hedelmää, on siellä vähän havujakin. Maku on pehmeä, vesimelonia, appelsiinia ja mangoa. Makeaa riittää, pieni katkeruus lopussa sekoittaa tai jämeröittää. Panimolta voi nähtävästi olettaa vain onnistumisia, varmaan pitäisi nopeasti käydä Alkossa että saisi toisen tällaisen. 440 ml, 8 %,  5/5 

Tommyknocker Off Leash Juicy IPA

Coloradosta Suomeen saakka on tämä tölkillisen sisältö matkannut. Ipa on vähän sameaa kultaa, vaahto on mukavaa pienikuplaista vaaleutta. Tuoksussa kypsiä trooppisia hedelmiä, vähän hiivaa tai multaisuuttakin ja kevyttä mäntypuuta. Maku on pehmeä, hedelmäisyyttä ja humalointia. Ensin pehmeys täyttää suun kevyellä sitruksisuudella, sitten vähän mallaksen tai mullan täyteläisyyttä, lopuksi maku katoaa aika nopeasti, pitää hörpätä uudelleen. Alkon hyllyltä tämän löysin, kyllähän siinä hymy tuli huulille kun helsinkiläisen suosikkibaarin nimikko-olutta löytyi. 0,355 l, 5,7 %, 4/5

Nøgne Ø Dark Horizon 6 Imperial Coffee Stout

Norjalaisen panimon kulttioluen kuudennen version tilasin aikoja sitten Alkosta. Nyt aurinkoisen lauantai-iltapäivän kunniaksi päätin avata komean lahjapakkauksen. Pullollisessa olikin mustaa olutta, joka tuoksui maltailta, luumuilta ja hitusen marjoiltakin. Maku on sitten todella täyteläinen, makea, hitusen kahvia, enemmän paahtuneisuutta, aika kirpeääkin, salmiakkia. Alkoholi tuntuu kielen päällä jälkimaussa, armanjakkitynnyreissä kypsyttäminen maistuu myös, kahvin makua voi aistia vähäisesti poskissa. Muutama kulautus ja koko ruumis on täynnä makua, riittää koko iltapäiväksi. 100 IBU, 0,33 l, 15 %, 5/5

Kagua Rouge

Töölöntorin Alkosta hain yhden matkamuiston, se ei ollut mitenkään paikallinen vaan japanilainen ale. Belgityylinen olut on punaruskeaa ja se vaahtoaa kestävästi pienikuplaisena. Tuoksu on kuin hunajainen kukkakimppu, taustalla muhii jotain pippurisuutta. Etiketissä mainitaan mausteeksi sansho, joka googletuksen mukaan on pippurilimopuu. Maku on maltainen ja tuoksun eri osat loksahtavat omille paikoilleen. Makuun ilmestyy joku raikkaampikin henkäys, kieleen jää sellaista kihelmöintiä. Erikoinen ja täyttävä olut jättää vähän hämilleen, alkoholikin maistuu, mutta miellyttävä kokemus. 33 cl, 9 %, 5/5

Laugar Snyder DDH IPA

Vaaleankeltainen espanjalainen IPA  kuohuu vaaleana reippaasti. Tuoksu on makeahkoa sitrusta humalaisena. Vähän sellainen muistikuva tuli kun ensi kerran haistoin Punk IPAa, tuoksu ei ole ehkä sama, mutta tunnelma oli. Ensin olut tuntuu vähän liian laimealta, mutta maku kertaantuu ja paranee hörppy hörpyltä. Ostin oluen Sellon Alkon isosta olutvalikoimasta. Espanjalainen panimo pitää laittaa kirjanmerkiksi.  Mukava humalaisuus peittyy sopivasti hedelmäiseen makuun. Varmaan pitää tutkia Alkon tilausvalikoimaa. 44 cl, 6,5 %, 5/5

Iso-Kallan Tuco

Goodmanin Alkossa käydessäni aikuisuuden ensiaskelilla ollut kaveri haahuili oluthyllyllä ja jostain syystä kysyi minulta suosituksia olutvalintaansa: tiedätkö sä näistä oluista. Tietysti vakuutin tietäväni ja suosittelin pojalle Urbockia ja itse nappasin hyllyn lähes tyhjästä kolosta savolaista savuolutta. Kaveri ei tainnut uskoa suosittelujani ja kyseli pian perään Sakun Portterin sopivuutta, enpä sitäkään kieltänyt. Savolainen olut kaatuu lasiin tummanruskeana. Tuoksussa on reippaasti savua, jopa palvikinkkua. Vaahto on nopea vaalea kerros. Maku on ihan ensihuikalla maltainen, mutta maku muuttuu samantien savuiseksi. Makea mallas paljastaa itsensä loppua kohden. Savuisuus ja makeus sekoittuvat sopivasti. Aika asiantuntevaa porukka oli Alkossa käynyt, kun tämä hyllyväli oli tyhjennetty. 0,33 l, 7,0 %, 4/5

Collective Arts Ransack the Universe IPA

Kanadalainen taide-etikettiolut on oranssia ja lasin yläosaan muodostuu samettinen tiivis valkoinen vaahto. Tuoksussa on makeampaa IPAa, humalia ja hedelmiä. Maku on puhdas, sitruuna ei ole kirpeää vaan trooppista makeutta on mukana. Jälkimaku on sopivan rapsakka. Tätä olutta voi kyllä suositella. Pitäisiköhän napsauttaa toinenkin auki, sehän voi olla ihan eri makuista, voisi varmistaa vaaan. Ostin tämän Sellon Alkosta, kun olin pojan muuttotalkoissa, käykää hakemassa. Ja onhan toi etiketti ihan huippu, ainakin kaksi erilaista oli tarjolla, ehkä enemmänkin. Kerää koko sarja. 473 ml, 6,8 %, 5/5

AF Brew Redrum Special Edition Imperial IPA

Ensikosketus pietarilaiseen mainetta niittäneeseen Af Brew -panimoon tuli tästä ruhtinaallisesta IPAsta. Olut on likaisen ruskeaa, vähän hippusia vielä leijailee oluessa. Makean humalainen ja maltainen tuoksu hivelee sieraimia, pitää hörpätä nopeasti että mitäs sieltä Venäjältä nyt tulee. Ensihörppy ei löydä humalia jostain syystä, toinen hörppy kalauttaa suun täyteen katkeruutta tai oikeastaan humalat kuivattavat posket pitkässä jälkimaussa. Mukavasti ensin hörpätessä maistaa makeutta, vähän hedelmiä ja toffeeta ja sitten jälkimaussa humalat jylläävät. Anteeksipyytelemätön ja hieno kokonaisuushan tämä on. Ostin hohdokkaasti nimetyn oluen Alkosta oikeastaan nimen ja etiketin takia. Tämä vaan paranee juodessa ja oluen vähän lämmetessä, eikä tuo oluen vahvuuskaan haittaa.  330 ml, 8,8 %, 5/5

Mufloni CCC IPA

Porilaisen panimon IPA on kolmen C:n IPA. Oluen isoveljellä on viisi C:tä. Isoveliolut on pitkään ollut vakio-ostos, kun sen on Alkon hyllyltä löytynyt. Viime aikoina isoveljestä on Alkossa muistuttanut vain tyhjä aukko hyllyssä. Nyt kun pikkuveli ilmestyi S-marketin hyllylle, niin kulmakarvat nousivat. Seinän takaa sitten Alkosta löytyi taas isovelikin. Kolme C:tä on kauniin oranssia, vaahto pitsittää lasin reunoja hiukan. Tuoksussa on humalaa, etiketti paljastaa C-kirjainten kooditukseksi Citra, Cascade ja Chinook. Tuoksussa on myös makeutta. Maussa humalat ovat ihan jykeviä, makeus katoaa takanäyttämölle. Jälkimaku on mukavan pistelevän katkera. Ihan pikkuisen on puumaisuutta tai sammalta ja lopuksi pientä ohuutta. On aika kultaiset muistot tuosta isoveljestä, vaikka ihan viimeisimmät otokset olivat pientä kyllästymistä tai pettymistä. Onhan tämä kunnon IPA, jos ei Alkoon saakka jaksa, niin S-marketista löyyy ihan hyvää porilaista IPAa. 50 cl, 5,5 %, 4/5

Anderson's Nelancholia New England IPA

Tarton Gambrinus Õllepoodista nappasin virolaisten oluiden hyllystä Andersonin NEIPAn. Tuoksu on reilun trooppisen hedelmän lisäksi grillauskastiketta. Väri on sameaa ruskeaa, vaahtoa on kaataessa, juodessa vähän. Maussa ei ole grillauskastiketta, vaan trooppisia hedelmiä, hunajamelonia, ananasta, makeampaa greippiä. Humalat jää taustalle. Jotain mausteita on kyllä mukana, humalat hiipivät  mukavan mietona lopuksi mukaan. Paranee juotaessa, täytynee ostaa Alkosta jos tulee vastaan, etiketissä kun oli ihan suomeksi kerrottu että ohramaltaan lisäksi mukana on vehnää ja kauraa. Ei tämä melankoliaa aiheuta. 0,33 l, 7,7 %, 4/5

Beerbliotek Borek Citra #5 American Pale Ale

Alkosta ostin jokin aika sitten ruotsalaisen olutkirjaston oluen. Olut kaatuu lasiin hohtavan oranssina. Kaadettaessa olut näytti vähän jopa vaaleanvihreältä, mutta lasissa kuitenkin erityisen kauniilta. Vaahto on tiivis valkoinen matto, ulkonäkö on kyllä aika täydellinen. Tuoksussa on kuusihavua ja hedelmiä. Ensisiemaus on humalainen, puinenkin. Maku on täyteläinen ja pehmeä, ananas erottuu hedelmien joukosta. Etiketti kertoo että humalina on käytetty slovenialaisia ja jenkkihumalia. Helpostijuotavaa, se ei ole koskaan huono adjektiivi oluelle, joskus vähän vaikeammat tietysti saavat innostumaan enemmän. 330 ml, 5,5 %, 4/5

The Flying Dutchman Diamonds Are Forever Beer Is Whenever Belgium White

Hymyhän tuota oluen nimeä lukiessa tulee ihan väkisin. Kiertolaispanimo on taas käynyt Belgiassa panemassa laatuolutta. Witbier on humaloitu oikein kunnolla. Tuoksu onkin pelkkää humalaa, mieleen tuleekin nopeasti että mitäs tämä nyt oikein onkaan. Väritys on vaaleankeltainen ja samea. Vaahtoa käy vähän näyttäytymässä. Etiketin mukaan katajanmarjoja, appelsiininkuorta ja korianteria on mausteena. Katajanmarjat tuovat kuivaa suutuntumaa, korianteri vie vähän belgimaisemiin, kunnes taas humalakattaus rävähtää esille. Suuhun jää kuivuutta, hiukan kalkkia, mikä saa nielun anelemaan uutta annosta. Kyllä tällaisen toisen voisi juoda koska vaan. Ostin pullollisen Alkosta, olisikohan siellä vielä lisää, best before -merkintä olisi vuoteen 2022 saakka. 330 ml, 5,6 %, 5/5

Hiisi Nuutti Spicy Morning Habanero Stout

Lähes unohduksiin, olutkellarin takahyllylle joutunut jyväskyläläispanimon chili-stout hyppäsi nautittavaksi viileämpänä kesäkuun iltana. Olut kaatuu lasiin runsaasti vaahdoten, vaahto pursuaa puolillaan olevasta pullostakin. Olut on mustaa. Tuoksussa on kahvia. Maku on paahteinen, kahvinen ja lakritsainen, taustalla pieni makeus. Poreilu vähän keventää. Jälkimaussa habanero turruttaa mukavasti kieltä. Etiketti suosittelee tämän nauttimista pimeimpään vuodenaikaan, sitä kohtihan tässä nyt ollaan menossa. Sopii hienosti viileämpään kesäiltaankin, sateenodotteluun. Pienin hörpyin lasi tyhjenee, onneksi pullossa on vielä vaahdon alla olutta. Oluen ostin joskus talvella Alkosta, jos tätä on vielä valikoimissa, niin turha epäröidä tämän nappaamisessa ostoskoriin. 35 IBU, 75 EBC, 330 ml, 5,7 %, 5/5

 

Hiisi Leimaus Polttavan Hedelmäinen Olut

Kun Alkosta löytyy jotain chiliolutta, niin en voi sitä olla ostamatta. Jyväskyläläinen Panimo Hiisi naputtelee tasaiseen tahtiin ovelia oluita ja nimeää ne aina hienosti ihan suomalaisittain. Helteisellä takaterassilla siitepölypilvien seassa tuoksussa on chilistä vähän multaista esimakua. Väri tuo mieleen mangon, tyylikästä oranssia sameutta. Maistuikohan alussa enemmän mango, ensivaikutelma meni niin nopeasti ohi. Jälkimaussa leimaus käy ja chili vallitsee makumaailman ylivoimaisesti. Chili ei ole polttavaa, mutta se potkii mangon taka-alalle. Mango ja chili sopivat ovelasti yhteen kuitenkin.  65 IBU, 18 EBC, 330 ml, 6,2 %, 4/5

Laitilan Brown Ale

Takatalvi ei yllättänyt, mutta laittoi maistelemaan jotain maltaisempaa. Alkon hyllyltä käsityöläisvalikoimasta aikanaan napattu olut on mahonkista ja vaahtoaa hetken kaadettaessa. Tuoksu on kuten makukin maltainen. Vähän liian kylmänä nautittu olut tuntuu oudon hiilihappoiselta, yritän vähän antaa oluen lämmetä, mutta oluen lämpötilan muuttumisen odottelu ei ole kyllä ollut koskaan mikään vahvuuteni. Olut on maltaista, ehkä keksistäkin. Kyllä tästä brittipubit tulee mieleen, ehkä takatalvinen hämeenlinnalaissaunatunnelma ei oikein vielä tuo sopivaa viitekehystä. Makua oluessa on reilusti, pähkinäkin alkaa lopussa maistua, humalat maistuvat lopuksi ja kuivattavat nielua. 33 cl, 5,0 %, 4/5

Rodenbach Alexander Aged In Oak Foaders

Olutmentorini Janne kertoi että nyt kannattaa käydä Alkossa nappaamassa ostoskoriin erikoisolutta. Ennakkotietona belgialaisesta oluesta oli maininta että olut on hapanta, mutta silti makeaa. Olut tuoksuu happamalta. Väritys on tummanpunainen, ensin luulin sen olevan läpinäkyvää, mutta ei ole vaan kirkkaantäyteläisen punaista rubiinia. Maku on lupausten mukaisesti hapanta ja makeaa, ei nyt ihan hapanimelää. Kirsikkaa on mausssa. Onpahan sellainen belgialainen erikoisolut, ei ihan perusohraa. Happamuutta ei ole liikaa, makeutta on riittävästi. 330 ml, 5,6 %, 5/5

Sam'l Smith Organic Strawberry Handcrafted Fruit Beer

Tartun nro 1 Õllepoodista tuli ostettua muutamia oluita, viimeisenä nappasin mukaan mansikkaoluen, ajattelin että pitää vähän haastaa itseään pienellä erikoisuudella. Olikohan olut vielä jossain tarjouksessakin, best before -päiväys on jo joulukuussa. Olut tuoksuu reipaasti mansikalle, väritys on likaisen punaruskea. Vaahto katoaa nopeasti, lasin keskelle jää kirkkaan valkoinen pieni vaahtosaareke, joka ei tunnu katoavan millään. Maku on reippaan mansikkainen, mallastakin on mukana, ihan haituva hiivaakin maistuu. Brittipanimo kyllä onnistuu yllättämään blogistin täysin. Mansikkamehumainen olut sopiikin saunan jälkeiseen lämpöön, aika makeaa tämä on kyllä, mutta oluen virkistävyys ja häivähdys sitruunasta jotenkin vaan osuu ja uppoaa. Googletus osoittaa että tätähän olisi löytynyt Alkostakin. 355 ml, 5,1 %, 5/5

Kees Zeeuwse Bolus Stout

Testasin Alkon verkkokaupppaa ja ostin kolme hollantilaisen Kees-panimon olutta. Kätevää kun verkkokaupasta tilatessa saa ilmaisen pahvilaatikon, kun normaalisti Alkosta en ole onnistunut tinkaamaan edes ilmaista muovipussia. Kees-panimo on jäänyt mieleen vaan yksinkertaisesti huippuoluistaan ja eipä tämä ainakaan tee poikkeusta. Olut on mustaa ja vaahto on ruskeaaa. Tuoksussa paahdetta, suklaata ja tilkka konjakkia. Suutuntuma on vähän tahmea tai hidasliikkeinen. Suklaata, paahtunutta mallasta, lakritsaa, pehmeää, nämä laatusanat pälkähtivät päähän juodessa. Etiketissä mainitaan myös kaneli, sitä pitää yrittää mausta löytää. Alkoholi kyllä tuntuu. Kyllähän tämä on niin hyvää että vähän harmittaa kun vahvuus pakottaa rauhallisuuteen. 330 ml, 10 %, 5/5

Radbrew Crossroads American Pale Ale

Kaoottisen etiketin olut taisi tarttua ainakaan Espoon Sellon Alkosta ostoskoriin. Sisältö on kirkkaasti sameaa ja reilusti valkoisena vaahtoavaa olutta. Kotimaisen oluen mausta paljastuu hedelmiä, hiivaa ja vähän kuivattavaa humalaa. Jotenkin jännästi hiiva ja hedelmät kietoutuvat toisiinsa ja muodostavat miellyttävän makuelämyksen. Jälkimaun sitruuna peittää puumaisuutta, vähän kuivaa heinää jää vielä.
50 IBU, 0,330 l, 6,7 %, 4/5