Stigbergets Amazing Haze IPA

Södermalmin Stigbergetsin ravintolan terassituolit ja penkit jäivät mieleen ja kun Systembolagetin hyllyllä oli göteborgilaisen panimon ipaa, niin ostopäätös oli selvä. Lasissa olut paljastuu neipamaisen syvän oranssiksi, vaahtokin on reilua. Tuoksu on hedelmäistä, makeaa ja trooppista, ananasta. Maku on yksinkertaisesti miellyttävä, humalat on läsnä antaen hedelmille mukavaa taustatukea. Sitrusta ja greippiä, vähän eukalyptusta, mallasta, ei tarvitse kyllä lisätä mitään. 330 ml, 6,5 %, 5/5

Södra En Gurkburk Staffans Berliner Weiße

Södermalmin Systembolagetista ostettu tukholmantuliainen on vaaleaa keltaista, kurkkupurkki-nimi lisää väriin vähän vihreyttä. Lasiin kaadettaessa oluen joukossa pyörii valkoisia partikkeleita, kai ne oli hiivaa tai kurkunsiemeniä. Tuoksu on lievästi vehnää ja vähän ehkä kurkkua ja minttua. Minttu maistuu myös hörppiessä. Maku on lievästi hapan, kurkku on aika taka-alalla. Ihan ok, mutta starköl ei nyt oikein innosta. 33 cl, 4,5 %, 3/5

Oppigårds New Sweden IPA

Tukholman Södermalmin Systembolagetista ostin muutaman ruotsalaisen oluen. Ensimmäisenä maisteluun pääsi vaalen keltainen ipa, vaahto on valkoista ja isokuplaista, mutta silti tiivistä. Tuoksussa on hedelmiä, vähän ananasta makeutena ja sitruunaa kirpeytenä ja humalia. Maku on hedelmäinen ja vähän enemmän humalien katkeroima. Ipaksi humalaisuus on ruotsalaisen saunan löylyasteikon kanssa samalla tasolla. Kokonaisuus on kyllä mukava, humalat vähän terästyvöt vielä jälkimaussa. Helppoa ja maukasta. 330 ml, 6,2 %, 4/5

Poppels DIPA

Kaaren Alkossa käydessäni hyllyllä huomasin lähes vitsiltä vaikuttavan ruotsalaisen oluen nimen. Pullollisessa oli sitten tupla-ipaa, joka oli syvän oranssia ja sen vaahto oli nopeaa valkoisuutta. Nautiskelin oluen takaterassilla, kun olin ensimmäisen kerran tänä kesänä leikannut nurmikkoa. Jonseredilaisen dipan tuoksu on sitruunaista tai oikeastaan simamaista. Maku on tuhdisti katkeroa ja hedelmiä, melkein hedelmäkeittoa jopa, katkeruus oikeastaan katoaa. Hiilihappoakin on reippaasti. Ei tämä ole mikään vitsi, vaan panimo ihan tämän perusteella laitetaan seurantaan. 330 ml, 8 %, 5/5 

Omnipollo Double Dry Hopped Double Motueka Chroma

Kaaren Alkosta nappasin yhden psykedeelisen tölkillisen, sisällä näytti olevan ohutta appelsiinismoothieta tai siis kyllä se oli ihan ipaa tai neipaa. Vaahto on valkoinen ohut rinki lasin reunoilla. Näkymä on kyllä pysäyttävän staattinen. Tuoksuu makealta tropiikilta. Hetki pitää vielä ihailla ennen maistelua, lyhyen mutta jotenkin tiiviin työviikon jälkeen voi hetken odotella herkkua. Ensihörppy  ja toinenkin kertoo että makeutta on, humalointi on osuvaa, hedelmäisyys on miedompaa kuin voisi odottaa. Jälkimaku on raikas, jotain sellaista mentholia sieltä paistaa läpi. Alkoholi ei häiritse, mutta kyllähän se tuntuu. Kokonaisuus on tasapainoinen, mukavan hedelmäinen ja humalaisuus poreilee kivasti, alun makeus katoaa sopivasti. 44 cl, 8.2 %, 5/5 

Omnipollo Maz

Ruotsalaisen jäätelöoluistaan mieleen jääneen panimon panema double dry hopped oat pale ale on kirkkaan keltaista, vaahto on nopea valkaisu. Tuoksu tölkillisestä on reippaan havuinen. Lasissa tuoksuu enemmän hedelmät. Maku on ensihörpyllä aika kuiva, mihin ne hedelmät katosivat. Parin hörpyn jälkeen hedelmäiset humalat, enemmän appelsiinia kuin greippiä, mutta vähän sitruunaa. Kokonaisuus on pehmeä, hiilihappoisuuden kyllä huomaa suussa, runsasmakuinen olut on silti mukavan helppoa juotavaa. 33 cl, 5,6 %, 4/5 

Omnipollo Zodiak

Ruotsalainen ipa on kirkasta keltaista sameutta. Tuoksussa tuntuu lupaavasti greippistä ja sitruunaista  humalaisuutta. Vaahtoa valkeana kadottaen vaahdon ohueksi renkaaksi lasin reunoihin. Maku on vahvasti humalainen. Hiilihappoakin on. Mäntymetsä aukeaa heti kun olut kielen päällä ja hallinnoi sitten jälkimakuna yhdessä katkeran humalan kanssa. Jälkimaussa on vielä vähän mausteita. 33 cl, 6,2 %, 4/5

Brutal Brewing Pistonhead Kustom Lager

Ruotsalainen lager on tölkitetty tyylikkäästi. Oluen ulkonäkö on kirkas ja ruskea tai kultainen. Vaahtoa syntyy vähän. Tuoksu meni jotenkin ohi, maltaiselta tuoksuu maistelun jälkeen. Maku on maltainen, mutta ei liian makea. Humalat tuntuvat jälkimaussa ihan mukavasti. Hiilihappoa on kohtalaisesti tai paljon. Tölkin ostin S-marketista. 440 ml, 4,6 %, 3/5

Omnipollo Eliphas Double IPA

Smoothielta näyttävä ruotsalainen olut on sameaa vaaleankeltaisuutta. Vaahto katoaa liian nopeasti. Tuoksuu todella hedelmäiseltä, sitruunaa ja pehmeitä keltaisia hedelmiä. Maistuu samoilta hedelmiltä kuin tuoksussa, humalat rapsahtelevat poskissa.  Humalat ja alkoholisuus kipristyttää mukavasti kieltä jälkimaussa. Osuu aika hyvin oluthermoon.  44 cl, 8,1 %, 5/5 

Beerbliotek A Passion for Gingers Passion Fruit & Ginger Sour Ale

Ruotsalaisen sour-tölkillisen etikettitaide pakotti nappaamaan Hämeensaaren Citymarketin Pien-kaapista itsensä. Olut on kellertävää ja tiiviin oloisen näköistä, vähän vaahtoaa. Tuoksussa on hedelmiä, jotka nimen perusteella tunnistanen passion-hedelmäksi. Maussa on samaa hedelmää, mutta myös inkivääriä. Aika kuivaa, välillä vähän ohutta, mutta sitruunan happamuus on sopivaa. Ei tässä makeutta oikein ole, mutta joku tuota happamuutta mukavasti tasoittaa. Virkistävä on oikea sana tähän.  330 ml, 3,8 %, 5/5 

Morgondagens & Mikrofonbryggeriet Wizard Gramoballoophone

Kesäisellä Helsinginreissulta tietenkin kävin Pienessä ja sieltä nappasin tämän hoikan tölkillisen ruotsalaista berliner weissea. Väri on kuin laihaa tomaattimehua, ei nyt ihan Bloody Maryä, kuohuu hiukan. Tuoksu on vadelmaa ja happamuutta. Maustamiseen on käytetty vadelman lisäksi mangoa ja passionhedelmää. Maku on kuivakas, jännästi vadelma vaan työntyy esille, mango ja passiot tuovat oman taustasointunsa. Alexander Janssonin etikettitaiteen kyllä tunnistaa kun siihen törmää. 330 ml, 4,5 %, 4/5

Brekeriet Salt & Pepper

Ruotsalainen gose on maustettu suolalla, musta- ja valkopippurilla. Väri on vaaleanhaalean keltainen, läpinäkyvää, vaahtoa löytyy vain kaadettaessa. Tuoksussa on hiivaa, multaa ja hämäriä yrttejä. Maussa löytyy giniä, mistähän se nyt tähän on pompannut. Huulet jäävät mukavasti suolaisiksi, ja kyllä tässä valkopippuriakin on. Poreilevaa ja sitruunaista, on tässä muitakin mausteita, mutta en saa kiinni. Pullollisen ostin Pien-olutkaupasta. Todella erikoinen, ilmankos nappasinkin sen ostoskoriini.  Kyllä tätä voisi maistella lisääkin, vaikka ei ihan napannut, kaikista ennakkomielikuvista huolimatta. Soveltunee maratoonareille, siihen 35 km kohdalle. 33 cl, 4,2 %, 3/5 

Brewski Brooklyn Betty

Muistaakseni nimipäivälahjakseni saamani ruotsalainen olut löytyi Tarton Gambrimus-olutkaupasta, ihan vaan sour-IPA-yhdistelmän takia. Samean oranssi olut ja kevyehkö vaalea vaahto tuoksuu mehukkaalta, sitrukselta ja kirpeältä. Maku jatkaa samalla linjalla, persikkaa ja aprikoosia löytyy myös. Jälkimaussa tuntuu happamuus. Hiilihappo tuntuu lopussa aika paljon. Toisen tällaisen juominen ei tuottaisi tuskaa. 330 ml, 6,5 %, 4/5

Brewski Mother Gose

Pien-olutkaupan hyllyltä varmasti ihan tyylikkään etiketin takia poimittu ruotsalainen gose-olut virittää pääsiäisen juhlintaan. Olut kuohuaa heikosti ja nopeasti, väritys on sellainen samea omenamehumainen. Tuoksussa on hedelmää ja aavistus happamuutta. Maku on vähän laihanlaista mangomehua, jälkimaussa on jykevä habaneron tunnelma. Jännästi alussa maistuva makeus houkuttaa ottamaan isompaa kulausta, jälkimaku sitten kertoo että astuit ansaan. Onhan tässä happamuuttakin, mutta se jotenkin jää huomaamatta. On kyllä erikoinen olut, tai onko tämä nyt edes olutta ollenkaan, aika haastavaa laittaa joku arvosana tälle, kaikki on mahdollisia 1 - 5. Käännän tämän kaikkien gosejen äidin arvosanan kuitenkin hyväksi. 330 ml, 3,5 %, 4/5

Morgondagens & Mikrofonbryggeriet Wizard Bats

Kahden ruotsalaispanimon yhteistyönä oli syntynyt Pien Olutkaupan kylmäkaappiin kapea tölkillinen Berliner Weissea. Olut kuplii sitruunasoodamaisesti, väri on lähellä ananasmehua, vähän keltaisempaa. Tuoksussa on makeita trooppisia hedelmiä. Maku on trooppisen hedelmäinen, makeus ei heti iskeydy esille. Aluksi olen maistavani karviaista, mutta tarkempi analysointi kääntää sen happamaksi ananakseksi. Etiketti kertoo että maussa olisi myös mangoa, passionhedelmää ja aprikoosia. En ryhdy väittelemään etiketin kanssa, maiskuttelen hetken ja totean että kyllä niitäkin on mukaan. Kokonaisuus on mukavasti hapan ja trooppisen makea. Ei helmikuulle, mutta heinäkuulle tämä kyllä olisi ihan huippujuoma. 330 ml, 4,5 %, 4/5

Omnipollo Karpologi Pineapple Peach Passion Candy Sour

Tiistai-ilta ja pieni blogipäivitys, mitäs siellä olutkellarissa onkaan tai jääkaapissa. Jaahas siellä on tuollainen outo olut, vähäiset prosentitkin vielä, on sentään ruotsalainen laatupanimo kuitenkin, kyllä se on nyt vaan napattava käsittelyyn. Olut on kirkkaan kultaista, jääkaappikylmänä valoa vasten yllättäen seasta löytyy jotain hiukkasia. Vaahto on komea. Tuoksu on reippaan persikkaista. Maku on - on se vaan ananaista, ylimakeaa mutta hapanta. Ei tämä voi olla hyvää, ajatus tykyttää ohimoissa. Eihän tämä ole edes olutta, aika lähellä ananasmehua ollaan, sellaista ananasmehupurkin pohjalle jäänyttä nektaria maultaan, silti mukava happamuus. En ostaisi toista, tai no ostaisinpas, en muista mistä tämän hankin, ehkä Pienistä tai Alkosta. Aika mielipuolinen olut.  33 cl, 2,6 %, 5/5

Brewski vs Spike Creamy Carousel

Ruotsalaisen Brewski-panimon etikettitaide on siirtynyt tyylikkääseen kapeaan tölkkiin. Tölkillinen löytyi Pienestä. Olut on syvän tumman punaista, vaahtoa on jonkun verran. Tuoksussa on vadelmamehua. Aikamoista mehua tämä on, vaikka kyse on kait Berliner Weissesta. Maussa on vadelmaa ja punaherukkaa. Mukavasti happamuus ja makeus tasapainottelevat. Onhan tällainen mehu kaukana perinteisestä olutkäsityksestä. Jotenkin ruotsalainen olut kuitenkin onnistuu koukuttamaan, kyllä toinen tällainen voisin Pienen terassilla mennä kevyesti. Etiketin on taiteillut @gingerman. 330 ml, 4,7 %, 4/5

Beerbliotek Borek Citra #5 American Pale Ale

Alkosta ostin jokin aika sitten ruotsalaisen olutkirjaston oluen. Olut kaatuu lasiin hohtavan oranssina. Kaadettaessa olut näytti vähän jopa vaaleanvihreältä, mutta lasissa kuitenkin erityisen kauniilta. Vaahto on tiivis valkoinen matto, ulkonäkö on kyllä aika täydellinen. Tuoksussa on kuusihavua ja hedelmiä. Ensisiemaus on humalainen, puinenkin. Maku on täyteläinen ja pehmeä, ananas erottuu hedelmien joukosta. Etiketti kertoo että humalina on käytetty slovenialaisia ja jenkkihumalia. Helpostijuotavaa, se ei ole koskaan huono adjektiivi oluelle, joskus vähän vaikeammat tietysti saavat innostumaan enemmän. 330 ml, 5,5 %, 4/5

Vormsi Aiboland Blond Ale

Vormsin panimo on nimennyt vaalean alensa Viron ruotsalaisalueen mukaan. Muutamia ruotsinkielisiä Wikipedian mukaan asuu edelleen Viron rannikolla. Etiketin sinikeltaisuuden tarkoitus alkoi jo toisella tai kolmannella vilkaisulla selvitä. Olut on sameaa ja oranssia, jotenkin kermamaista, hiivoja oli vähän pullon pohjalla. Tuoksussa oli mallasta, märkää takkapuuta ja ripaus hiivaa. Maussa samat ainesosat toistuivat. Makeaa ja hapanta, vähän vaikeaa, ikään kuin kaikki ei olisi tasapainossa, haastavaa, mutta ei oikein palkitsevaa. Loppua kohti tuoksu ei enää miellytä, jotain vihanneksia. Ostin pullollisen Tallink MegaStarilta. 33 cl, 5,6 %, 2/5

Mežpils Tumšais

Zviedru Vārti -ravintola on tietysti nimensä mukaisesti  Ruotsalaisen portin vieressä Riikan vanhassakaupungissa ja sieltä löytyi hanasta tummaa olutta. Täydellinen ulkonäkö koostuu mustasta väristä ja kermaisesta vaahdosta. Ensihörppy vähän paljastaa etttä kyse on ison panimon tuotoksesta. Eipä löydy sivumakuja eikä virheitä, monet muutkin maut on suodatettu pois. Viileähkö olut maistuu vähän maltaalta ja olisiko vähän karamelliä. Lievä maku jää kuitenkin muhimaan nieluun, vähän liian helppo. 50 cl, 5,8 %, 2/5