Helteellä pienikin työ aiheuttaa ison janon. Takapihan nurmikonleikkauksen jälkeen avasin somerolaisen VIPAn. Väri oli melkein kolamainen, vaahto oli heikohko. Tuoksussa on makeutta jopa rusinaa. Maku on maltainen, mieleen tulee brittipubit. Jännän makea tuoksu muuttuu suussa katkerammaksi, mutta ei tämä kyllä mitään vihaista IPAa ole. Humalia on sopivasti, voi tätä joku vihaiseksikin varmaan sanoa. Ihan janojuomana tämä ei uppoa, mutta oiva olut on kyllä. Pullollisen ostin Pusulan Pikkuomenasta. 0,5 l, 5,5 %, 4/5
Näytetään tekstit, joissa on tunniste VIPA. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste VIPA. Näytä kaikki tekstit
torstai 11. kesäkuuta 2020
Tilaa:
Blogitekstit
(
Atom
)