BrewDog Paradox Heaven Hil

Olutkellarin perältä nappasin yhden vanhan aarteen, skottilaisen bourbontynnyrissä kypsytetyn mustan ja vähävaahtoisen stoutin. Pullollinen on sen verran vanha että siinä on panimon vanha logokin, nostalginen backslash blogin alkuajoilta. Tuoksussa on mallasta, rusinaa ja mämmiä. Maku on voimakas, pehmeää viskiä, paahdettua mallasta, paahtokarkkia, maitokahvia, tumma suklaata ja lievästi alkoholia. Pelottavan helposti voi juoda. Jälkimaussa on maltaisuutta, hedelmiä, viskiä ja lämpöä. On kyllä aikamoinen herkku. 330 ml, 15 %, 5/5

Belhaven Scottish Stout

Skottilainen stout on mustaa ja se kuohuaa asiaan kuuluvalla vaalealla vaahdolla. Pullollinen on ikävästi kirkas, se on niin surullisen näköinen ilman olutta, pitäisi kieltää tyhjät olutpullolliset ja kirkas lasi niissä. Tuoksussa on makeutta ja paahdettua mallasta. Suussa olut tuntuu ohuelta, makukin on väriin nähden ainakin ohut. Paahteisuutta ja mallasta on maussa, lievää kuivuutta tai tummaa suklaatakin. Alkoholi pysyy piilossa. 500 ml, 7 %, 3/5

BrewDog Mallow Laser Quest

Skottilaisen kulttipanimon vaahtokarkkiananas-ipa on vähän likaisenkeltaista vaahdoten vähän valkoisella. Tuoksu on reilusti makeaa ja marjaisaa. Maussa löytyy sitten vaahtokarkkikin, joka ei kuulu omien suosikkikarkkieni top-10000eenkaan. Jälkimaku on on sitten enemmän ananasta ja leppoisaa humalointia. Ehkä tuota vaahtokarkkiakin vähitellen oppii sietämään. Ajattelin vähän että BrewDogin punk-henkisyys alkaisi vähitellen karisemaan, mutta ehkä ei vielä, sen verran outoa olutta on. Oluen ostin Alkosta. 440 ml, 6 %, 4/5

BrewDog Hazy Jane New England IPA

Embrace the opaque lukee skottilaisissa etiketissä ja oluen väri onkin mehumaisen oljenkeltaista tiheää nestettä, vaahtoa ei synny ollenkaan. Tuoksuu trooppiselta hedelmältä. Maku on ohuehko trooppinen hedelmä. Jälkimaussa on vienosti humalia vähän kuivuutta. Ei ole mikään makupommi, vaan sellainen hiljainen tasavarma suorittaja. Helppo olut sopii auringonpaahteesen.  440 ml, 5,0 %, 3/5

BrewDog OverWorks Dream Catcher

BrewDog-panimon oluet ovat sellaisia klassikoita, että niihin tarttuminen on aina jännittävää. Sitten kun panimo perustaa oman laitoksensa villihiivaolueille, niin blogistin suhtautuminen tuotokseen on kunnioittava. Etiketissä kerrotaan että oluen tyyli on Scottish sour ale ja sitä on maustettu mustaviinimarjoilla ja kahvilla, ja vielä kypsytetty punaviinitynnyreissä. Nyt taidetaan olla olutskenen ääripäässä. Olut on punertavaa ja sameaa. Tuoksussa on varmaankin villihiivaa, kotiviinikokeilut vuosikymmenten takaa pulpahtavat mieleen. Hapanta ja yrttistä, jotain kuplivaa viinipänikän pohjaa, voisi sanoa että on niin pahaa että se on oikeasti ihan hyvää. Maussa on myös jotain marjaisuutta. Pullollisen ostin Alkosta ja kyllä tämä kuitenkin oli ihan oluthyllyltä, ehkä pitäsi ajatella että tämä on viiniä, harvoin on näin ristiriitaisia ajatuksia tullut oluesta. 50 cl, 5,5 %, 3/5

BrewDog Old World Russian Imperial Stout

Kunnioitusta herättävä iso pullo skottilaista imperial stouttia on odotellut olutkellarin paremmalla hyllyllä pitkään. Tarkkaan ottaen pullo oli vähän yli best before -merkinnän, mutta eipä tuo tällaisissa vahvoissa stouteissa tunnu mitään haittaavaan, vähän päinvastoin. Väri on mustaa ja vaahto vaaleanruskeata. Olut kaatuu rauhallisella pulputuksella lasiin. Tuoksu on suklaata, karamellia ja paahdetta. Kahvia ja suklaata mallaksella maistuu vähän öljymäisen suutuntuman pyörityksessä. Alkoholikohan se vähän kipristelee. Humalia on miellyttävästi, ei katkerana vaan ryhdistävänä jälkimakuna. Rauhoittava olut lämmitää poskia. Vähän tekee mieli napata yksi joululahjaksi saatu konvehti (pientä varaslähtöä jouluun, lahjanantajan luvalla tämä). Pullo on iso, mutta jouluna on aikaa nautiskella. Pehmeää, silkkistä suorastaan, kyllä tällainen baltic portteri tai venäläinenkin on olutlajikkeena aika rauhoittava ja tietyllä tavalla täydellinen. Lopussa mukaan astuvat tummat hedelmät täydentämään täyteläisyyttä.   660 ml, 9,5 %, 5/5

Williams Bros. Brewing Chieftain Pale Ale

Kilon joulupukki oli paketoinut pakettiin pari olutpullollista. Blogitettavaksi päätyi skotlantilainen pintahiivaolut. Olut on kirkasta, tuoksu on makean hedelmäistä. Pullo vie kyllä heti brittitunnelmiin. Maku on hedelmäinen ja pehmeä. Helppoa juotavaa, skottipubin iltapäivätunnelmaa, pitäisi ehkä käydä  Skotlannissa tutustumassa tarkemmin tunnelmaan, ehkä nappaisin siellä tällaisen. Olut lämmittää nielua, pientä humalaa paljastuu jälkimaussa. Tuoksussa on vähän liikaa makeutta, välillä paljastuu rungon ohkaisuus. 500 ml, 4 %, 3/5

Tempest Red Eye Flight

Musta olut Skotlannista kaatuu lasiin heikosti ruskeaa vaahtoa muodostaen. Tuoksuu kahvilta. Maku on ensin kahvinen, sitten humalainen, lievää kitkeryyttä ja paahdetta. Konvehtirasian tummin konvehti tulee mielen tai sellainen kahvipapukarkki, josta ei oikein tiedä että onko se edes hyvää, mutta arviota tehdäkseen pitää syödä pussillinen. Makeuttakin löytyy, maku on vahva ja tunnelma on täyteläinen. Vaikka olut on todella täyteläinen, niin toinen samanlainen olisi ollut ihan ok. 50 IBU, 330 ml, 7,4 %, 5/5

Harviestoun Ola Dubh Special Reserve 12

Toinen tämän skotlantilaisen craft beer -panimon musta olut muistui heti mieleen kun tutkailin tämän oluen etikettiä. Olut on mustaa, vaahtoa ei juuri kerry. Tuoksu on moninainen, toffeen makeutta, turvetta, olisiko viskiäkin, kahvia, suklaata ja salmiakkia. Maku toistaa tuoksua. Lakritsaa, kahvia, suklaata, tujaus viskiä. Viski on mukavasti vain taustalla, ei pääosassa, mutta makuvalikoimasta sen voi halutessaan nostaa esille. Hieno olut on kyllä. Onnistunut viskitynnyreissä kypsytetty olut. Mukava lämmin viskimäinen jälkimaku lämmittää vatsassa saakka. Kai se on uskottava että olutta ja viskiä voi yhdistellä. Olut on odotellut vuoroaan jonkin aikaa, pulossa on numero 18836 ja parasta ennen päivämäärä on Sep 2017, eipä tämä olisi varmaan huonontunut vaikka olisi vähän mennyt ylikin. 330 ml, 8 %, 5/5

Founders Dirty Bastard Scotch Style Ale

Viikon päätökseksi oli pikkujoulut ja sen jälkeen tarvittiin yksi olut tasamaan tunnelmaa. Kotona odotti amerikkalaisskotlantilainen ale ja uusi Viinilehti olutjuttuineen. Tumma vähän likaisen samea olut tuoksui maltaiselta ehkä vähän mämmiseltäkin. Maku on makea, nopeasti suun täyttävä, karamellimäinen, mutta ei liian makea, humalakattaus tasaa makeutta. Alkuun tuntuu että on vähän turhankin siirappista, mutta olut alkaakin rakentua kokonaisuudeksi vasta, kun se on nielty. Nielusta vatsaan muodostuu sellainen olutrunko. Suuhun jää vähän liikaa rusinaa tai jopa mummun jälkiruokaviinejä. Aika voimakas on tuo olutrunko. Pikkujoulut olivat muuten judoseuran ja ne päättyivät ennen yhdeksää, eli olutta ei tarvittu sellaiseen tasaukseen. 355 ml, 50 IBU, 8,5 %, 4/5

Brewdog Brixton Porter

Skottilaisen panimon Session Porter oli jäänyt olutkellarin perukoille ja se piti sieltä pelastaa ettei ihan liikaa menisi yli-ikäiseksi. Tumman ruskean oluen maku on paahteinen. Tuoksussa on vähän suklaata, maussa paahteen lisäksi kahvia, vähän kitkerää, sellaista huoltoaseman illan viimeisen keitetyn pannullinen loppua. Humalat ja paahde kompensoivat toisiaan. Vähän ohutta kuitenkin, ehkä odotukset ovat vähän liian korkealla taas. Jotenkin lopussa muuttuu liemimäiseksi, onko se sitten hyvä asia. Ihan hyvää, mutta ei tarpeeksi. 330 ml, 5%, 4/5

I Beat yoU

IBUt on kohdallaan. Tanskalainen Mikkeller on käynyt Skotlannissa BrewDogin panimolla ja pannut paljon mäntyä, humalaa ja pehmeitä hedelmiä mukaan olueeseen. Vaahto on tässä Imperial IPAssa lyhyt, väri on samea, vahvaa on. Hitaastihan tätä on tissuteltava, sahti tulee takaportista mieleen. Makeutta ja alkoholia on vähän liikaa. 330 ml, 9,75 %, 4/5

Ginger Grouse

Keppanakellarissa olisi voinut ottaa jälkiruoaksi köyhät ritarit, mutta nyt valikoitui Famous Grouse viskillä maustettu inkivääriolut. Kategoria on kyllä olut-blogistin sfäärin äärilaidalla. Lasiin kaadettiin lisäksi jäätä ja lime. Maku oli aika limunainen, vähän makea, mutta ei liikaa, inkivääri maistuu, viski ehkä vähän tuoksahtaa nielaistessa. Helleolut, mutta kun nyt on marraskuu. 275 ml, 4,0%, 4/5

Brew Dog Dog B

Brew Dogin 6-vuotis juhlajuoma nautittiin pitkän päivän päätteeksi. Tumma ja Vahva imperial stout -olut maistuu todella vahvalle, ei todellakaan mene ykkösellä alas vaan todellinen nautiskeluolut. Ei tämä nyt ihan ole single malttia, mutta jotenkin siihenkin tämän voi yhdistää. Laatikossa sanottiin että tässä maistuu kahvi, kaakao ja chili. Tuo yhdistelmä kyllä jää pyörimään suussa todella pitkään, pakottaa nautiskelemaan! Tätä olutta sanotaan myytävän vain Brew Dogin osakkeenomistajille, Brew Dog baareissa ja online-kaupasta. Täytyisi varmaan lähteä tutustumaan BrewDog-pubiin...

33 cl, 15,1%, 5/5

Innis & Guinn Rum Finish

Skotlantilainen Erikoisolut, jota kypsytelty rommitynnyrissä, maistuu rommiselta oluelta. Kyllä on sopivan pahaa. Rommi ja oluthan sekoittuu yhtähyvin kuin vesi ja öljy ja toisaalta yhtä sopivasti kuin varasto talven aikana. Erikoisolutta. Ei tätä voimakkaan makuista olutta kyllä kahta kolmea neljää pullollista jaksaisi juoda tai ehkä ei yli kymmentä, siis yhdellä kertaa. 33 cl, 7,4%, 5/5