Käbliku Hullumaja Puhvet

Hullujenhuoneen buffetti on virolaista ipaa vahvimmillaan. Ostin tölkillisen panimon taproomista eli Ihamaru-pizzeriasta.Väri on sameahko oranssi ja vaahto on kestävää ja valkeaa. Tuoksussa hedelmiä ja vähän hiivaa. Maku on kuten arvata saattaa, niin humalainen. Humalat kimpoilevat kielestä poskiin, alkoholikin vähän pilkistelee, makeuttakin on mutta se jotenkin katoaa humaloinnin alle. Humalapommin jälkimaku on pitkä ja voimakas. Äärimmäinen olut on, yksi kerrallaan riittää. 440 ml, 11,7 %, 5/5

Pühaste Tartu Pilsner

Tartonreissun kaatui lasiin pitäen pehmeää pulputusta, kuin saksofonisoolo.  Väri on kellertävä ja vähän samea, vaahto on siisti ja kestävä, valkoinen. Tuoksussa on kuusta ja hiivaa. Maku on kukkainen, jopa välillä hunajainen. Katkerot on vähän mineraalisia. Suutuntuma on pehmeä. Tölkillisen ostin Peetri Selveristä ja luulin juovani sen Tartossa, mutta olut säilyi kotiterassille saunajuomaksi. Etiketissä on Marge Nelkin kuvitusta Tarton nähtävyyksistä ja yksi varis ja pyöräilevä hauki. 0,33 l, 5,0 %, 4/5

Pühaste Tumeaine Imperial Stout Colombia & El Salvador Coffee

Isäinpäivän aaton (miksi tämä juhlapäivä ei ole oikein vaakiintunut jouluaaton ja vapunaaton vertaiseksi) kiertelyjen päätteeksi nappasin olutkellarista yhden tumman oluen. Vironkielen asiantuntemukseni kääntää nimen pimeäksi aineeksi, oluen väri ainakin tukee arvaustani,. Etiketissä on ehkä kuva mustasta aukosta tai linnunradasta. Oluen väri on mustaa. Vaahto on valokuvaajaa nopeampaa. Tuoksu on sellaista parempaa kahvia, voiko kylmä kahvi tuoksua näin hyvältä. Maku on kahvinen, pakko tihrustaa etikettiä, että mistä tämä nyt on oikein tehty. Kokomo kahvipaahtimo Tallinnasta on nähtävästi osasyyllinen. Kahvilikööriähän tämä on lähellä, pientä kuplintaa jälkimaussa, joka samalla paljastaa että onhan tässä humaliakin. Onpa huumaavaa olutta. Makeus paljastuu viimeistään huuliin tarttuvasta tahmeudesta. Raskasta kamaa, ei ihan yhdeltä istumalta uppoa. Etiketti ei taida olla Marge Nelkin, siitä miinusta. IBU 60, 0,33 l, 11 %, 5/5

Anderson Sini Must Valgre Milk Stout

De Tolly Õllebaarissa on käytävä  aina kun on mahdollista ja on Tartossa.  Koko paikkahan nakkikioskin alapuolella oleva baaritiski ja käytävä sekä tietysti käsittämätön määrä oluita ja asiantuntemusta tiskin takana. Olueksi suositeltiin Tarton oman miehen mustikka-stouttia. Ensin huomaa tutunoloisen andersonmaisen mahtavan vaahdon. Tuoksussa on maitokahvia ja sipaus mustikkaa. Maku on makeaa kahvia. Mustikkaa on vain nimeksi. Laktoosi tuo makeutta. Tummaksi olueksi helppoa ja nopeasti nieluunkatoavaa. Oluen nimi viittaa Viron lippuun, mutta valkoinen on samalla kuuluisa muusikko. 0,33 l, 4,3 %, 4/5 

Kona Big Wave Golden Ale

Havaijilainen golden ale maistui keskellä Tarton raatihuoneen toria, helle kun ei sitten suostunutkaan loppumaan.  Tuoksussa on vienosti hedelmäisyyttä. Vaahtoa on heikosti kultaisen ja kirkkaan oluen pinnalla. Maku on ohuen hedelmäinen, maku on aika lyhyt. Pullossa on kuvioitu Havaijin saaret ja vinkiksi varmaan teksti Liquid Aloha. Ihan pienen pieni humalan potku vai onko se vaan sitruunaista kirpeyttä. Helppoa ja rentoa on. 355 ml, 35,5 cl, 4,4 %, 3/5