Andersoni IPA Session IPA

Tartolaisen panimon tuotantoa olen maistellut ahkerasti, ja viime tartonreissulla törmäsin vähän eri lailla nimettyyn ipaan. Olin kyllä aika varma että tämä nyt ainakin maisteltu, mutta eipäs ollutkaan. Sihauttaessa tulee selväksi että nyt kuohutaan. Valkoista vaahtoa riittää, olut on keltaista, vähän harmaata. Tuoksu on sitrusmainen. Maku on pehmeä, katsoiko hiilihapot kuohun kokonaan. On tästä humalan katkeruuttakin, mutta ei ainakaan liikaa. Lopputunnelmakin on pehmeä.  Vaahtoa riittää uusintakaadoissa. Pilsipa tuli sanana mieleen, sitruunat ja ruohoisuus muodostavat piilevän katkeron kanssa pehmeän liittoutuman. 0,33 l, 5,0 %, 4/5

Pühaste Laine Hazy Pale Ale

Tarton matkamuisto Gambrinuksesta on tiivistä, vaalean keltaista pale alea ja se vaahtoaa ripeästi valkoisena. Tuoksuu pehmeiltä keltaisilta hedelmiltä, makeaa, taustalla leijuu humalavaroitus. Maku on lyhyesti ananasta, greippiä ja sitruunaa, ne kyllä katoavat nopeasti. Jälkimaku on hiilihappoinen, humalainen ja hapahkokin. Panimon uusi etikettitaide vaatii totuttelua. 0,33 l, 4 %, 3/5

Tuletorn Nanuk Rosemary Witbier

Tarton Gambrinuksesta arpomalla valitsin virolaisia oluita matkamuistoksi, yksi niistä oli tallinnalainen rosmariinilla maustettu jääkarhu-witbier. Väri on kalpeaa keltaista, vaahtoa ei oikein jää ihailtavaksi. Tuoksussa on mausteita, korianteria ja eiköhän se rosmariinia ole myös, sitrushedelmiä myös. Maistelussa löytyy samat ainekset, rentoutta löytyy kokonaisuudessa, hivenen löysyyden puolellekin mennään. Makeutta ja happamuuta, mukavaa vuorottelua, mutta vähän jää piippuun, vaikka kokonaisuus jää mieleen ja houkuttaa panimon tuotteiden lisätutkintaan. 0,44 l, 4,8 %, 3/5

Anderson's Patune Pohl

Vaaleanpunainen ja samea tartolainen sour vaahtosi vain hetken. Tuoksu on marjainen ja puinenkin. Maku on puolukkainen ja kirpeä. Yllättävän helppo juoda, vaikka todella komea väri antaa vähän erilaista odotusta.  Hapanta, kuusenkerkkä ei ole ainakaan liian voimakasta, puolukka ei erityisesti maistu muuten kuin maksalaatikon kanssa. Ostin tölkillisen Tarton Gambrinuksesta. 0,33 l, 5,5 %, 3/5

Krabi Ros & Roll

Tarton Aparaaditehaalla oli omat festivaalit ja naapuritalojen 1 m levyiseseen välikköön oli elvalainen panimo pystyttänyt oman popup-baarinsa. Pitkän käytävän päässä oli pieni baaritiski ja siellä oli hamassa rosmariinilla maustettua pilsneriä. Tuoksu on ensimmäinen havainto, pullavaa. Väri on sameaa kultaa ja vaahto on vähän likaista vaaleaa saippuamaista kuplintaa. Maku on rosmariinia ja mallasta, ruohoisuutta ja vähän happamuutta. Maku on mieleenpainuva, jälkimaku on pehmeä, katkera, vähän makea, hullusti onnistunutta olutta. 0,5 l, 5,6 %, 5/5

Lehe Õhus on Hägu New England IPA

Työpäivän jälkeiseen oman pihan terassihetkeen Tartossa toi oman mausteensa huonoa ilmanlaatua etiketissään esittelevä virolainen ipa. Väri on  vähän harmaata oranssia, vaahto hohtaa valkoisena. Tuoksu humalilta. Maku on aika humalaista, ohut hedelmäisyys jää taustalle. Jälkimaku on hedelmäinen ja humalaisuus asettuu siinä kohdilleen. Aika kuivaa jopa vähän metallista, mutta kyllä tähän tottuu. 330 ml, 5,5 %, 4/5 

Vaat Kveikly Now Kveik IPA

Ruskeanoranssi norjalaisella hiivalla käytetty virolainen ipa kaatui lasilliseen Tarton suosikkiravintola Barlovan terassilla. Vaahto on tiivistä valkoisuutta. Tuoksu on makeahko, muuten aika vaimea. Maku on hentoista hedelmää ja hitusen hiivaa. Kokonaisuus tai ensimaisto on paljon lupaava, mutta maku on vaimeampi, hedelmäinen, ei erityisen katkera, vähän yrttinen. 0,44 l, 5,3 %, 3/5 

Pühaste Roulette Hop Series HBC 1019

Tarton Rüütlin keskikohdasta löytyi tuttu kellariravintola, eli paikallisen panimon taproom. Sen hanavalikomasta valitsin panimon omaa sameaa ipaa. Väri on oranssi ja vaahto valkoinen. Tuoksuu trooppisilla hedelmille, vähän makeutta ja reilummin humalia. Sama toistuu maussa, soljuu mukavasti nieluun. Mäntypuu on sopivan kosteaa, vähän eukalyptustakin. Jälkimaussa on kirpeyttä, koukuttavaa poreilua. Makuelämyksen voi kyllä toistaa mielellään. 33 cl, 6,9 %, 5/5 

Pühaste Simone Italian Pilsner

Tartolaisessa lauantai-iltapäivässä kävin majoituspaikan sisäpihan auringossa nauttimassa paikallista pilsneriä. Italiaistyyppinen olut on kultaista ja sen päällä kuohuaa valkoinen kestävä vaahto. Tuoksussa on reilusti maltaisuutta. Maussa on yllättävän paljon ruohoisuutta, vähän yrttejä ja humalaisuutta. Rouheampaa on kuin italialaisuus antaisi olettaa. Vahva humalainen jälkimaku antaa mahdollisuuden nautiskeluun. 0,33 l, 4,9 %, 4/5

Käbliku Malabar Red Rye Pepper Pils

Uhkean punertava virolainen pilsneri vaahtoa komeasti likaisen valkoisella vaahdolla. Tuoksu on erikoinen, lääkemäinen ja sitruunankuorinen. Ruispilsneri maistuu leppoisasti maltaalta, pippuritkin maistuvat mukavan lempeästi. Kokonaisuus on todella täyteläinen, oikea erikoisolut tuntuu lämpimältä vaikka on kylmää. Lopuksi maistuu vielä humalan katkeruus, tietty lempeästi. Oluen ostin Tarton Gambrinuksesta. 440 ml, 5,2, 5/5

St. Bernardus Watou Tokyo Belgian Wit Ale

Belgialainen wit ale on näyttää täyteläiseltä jaffalta. Vaahto ei kauaa kestä. Tuoksuu reippaasti hedelmiltä, sitruunalta ja kukkakedolta. Maku on lempeä, poreilevan vehnäinen ja olisiko mukana vähän neilikkaakin, mukavasti happamuutta ja makeutta. Hiiva tuo sopivaa särmää pysyen kuitenkin lempeänä. Mukava ja miellyttävä olutnautinto sopii helteeseen. Tölkillisen löysin Tarton Gambrinus-olutkaupasta.  33 cl, 6,0 %, 5/5

Anderson's Dank Sinatra

Tartolainen tripla-ipa on läpinäkymätöntä meripihkaa, joka kehittää tiukan valkoisen vaahdon pinnalleen. Helteen jatkuessa olut tuli nautittua takaterassin paahteessa grillin syttymistä vahtien. Oluen ostin panimon uudesta taproomista, tartolaisesta pienestä kellariravintolasta. Tuoksun arviointi kiersi humalaisuuden kautta hedelmäisyyteen. Maku on täyteläinen, vähän hedelmiä, enemmän humalia, alkoholi tuntuu, mutta se sotkeutuu täyteläisyyteen. Ei tämä mitään helle/janojuomaa ole, humalien tuoksu on voimakas ja maku myös, kääntyy mäntyiseksi. 0,33 l, 10,0 %, 5/5

 

Pühaste Wavelet Cold IPA

Tarton Gambrinuksen hyllyltä löytyi englanninkielen ymmärrykseni mukaisesti Aaltonen. Olut on vähän harmaaseen taittuvaa oranssia läpikuultavaa ipaa, vaahto on valkoista ja se katoaa nopeahkosti. Tuoksu on hedelmäisyyttä ja mallasta. Maku on hedelmäistä, oliskohan mandariinia ja sellaista vähän happamampaa persikkaa. Maltaisuutta ja hiukan multaisuutta, vähän kuusipuuta ja hyppysellinen makeutta eli paljon kaikkea, mutta kokonaisuus ei oikein asetu makunystyröihin ihan täydellisellä  tavalla.  Humalat vähän tilkitsevät takaikeniä, jälkimaussa on maltaisuutta myös. 0,33 l, 6,5 %, 4/5 

Põhjala Kirev

Taisin ostaa tämän oluen Tallinnan Peetri Selver -kaupasta paluumatkalla Tartosta kotiin. Olut on vaaleankeltaista ja sameaa, vaahtoa oli heikosti. Tuoksussa on mandariinia, humalia ja vähän hiivaa. Vaikutelma on lupaava. Ensihörppy on trooppisen hedelmäinen, pienellä humalapotkulla, samalla jostain paljastuu vetisyyttä. Jälkimaku on happaman humalainen, sitruunaa on. Nopeasti tuo lasillinen hupenee. Jää jotenkin epävarma olo tästä ipasta, kesällä varmaan olisi todella hyvää. 33 cl, 6,4 %, 4/5 

A. Le Coq West Coast Pilsner

Tarton keskustan Rimissä poikkesin erilliselle juomaosastolle ja siellä oli hyllyllinen vaaleanvihreitä tölkillisiä, tartolaisen A. Le Coqin pilsnereitä. Olut on väriltään kauniin kultaista sameutta, vaahtoaminen on katoavaista, mutta pieni vaalea vaahtorengas jää. Tuoksu on simamainen ja enemmän humalainenkin. Maku on rapsakka, humalaa, vähän sitruunaisuutta, hiilihappoa on reippaasti. On kyllä ihan nimensä mukaista. Juominen onnistuu niin vaivattomasti, että ihan sen perusteella on sanottava että hyvää olutta on. Tuo kyllä mieleen Olvin muut huippuoluet. 0,5 l, 5 %, 5/5

Purtse Metsik Ida

Pääsiäissunnuntaina iltapäivällä oli sen verran tullut käveltyä ympäri Tartoa, että piti lähteä saunanlämmitykseen ja siinä pitää tietty aina nautiskella yksi olutkin. Villi itä -olut on kirkkaan oranssia, läpikuultavaa. Vaahto on valkeaa. Tuoksussa on reilusti hedelmää, jota kehystää humalainen reunus. Maku on samaa, ehkä enemmän humalaisuutta, havuja, kirpeyttä ja hedelmiä. Jälkimaku on vahva, vähän kuivuutta. Eihän tässä ole mitään vikaa, täytyy kyllä ottaa uusintamaisteluun tai nautiskeluun. 50 IBU, 330 ml, 6,7 %, 4/5

Karksi Blond Munk

Tarton matkan vakiopysähdys vaatii nyt vähän moottoritieltä poikkeamista, mutta Anna Kauplusissa on kuitenkin aina jääkaappi kylmänä ja jotain oudompiakin oluita. Nyt nappasin vaaleaa virolaista lageria, ei mikään erikoisuus tällä kertaa. Vaalea munkki on vähän kalpea kultaa, vaahto on katoavaista. Tuoksuu maltaiselta kukkakedolta. Maku on enemmän maltainen, makeutta on mutta se jotenkin peittyy. Melko tavallinen lager, alkoholiko se on joka tekee tässä ihan maistuvan. 0,5 l, 6,0 %, 3/5

Anderson's Atmosfäär

Ostin tartolaisen ipan ihan Alkosta. Onneksi arvasin että tölkillinen voi vähän kuohuta ja sitähän se sitten tekikin. Vaahtoa riittää myös lasilliseen. Väri on tumma hunaja, kupari ja meripihka, läpinäkyvyys on lähinnä meripihkaa. Tuoksussa on reippaasti humalia ja happaman puoleista sitrusta. Suutuntuma on yllättäen aika paksu. Hyvä tunnelma on. Toisella hörpyllä ei löydy enää uutta, mukavaa mäntypuuhumalaisuutta kyllä on, hedelmäisyys on kypsää. Ehkä tämä sopii paremmin nautiskeltavaksi pubiympäristöön. Kaadettaessa kaunis vaahto kyllä miellyttää. 0,33 l, 6,3 %, 4/5 

Anderson's Ginger Things

Tartolainen aromatisoitu olut on läpikuultavaa, hailakkaa kultaa, vaahtoa syntyy paljon, mutta se katoaa vähitellen. Tuoksu lupaa kuivuutta. Maku paljastaa nimen syyn, inkivääri kuivattaa suun heti maistelun jälkeen. Happamuus tulee varmaankin sitruunasta, kuten etiketissäkin luvataan. Makeutta ei ole ollenkaan, voi todeta että onpas kuiva olut. Toimisi paremmin kesäisellä terassilla.  0,33 l, 5,2 %, 3/5 

Anderson's Palmisaar

Tartolainen pale ale on kellertävää ja sameaa, vaahto on käväisee tiivinä valkoisena mattona lasin yläosassa. Tuoksuu troppisilta keltaisilta hedelmiltä. Mausta löytyy hedelmiä. Tunnelma on vähän lässähtänyt. Jälkimaussa on kyllä pientä humalojen potkua, mutta liian vähän. Maku jotenkin karkaa suusta, hiilihappoja on. Vähän tulee sellainen mehun ja vissyveden sekoitus mieleen, ei nyt ihan oikeasti ole sellaista, mutta minkäs sille mielikuvilleen voi. 0,33 l, 5,5 %, 3/5